Rock, pop, alternative ›

Lähdetty aika pedantin retroilun linjoille tuossa Tällä kadulla -kappaleessa. Lopun kitarasoolo ja parit Springsteen-mausteet jos jätettäisiin pois, niin aika vähän tuossa tosiaan on mukana elementtejä, joita pop-musiikkiin on tullut mukaan viimeisen 45:n vuoden aikana. Sen sijaan 60-luvun lopulla muodissa olevia sitäkin enemmän. Tätähän M. M. on toki paljon harrastanut aiemminkin.
 
Pepen ääni on kyllä paikallaan, mutta korostaa kyllä entisestään pastissimaista kokonaisvaikutelmaa. Jotain tällaista olisi tosiaan ollut hyvinkin mahdollista vääntää jonkun Esko Linnavallin orkesterin kanssa silloin kauan sitten! Siltikin jäi nyt vähän anakronistinen loppumaku tuosta, kun mukana oli niin kovalla pieteetillä replikoituja asioita vähän eri jutuista. Jotenkin yleispätevämmän uskottava oli tyyli niissä joitakin vuosia sitten esillä olleissa biiseissä.

Hitto, on kyllä komea kipale! Pet Sounds, The Boss ja Spectorit on selkeästi imetty Matin selkäytimeen. Vähän turhan pompöösi, varsinkin loppu, mutta mitäs tuosta, kuuluu asiaan.

Hieno biisi tuo Tällä kadulla. Pop-historian siipien havinaa kuultavissa, mutta silti ei mikään retro-pastissi. Kyllä on ukko hienossa iskussa laulajana. Hienoa, että Pepeltä on tulossa kevään odotetuin pitkäsoitto.

Aivan mieletön veto Pepeltä. Olin viimeksi näin iloinen reilu vuosi takaperin kun Anssi Kela julkaisi comeback levynsä. Syy tälle reaktiolle on se että mielestäni olisi tosi mukavaa (kenties myös tärkeää) että valtavirtamusiikissa suomessa (pop, iskelmä, rock jne jne) pidettäisiin yllä myös niitä musikaalisia arvoja ja kaikkea ajattelua ei oijottaisi ja tuutattaisi lopulta kompressorilla huutavana pintaan. Musiikin sisältö myös nykypäivän iskelmässä lähentelee lähinnä typeriä nykyaikaisia lastenlauluja(vanhemmat lastenlaulut on tosi jees) joten Pepe näpäyttää tässä hienosti myös nykyisiä iskelmä artisteja ja asettaa riman ihan uudelle levelille. Hommaa voi näemmä tehdä nykyään myös isolla vaihteella ja musikaalisuudesta tinkimättä. Vanhempi liitto on toisinaan väläytellyt mediassa myös kommentteja siitä kuinka surullista nykyään on se että musiikki ei saisi tänäpäivänä enään olla vakavasti otettavaa ja aidosti hyvän kuuloista, vaan että jopa iskelmästäkin halutaan tehdä kieliposkessa väännettyä kertakäyttökamaa ja lainaten muutamaa hassua kolmisointua kvinttiympyrän ympärillä+kornit sanat. On hienoa huomata että edes sielä vanhemmassa liitossa asiat tehdään vielä oikein ja uskalletaan nykytilanteesta huolimatta pistää kunnolla kampoihin olemassa olevalle tilanteelle. Suuri arvostus Pepelle ja Matille ja levy menee hankintaan koska saa mennä aika paljon ajassa taaksepäin kun ollaan viimeksi kuultu suomalaisessa iskelmämusassa jotain näin suurta ja tyylikästä. Asioita ollaan sielä päin selkeästi pureskeltu ja funtsittu ja joka kuuluu myös luonnollisesti lopputuloksesta lävitse. Kiitos ja suuri kunnioitus tekijöitä kohtaan.

hemmo: http://www.soundi.fi/levyarviot/pep … 299780&fb_action_types=og.likes
 
Odotukset kovat tuon "Tällä kadulla" -vedon vuoksi. Kyl tää varmaan ostaa pitää.

Vinyyli ja CD tänään kaupoissa, levy myös Spotifyssa. "Vähän" jänskää pistää soimaan.

Tokihan me tämä levy ostetaan ihan rahalla eikä ilmatteeksi kopioida tai imeskellä netistä. Ostetaan Pepelle kultalevy!

Rämppy: Tokihan me tämä levy ostetaan ihan rahalla eikä ilmatteeksi kopioida tai imeskellä netistä. Ostetaan Pepelle kultalevy!
 
Eekäkö dimangia! Jeah!

Löytyy jo Spotifystä...

hemmo: Eekäkö dimangia! Jeah!
 
Just hain plättysen Stupidosta ja kuuntelin heti. Dimangia ja gyldaa on.
Menen ostamaan toisen vaikka lahjaksi jollekulle.

Kuuntelin levyn tänään. Kiitos Hemmolle vinkistä. Aivan kertakaikkisen upea levy!

Oijjoi ku on hyvä plätty! Tehorotaatiossa pyörii Spotifyllä ja joo, käyn tämän myös kaupasta hakemassa. Pepelle ja Matille kultalevy tästä.

Postiluukusta kolahti ja onhan kovaa pauhua! Scott Walker, Beach Boys, Springsteen, Phil Spector jne. - kaikki tapaavat Härmässä vuonna 2014. Mieletöntä!
 
Matti sanoi jossain haastattelussa, maitovertausta käyttäen, että on kulutusmusiikkia ja täysmusiikkia. Tää on sitä jälkimmäistä. Ihan mahtavaa että tää levy on tehty. Suurin osa biiseistä yli 6-minuuttisia ja levy-yhtiö muutenkin antanu täysin vapaat kädet. Tänä aikana tällaisen levyn, edes pienimuotoinen, breikkaus olis aivan hienoa!

Folcce: Matti sanoi jossain haastattelussa, maitovertausta käyttäen, että on kulutusmusiikkia ja täysmusiikkia. Tää on sitä jälkimmäistä. Ihan mahtavaa että tää levy on tehty. Suurin osa biiseistä yli 6-minuuttisia ja levy-yhtiö muutenkin antanu täysin vapaat kädet. Tänä aikana tällaisen levyn, edes pienimuotoinen, breikkaus olis aivan hienoa!
 
Aamuisen Helsingin Sanomien mukaan kysyntä on ollut odotettua suurempaa ja paikoitellen kaupat ovat joutuneet myymään eioota, eli kyllähän tästä on tulossa breikkaus, eikä välttämättä niin pienimuotoinenkaan.

Ensimmäinen painos oli 3000 kpl + 500 kpl vinyylinä:
 
http://www.hs.fi/a1399651981233

Marlowe: Aamuisen Helsingin Sanomien mukaan kysyntä on ollut odotettua suurempaa ja paikoitellen kaupat ovat joutuneet myymään eioota, eli kyllähän tästä on tulossa breikkaus, eikä välttämättä niin pienimuotoinenkaan.
 
Hesarin nuori toimittaja arvuutteli suuren suosion syyksi arvosteluita, mediajulkisuutta ja äitienpäivää. Jotenkin nykypäivän ilmapiirin mukaisesti ei nähty, että tässä proggiksessa mennään musa ja kiihko edellä ja se kenties vaikuttaa asiaan. Ei kai ne arvostelutkaan tyhjästä tule?
 
Mä oon vanha mies ja mun on tosi vaikea käsittää, miksi nykypäivän nuoret hakevat selityksiä aina jostain muualta, nurkan takaa, kaverin kaverilta, epäolennaisuuksista. Miksei lähin ja yksinkertaisin vaihtoehto kelpaa? Onhan tää täysin poikkeava juttu. Ei tässä ole hiventäkään ura-ajattelua, somea eikä humppaheikkien hittihakua. Eipä ihme, että erottuu ja myös myy.
 
Ekoista singlen kuuntelukerroista tuli mieleen Scott Walker, mutta se ei kai liene suuri vääryys, sillä musan kautta sielläkin mentiin.

sormunen: Hesarin nuori toimittaja arvuutteli suuren suosion syyksi arvosteluita, mediajulkisuutta ja äitienpäivää.
 
Siinä tekstissähän sanottiin, että myyntiä ovat _vauhdittaneet_ nuo tekijät, mikä on varmasti totta.

Elämän seppeleet. Uskomattoman hieno biisi. Lopun paisuttelu on parasta enniomorriconeilua, mitä Suomessa on tehty. Ja koko biisin ajan toistuu tuo sama kitarakuvio. Ei ole riittävästi superlatiiveja kuvaamaan tän biisin hienoutta!
 
"Kellon kirjaimiin maalattu on aika, siinä koko taika"
 
"Olen taittanut peistä, elämän seppeleistä"
 
Niin, ja koko levyhän on mahtava. Kakkossuosikkina nyt "Lyhyenä hetkenä". Saa nähdä mitkä on fiilikset kuukauden / vuoden päästä.

Enpä muista millon olis viimeksi tullu vastaan näin huolellisesti ja makoisasti rakennettu levyä. Harva albumi pistää jo ekalla kuuntelulle vuorotellen hymyileen maanisesti ja tihrustaan muutamaa kyyneltä. Soundit, sovitukset ja mikä tärkeintä, itse biisit on sellasta namua että voin kuvitella tämän levyn kestävän aika hyvin kuunteluakin. Samanaikaisesti raikasta ja nostalgista ja joka kierroksella löytyy uutta sekä kiinnostavaa.
 
Melkoinen esitys Pepeltä mutta ennenkaikkea Mikkolan Matilta. Kyllä kannatti maestron olla luovuttamatta tämän Iisakin kirkon äärellä. Huima levy.