Rock, pop, alternative ›

AC-salama-DC on ehkä paras esimerkki siitä, kuinka hyvää musaa voi saada pelkillä perusaineksilla kasaan. Samaa levyähän ne on alusta asti tehneet, mutta miksi korjata jotain mikä ei ole rikki!
 
Juurikin näin, muoti-ilmausta käyttääkseni. Yksinkertaista, mutta toimii.

Jos tutustuisit tarkemmin 'DC:n tuotantoon, huomaisit selvästi että kyse ei todellakaan ole samasta biisistä. Ei se ole saman biisin tekoa jos musiikki pysyy aina samantyylisenä rockina eikä tee mitään balladeja tjms. Jokainen levy on kuitenkin loppujen lopuksi erittäin erilainen. Vai väitätkö tosissaan, että esim. Dirty Deeds kuulostaa samalta kuin vaikka Highway To Hell? Tai Let There Be Rock samalta kuin Fly On The Wall? Tai Powerage samalta kuin Stiff Upper Lip?
 
Kyllä muuten kuullostaa, satunnaisesti kuunneltuna minun korvaani sandeja myöten ainakin.
 
Otetaanpa esimerkiksi sitten ko. Guns N' Roses, bändihän kuoli (tuskin kukaan edes viitsii laskea "Guns N' Rosesia" Guns N' Rosesiksi, jos ymmärrätte mitä tarkoitan) juuri siihen, että Axl olisi halunnut tehdä kokeellisempaa musiikkia, kun taas Slash olisi halunnut (tietenkin) perinteistä kitararokkia. Tämän takiahan Slash lähtikin ja siinä meni taas yksi bändi hajalle juuri sen takia, että lähdetään tekemään erilaista musiikkia ja kokeilemaan kaikennäköistä paskaa.
 
Olipa muuten vitun typerä argumentti, ainakin mulle tuli sellaista "suutari pysyköön lestissään" ja kehitys on pahasta- assosiaatioita tuosta.
Ja jos tietäisit mistä puhut varmaan olisit jättänyt tuon kommentin kirjoittamatta.
Bändin hajoamisen merkittävin syy oli kemiat, huumeet, ja joo toi vaikuttu asiaan. Mutta ei ole se suurin syy.
 
Oikeastikko olet sitä mieltä että musiikki ja muusikot eivät saa kehittyä? Ilmankos turvaudut tuttuun ja turvalliseen.

Kyllä muuten kuullostaa, satunnaisesti kuunneltuna minun korvaani sandeja myöten ainakin.
 
No aika huonot korvat sitten varmaankin omistat.
 
Bändin hajoamisen merkittävin syy oli kemiat, huumeet, ja joo toi vaikuttu asiaan. Mutta ei ole se suurin syy.
 
Muistan vaan lukeneeni Axlin haastattelusta kun kysyttiin miksi Slash lähti bändistä, niin hän tuon kertoi. Ja mielestäni taas Slashin lähtö bändistä = bändiä ei ole edes olemassa.
 
Oikeastikko olet sitä mieltä että musiikki ja muusikot eivät saa kehittyä? Ilmankos turvaudut tuttuun ja turvalliseen.
 
Se vähän riippuu miten kehitytään. Esimerkiksi Appetitesta Illusionin joihinkin biiseihin, esim. November Rain, on kehittymistä joka ei ole vielä niinkään haitallista. Kuitenkin illusioneilla on ne samat elementit tallella, loistavat kitarasoolot ym. Mutta taas tälläinen "kehittyminen" kuten GN'R:n uudet biisit, esim. Silkworms, niin voi helvetti. Tuohan on enemmän jotain teknoa kuin rokkia. Tuoko mielestäsi on hienoa kehittymistä?

Mullekin AC/DC oli silloin bändiharrastuksen alkuaikoina iso innoittaja. Se skittasoundi oli jotain sellaista miltä halusin kuulostaa itsekin. AC/DC oli myös ensimmäisiä isompia bändejä, joita kävin katsomassa livenä ('86 Fly On The Wall-kiertueella Hesan vanhassa jäähallissa).
 
Levyistä For Those About To Rock on jäänyt mulle tärkeimmäksi, sitten Back In Black. Flick Of The Switch oli uusin levy silloin kun innostuin bändistä, mutta noi kaksi sitä edeltänyttä olivat mun mielestäni parempia levyjä. Jostain syystä mä tykkään, ja oon aina tykännytkin, enemmän Brianin aikaisesta AC/DC:stä - vaikkei ehkä olekaan kohtuullista mennä laittamaan kahta tuon tason laulajaa mihinkään paremmuusjärjestykseen.
 
Onkin vähän laajempi kysymys, pitäisikö artistien uusiutua vai ei. Mä olen todella iloinen esimerkiksi siitä, että Ramones ei luopunut omimmasta tyylistään koskaan. Mutta sitten taas Miles Davis oli monen tyylilajin keskeinen hahmo, ja taiteellinen liikkeelläolo oli hänen tuotannossaan erittäin tärkeätä.

LEGENDA JO SYNTYESSÄÄN!!!!!!!!!!

Mullekin AC/DC oli silloin bändiharrastuksen alkuaikoina iso innoittaja. Se skittasoundi oli jotain sellaista miltä halusin kuulostaa itsekin. AC/DC oli myös ensimmäisiä isompia bändejä, joita kävin katsomassa livenä ('86 Fly On The Wall-kiertueella Hesan vanhassa jäähallissa).
 
Mulla on CD-R bootleggi tuosta keikasta, oli varmaan mahtavaa?
 
Jostain syystä mä tykkään, ja oon aina tykännytkin, enemmän Brianin aikaisesta AC/DC:stä - vaikkei ehkä olekaan kohtuullista mennä laittamaan kahta tuon tason laulajaa mihinkään paremmuusjärjestykseen.
 
Totta, ei pitäisi ruveta edes pistämään paremmuusjärjestykseen. Vaikka kyllä se Bon on mulle aina ollut se #1, mutta tuntuu niin vaikealta edes sanoa tota koska Briankin on vaan niin uskomattoman loistava.
 
Onkin vähän laajempi kysymys, pitäisikö artistien uusiutua vai ei. Mä olen todella iloinen esimerkiksi siitä, että Ramones ei luopunut omimmasta tyylistään koskaan.
 
Totta, ei voi sanoa yksinkertaisesti vaan, että pitääkö uusiutua vai ei. Kuitenkin se on varmaa, että pitää tässä maailmassa olla myös artisteja jotka tekevät aina sitä takuuvarmaa rockia. Juuri AC/DC ja Ramones ovat esimerkkejä siitä, miten loistavasti tämä voi toimia. Ja tämä uusiutuminen riippuu myös siitä kuinka paljon uusiutuu. Niinkuin aikaisemmassa esimerkissäni jo sanoinkin, niin tälläinen GN'R:n Appetite - Illusionit uusiutuminen on vielä sitä hyvää laatua, mutta sitten taas Illusionit - Chinese Democracyn biisit on taas sitä uskomattoman huonoa laatua. Miten edes kehtaa ruveta tekemään tuollaista ihme teknoa, no toisaalta eihän tuo nyt edes Guns N' Roses olekaan, enemmänkin "Axl N' Roses".

Mulla on CD-R bootleggi tuosta keikasta, oli varmaan mahtavaa?
 
Eh, tuota, käväisipä mielessä että voisin ehkä pyytää sulta palvelusta... mutta oli mahtavaa joo. Iso juttu silloiselle 16-vuotiaalle.
 
pitää tässä maailmassa olla myös artisteja jotka tekevät aina sitä takuuvarmaa rockia
 
Mullakin se Ramones-fanius on osittain perustunut siihen, että siihen bändiin pystyi todellakin luottamaan. Kun meni keikalle niin pystyi olemaan ihan 100 % varma siitä mitä saa. Ehkä tuommoinen luottamus/vaatimus ei ole oikeudenmukainen artistin mahdollisia monipuolisempia kykyjä kohtaan. Mutta toisaalta, uskollinen fani on sitoutunut ja pitkäaikainen fani...

No aika huonot korvat sitten varmaankin omistat.
 
Tokkopa tuosta riippuu. Ne vaan ei tee sellaista musiikkia mikä mua niin paljoa puhuttelisi että jaksaisin eritellä joka jumalan nyanssin sieltä. Pirun timmi ote niillä kyllä on ja tottakai thunderstruckia soitellaan treenikämpillä.
 
Muistan vaan lukeneeni Axlin haastattelusta kun kysyttiin miksi Slash lähti bändistä, niin hän tuon kertoi. Ja mielestäni taas Slashin lähtö bändistä = bändiä ei ole edes olemassa.
 
Lässillähän ei sitä biisinrakennusmekaniikkaa ollut sitten alkuunkaan, taisi olla kokonaan muut tyypit jotka rakensi ne pohjat se sooloille.... ja ilman NIITÄ sooloja kansa olis ollut ilman ruusuja...
 
Se vähän riippuu kehitytään. Esimerkiksi Appetitesta Illusionin joihinkin biiseihin, esim. November Rain, on kehittymistä joka ei ole vielä niinkään haitallista. Kuitenkin illusioneilla on ne samat elementit tallella, loistavat kitarasoolot ym.
 
Tossa samaa mieltä. Mutta hankala jatkaa luonnollista kehittymistä kun ei ole bändiä jossa soittaa... :-)
 
Mutta taas tälläinen "kehittyminen" kuten GN'R:n uudet biisit, esim. Silkworms, niin voi helvetti. Tuohan on enemmän jotain teknoa kuin rokkia. Tuoko mielestäsi on hienoa kehittymistä?
 
...Tulkinnan varaista. Kyllä jo vanhasta tottumuksesta kuuntelijana vaatii tavallaan sitä, että rokki rokkina jiiänee eli tavallaan velvoittaa artistin pysymään lesteissään -eli joo, jos gansarit tekee stygee niin eihän se tavallaan "käy".
 
Mutta artistille on reserveerattava se oikeus tehdä mitä itseään huvittaa, piti siitä tai ei.
Naurettava ajatus tehdä yleisölle musiikkia, se on sitä poppia sitten.
 
Toinen ääripää on nää alangon ismot ja muut joilta voi odottaa ihan mitä tahansa.
sielun veljet-la mourder-säätiö... helvetti, mitä tekemistä on pelti...mikä se oli, katto vai mikä? no sillä kumminkin esimerkiksi pulun tai evil Kubl:in kanssa?
 
Tai joku Ozric tentacles tms. Mutta alkaa aihe hajoamaan käsistä. Lobu.

Kun aloittelin sähköistä kitaransoittoa,AC/DC oli SE bändi jota ensimmaisenä tuli opeteltua ja siitä seurasi kova biisien kuuntelu ja kiihkomielinen fanittaminen, just tuo samanlainen mitä on tälläkin palstalla havaittavissa muutamien kaverien toimesta.Jännä juttu että kun se AC/DC kolahtaa ekan kerran niin se kolahtaa just noin kovaa että sitä pitää julistaa koko maailmalle niinkuin itsekin ennen :-)
 
Nyt myöhemmin kun on enemmän soittanu kitaraa niin bändi on kyllä pysynyt yhtä kovana ja riffit hyvänkuuloisena, mutta jostain syystä en ole koskaan oppinut tykkäämään erityisen paljoa Anguksen sooloista,tai toisin sanoen ei ole tullut pakottavaa tarvetta opiskella miehen teksniikkaa tai sooloja niinkuin eräiden muiden kitaristien (John Fogerty,Allen Collins esim.).Tai sitten se johtuu siitä että se on aina ollu niin kiinteä osa sitä juttua ettei oo koskaaan aatellu sitä niin erikseen.Joku jutska siinä kuitenkin on mikä hiertää.JOtenkin soundi on kuin liian "isolla" soitettu.
 
Ac/Dc ei muuten petä koskaan pohjienottomusiikkina,toimii aina jääkiekkohommissa pukukoppimusiikkina ja punttisalimusiikkina se on ehdoton ykkönen.Aina saa terävät ja hyvät fiilikset.

LEGENDA JO SYNTYESSÄÄN!!!!!!!!!!
 
Roger That !!!! :D

Mieleni menetti neitsyytensä tälle yhtyeelle.
AC/DC oli ensikosketukseni rockin ihmeelliseen maailmaan. Vedet nousevat silmiini kun muistan itseni n. 8 vuotiaana katselemassa ja kuuntelemassa suu auki hämmästellen ja vartalo kitaran murinan mukana täristen suttuista kopiota Let There Be Rock - livevideosta. Tuolloin ymmärsin jotain mitä ei voi sanoin kuvailla. Tosin täytyy sanoa että Bonin kuoleman jälkeiset hommat eivät ole minuun kolahtaneet. Mutta tuo yhtye oli nimenomaan alkuaikanaan silkkaa energiaa. säkenöivää sellaista

ja faneja löytyy :D
 
Laittakaapas lempikappalettanne tänne PeRuSteLuN kanssa :D :D

Laittakaapas lempikappalettanne tänne PeRuSteLuN kanssa :D :D
 
Riff raff. Se on vaan niin helvetin kova veto. Alkaakin jo sillälailla, että meinaa taju lähteä. If you want bloodin liveversio on vielä 10 kertaa parempi.
 
High voltage. Bonin ääni on sillä tavallistakin pirullisempi.
 
Rocker. Ei varmaan tarvi liiemmin perustella. "skin tight jeans, high-heeled shoes, V8 car and tattoos..."
 
Show business ja It`s a long way to the top (if you wanna rock`n roll). Toden sanoja, perkele.
 
You ain`t got a hold on me. Hemmetin hieno biisi.

ja faneja löytyy :D
 
Takuulla.
 
Laittakaapas lempikappalettanne tänne PeRuSteLuN kanssa :D :D
 
Koko bonin aikainen tuotanto mukaanlukien kaikki b-puolet ym. Aivan uskomattomat kitarariffit, Anguksen soolot, Bonin ääni... paremmin en voi perustella, se on vain jotain niin mahtavaa.
 
Mainittakoon muutama kappale joka kuvaa kaikkein parhaiten antamiani perusteluja:
 
Bonin ääni - Night Prowler, Ride On, High Voltage
 
riffit ja Anguksen soolot - Riff Raff, Let There Be Rock
 
...ja miljoonat muut.

Todella ja lisää vaa kirjottaa

Pidempiaikainen suosikkibiisi on ollut Gone Shootin´. Siinä biisissä ei ole oikeastaan mitään muuta kuin se yksi riffi, mutta kappale on jotenkin niin rauhoittavan ja tunnelmallisen kuuloinen ja säilyttää silti intensiteettinsä alusta loppuun. Aivan loistava kappale. Tuli sitä kitarasooloa joskus plokattua useampi päivä...
 
edit. Niin ja It´s A Long Way to the Top on myös tällä hetkellä kovassa huudossa samaten kuin Rock n roll singer.

ac/dc on rock rock rock aivan loistava yhtye pysynyt samana jo 30-vuotta hattua pitää nostaa

Oletteko muuten huomanneet että Angus Young näyttää Stiff Upper Lip DVD:llä ihan Clint Eastwoodilta joissakin kohtaa? Ainakin siinä kohtaa, kun se laukkaa sitä pitkää sidewalkkia pitkin tulee Dirty Harry mieleen.

Itelleni eka AC/DC-biisi joka kolahti oli Thunderstruck. Muistan ku ala-asteen illanvíetossa se biisi pärähti soimaan ja matkittiin Anguksen liikkeitä siitä videosta. Ja edelleenkin se biisi rokkaa kun jakomielitautinen sonni.

Oletteko muuten huomanneet että Angus Young näyttää Stiff Upper Lip DVD:llä ihan Clint Eastwoodilta joissakin kohtaa? Ainakin siinä kohtaa, kun se laukkaa sitä pitkää sidewalkkia pitkin tulee Dirty Harry mieleen.
 
No enpä ole huomannut hoho.