Rock, pop, alternative ›

Vanhana tekijänä hieman yllätti tuo uskomaton teinihysteria mikä oli jäähallissa kesällä.
Se ei muuta sitä että Blac parade on loistava rock CD.
 
Olisihan tuo keikka kyllä ollut aika kiva nähdä (itsehän istuin töissä), varsinkin kun yllätyslämppärikin oli ns. kohdillaan.

Olisihan tuo keikka kyllä ollut aika kiva nähdä (itsehän istuin töissä), varsinkin kun yllätyslämppärikin oli ns. kohdillaan.
 
Lämppäri heitti tosi hyvän keikan. Sinänsä oli hauskaa että mulla oli liput seuraavana päivänä Tavastialle. No pystyihän ottamaan muutaman kaljan enemmän ja fiilistelemään.

Nostanpa.
 
Taas kävi näin. Kun The White Stripes oli pinnalla Fell in Love with a Girl-biisinsä kanssa, se oli minusta aivan kamala. Vuosi eteenpäin ja kuulin biisin yhtäkkiä täysin uusin korvin ja nyt Stripes on yksi suurimpia suosikkejani.
 
Vajaa puolitoista vuotta sitten The Black Parade-levyä promottiin kovasti töllössä ja mainosten perusteella levyn nimiraita kuulosti yhdentekevältä emopunkilta. Sitten jollain pitkällä armeijaleirillä aina radion päällä ollessa sieltä tuli I Don't Love You, joka oli ihan sietämätön biisi. No, tässä ehkä reilu kuukausi sitten kuulin I Don't Love Youn jälleen radiosta ja yhtäkkiä sekin kuulosti ihan kivalta. Päätin sitten ottaa levyn kuunteluun ja pikkuhiljaa tajusin kuinka kuuro olin taas ollut. I Don't Love You on hieno powerballadi, Welcome to the Black Parade on 2000-levyn parhaita rockbiisejä ja The Black Parade on tähän mennessä yksi vuosituhannen kymmenestä parhaasta levystä.
 
Sen sijaan kaikki vanhempien levyjen biisit mitä olen youtubesta löytänyt, ovat olleet poikkeuksetta joko yhdentekeviä tai kamalia. Ei tule monta bändiä mieleen, jotka ovat kahden levyn välillä kasvaneet näin paljon. Ehkä Eminem: The Slim Shady LP oli minusta vielä aika raakile, kun taas The Marshall Mathers LP on mestariteos.

Se on pojat näemmä taas levyn julkaisseet kun postin setä oli eilen kiikuttanut uuden nimihirviölevyn luukusta sisään ja näemmä näyttääpä se jo Spotifystäkin löytyvän. Muutaman kerran nyt töissä tullut lättyä kuunneltua läpi ja jonkinmoiselta pettymykseltähän tämä näin äkkiseltään tuntuisi timanttisen Black Paraden jälkeen. No ehkä tämä aukeaa enemmän jos muutaman kerran kuuntelee.

Uudesta levystä:
 
1. Intro - just.
2. Na Na Na - paska.
3. Bulletproof Heart - ihan jees meno, tähän asti paras, joka ei kerro vielä mitään.
4. SING - no ei ollut hääppönen.
5. Planetary GO! - paska.
6. The Only Hope for Me is You - ihan jees kertsi, mutta täysin perusbiisi. Tähän asti parhaita.
7. Jet-Star - just.
8. Party Poison - tylsä.
9. Save Yourself - mitäänsanomaton.
10. Scarecrow - no siis ihan ok, mutta ei enempää. Mut parhaita tähän asti.
11. Summertime - tässä oli potentiaalia, mutta jotain jäi uupumaan. Melko tylsä.
12. DESTROYA - paska.
13. The Kids from Yesterday - ei tässäKÄÄN ollut yhtään mitään.
14. Goodnite, Dr. Death - selvä.
15. Vampire Money - Ballroom Blitz-kopio vissiin tuo alku tarkoituksella. Tämä oli jopa ihan jees.
 
TOTAL: Paska levy.

Minusta uusi lätty on juuri siksi loistava, ettei se ole Black Paradea nähnytkään. Takki auki, kliseet kainaloon ja sarjakuvarokkia.
 
Ja "Na na na..." on ehkä parhaita ralleja aikoihin, röyhkeää, tyhmää, rokkia. Me likes.

Aivan mahtava levy. Lähes täydellistä melodista rokkia. Summaa oman musamaun aika prikulleen.
 
Bluesmiehen arviolle peukut! Upeaa tykitystä!

Bluesmies: Uudesta levystä:
 
1. Intro - just.
2. Na Na Na - paska.
3. Bulletproof Heart - ihan jees meno, tähän asti paras, joka ei kerro vielä mitään.
4. SING - no ei ollut hääppönen.
5. Planetary - paska.
6. The Only Hope for Me is You - ihan jees kertsi, mutta täysin perusbiisi. Tähän asti parhaita.
7. Jet-Star - just.
8. Party Poison - tylsä.
9. Save Yourself - mitäänsanomaton.
10. Scarecrow - no siis ihan ok, mutta ei enempää. Mut parhaita tähän asti.
11. Summertime - tässä oli potentiaalia, mutta jotain jäi uupumaan. Melko tylsä.
12. DESTROYA - paska.
13. The Kids from Yesterday - ei tässäKÄÄN ollut yhtään mitään.
14. Goodnite, Dr. Death - selvä.
15. Vampire Money - Ballroom Blitz-kopio vissiin tuo alku tarkoituksella. Tämä oli jopa ihan jees.
 
TOTAL: Paska levy.
 
Allekirjoitan tämän arvostelun täysin. Yllätyin kyllä, että miten mitäänsanomatonta menoa pystyivätkin sitten tekemään.

Aivan upee levy. Mindblowing ton paskan jälkeen, jota The Black Paradeksikin kutsutaan. Ilmestyessään Three Cheers teki vaikutuksen ja diggasin sitä sellasena ok-lättynä, mutta tässä tuntuu että on revitty potentiaali irti. Upeita rokkibiisejä. Ehkä toi DESTROYA ei niin hirveesti iskeny, mutta se olikin sitten ainoa.

Ihan jees levy, 3 kipaletta nousee ylitse muiden:
 
- Na na na
- Planetary GO
- Bulletproof heart

Ja näin myös Helsinki lisättiin osaksi maailmankiertuetta kun maaliskuussa kajahtaa Hartwalilla nananaat :) Kyllä se on taas vaan ittensä paikalle väännettävä, sen verran kiintoisa pläjäys on tuo uusi levy ollut.

Levy vaan paranee kun enemmän kuuntelee.
Liput Tukholman keikalle hankittu, jaupau!

Itse en kyllä pidä tätä Danger Days jne. levyä kiinnostavana sitten millään, liian ennalta-arvattavia biisejä vaikka miten erilainen levy pitäisi olla. Lupailee paljon, mutta osoittautuu tasapaksuksi ja tylsäksi, kikat on liian käytettyjä.

Helsinkin keikan liput plakkarissa.
 
Mukavasti eriäviä mielipiteitä levy on kyllä herättänyt. Netissä ja omassa kaveripiirissä.
 
Levyhän on puhdasta poprokkia. Kertosäe tykitystä. Muusikoiden.netin keskiverto kommentoijalla todennäköisesti liian peruskauraa. Tai sellainen fiilis mulle tulee.
Itse taas pidän juurikin tuollaisesta melodiavyörytyksestä niin ai että kun toimii.

sa-ku: Itse taas pidän juurikin tuollaisesta melodiavyörytyksestä niin ai että kun toimii.
 
Joo kyllä. Kivoja vivahteita 70-luvun rokkiin siisteillä melodioilla. Kuluneitahan ne on, mutta ketä kiinnostaa jos se kuulostaa näin hyvältä? Moor foor mii.

Päättivät ripustaa kitarat naulaan.
 
http://www.soundi.fi/uutiset/my-chemical-romance-lopettaa
 
Ei sillä, kyllähän tämän bändin parasta-ennen-päivämäärä oli jo seitsemän vuotta sitten. Yhden hyvän biisin tekivät (The Teenagers) ja siinä se. Muun tuotannon voi unohtaa.

Pitää kyllä hattua nostaa että osasivat lopettaa tässä vaiheessa. Harvoin bändit millään muotoa toimii esim 20 vuotta täyttäessään.

danny: . Yhden hyvän biisin tekivät (The Teenagers) ja siinä se. Muun tuotannon voi unohtaa.
 
Sössönsössönsöö.

En mä tota viimistä levyä ennää kestäny, mut kaks ekaa forever in my heart.

danny: Päättivät ripustaa kitarat naulaan.
 
http://www.soundi.fi/uutiset/my-chemical-romance-lopettaa
 
Ei sillä, kyllähän tämän bändin parasta-ennen-päivämäärä oli jo seitsemän vuotta sitten. Yhden hyvän biisin tekivät (The Teenagers) ja siinä se. Muun tuotannon voi unohtaa.
 
Teenagers (mikä The??) on kyllä helposti bändin heikoimpia kappaleita ikinä. Helppo ja tarttuva single, ei paljon muuta. Black Paradelta, Revengeltä ja Danger Daysiltä kun löytyy paljon, paljon parempaa ja erilaista matskuakin. Ja niin kyllä debyytiltäkin.
 
Harmi tavallaan, vaikkakin viime kiertueen livepätkien bändi vaikutti kieltämättä välillä vähän tympääntyneeltä, välillä taas alkuvuosien asenne oli mukana. Hyviä levyjä kumminkin saivat aikaiseksi, niitä harvoja viime vuosikymmenellä suosioon nousseita yhtyeitä jotka eivät jääneet tekemään samaa biisiä uudestaan ja uudestaan.
 
E: Conventional Weaponsin julkaisu antoi kyllä pohjaa tälle päätökselle, aikanaan kun sanoivat levyn näkevän päivänvalon lopetuksen hetkillä.