Rock, pop, alternative ›

jazzmies: ...
 
Kommenttien perusteella kävi selväksi, että kyseessä on elitismi, jonka kaltaista ajattelua vastaan rock syntyi. Nyt tämä vähiinkäynyt joustamaton rockkansa on mielipiteineen elitismin huipentuma roimasti muiden musiikintyyli-instituutioiden yläpuolella. Tulee mieleen demarit, jotka ovat politiikassa se uusi eliitti, kun muut yrittävät tehdä jotakin. Itse yritin tehdä jotakin mitä päässäni kuulin, mutta ahdasmieliset rockfasistit nylkivät elävältä.
 
Kappaleesi ei minua miellyttänyt - ei korvaani osuvia melodisia tai rytmillisiä koukkuja, ei sellaista määrittelemätöntä "asennetta" tai "fiilistä" tai esiintyjien karismaa, jotka joskus tekevät keskinkertaisesta biisistä loistavan. Se, että minä en pidä ei tietenkään ole sinun ongelmasi tai oikeastaan ongelma ollenkaan, koska kohderyhmiä maailmassa riittää.
 
Kuitenkin se, että (kenties sarkastisest) uhriudut kuten tekstissä, josta ylläoleva lainaus on vain osa, tekee kokonaisuudesta mielenkiintoisen. Muistikuvieni mukaan juuri sinä olet ollut alleviivaamassa sekä omaasi, että suosikkiesi taituruutta ja paremmuutta suhteessa geneerisiin rock-henkilöihin.
 
Uskoisin siis, näin keittiöpsykologian perusoppimäärän pohjalta, että saamasi palaute on eittämättä vastareaktio, mutta sen kohteena ei ole musiikki itse. Ansaittua vai ei? Go figure.

Pakenen vuorille.

jazzmies: Tein kappaleen, jonka äänitin, tuotin ja julkaisin. Tein kappaleeni kaiken osaamiseni puitteissa ja opin valtavasti asioita ohessa. Jos joku etsii siitä huumoria, niin se on vastaanottajan päässä. Pelkästään appelsiini edustaa sitä jossakin muodossa.
 
Kappaleen syntyyn liittyy tietysti vaikka mitä detalijia, mm. se kun yksi menestynyt suomalainen musiikkituottaja siunaili sitä, että kuinka suomalaiset eivät uskalla/osaa hyödyntää kappaleissaan harmoniaa verrattuna muihin skandinaaveihin ja se on osa suomalaisen musiikin viennin kyntämistä. Siinä kohtaa yritin mennä niin pitkälle kuin osasin yrittäen pitää samalla biisin jotekin lapasessa. Sointuja on 20, joten kyseessä on 20 soinnun rokkibiisi. Eli tietty kappaleeseen liittyy tällaisia pieni tarinoita useampiakin.
 
Vaikka ei uskoisi, niin juureni ovat täysin rockmusiikissa, mutta vasta proge antoi minulle sen kylläisen elämyksen musiikista. Proge teki rockista minulle ROCKia, koska siinä oli värikylläisempikin sisältö sallittua. Sitten tuli muut musiikit ja nyt tämä paluu johonkin oman historiani kesken jääneeseen vaiheeseen. Se edustaa parasta mihin nyt pystyin ja kappaleesta tuli oikeastaan väistämättä tällainen. Näemmä se edustaa aktiivisesti ketjuun nyt kirjoittaneille kauheinta mitä rockin saralla voi olla. Minulle taas se on kaunis rockkappale, sillä minulle rockin kauneus näyttäytyy joskus tässä valossa.
 
En tiedä, että jos kappaleen tekijä olisi ollut muu kuin "jazzmies", niin olisiko tyrmäys ollut yhtä perusteellinen ja tahallisesti loukkaava? Tai onko tätä hetkeä odotettu, että hän tulee sorkkimaan "meidän" tontille ja eikä hän pysy lestissään? Ja eikö yleensä ihmisillä ole tapana kannustaa toisiaan ja katsoa mihin tekeminen riittää oman kuppikunnan ulkopuolella?
 
Mikään kappale ei koskaan miellytä jokaista, mutta kappaleestani pitäneet ihmiset ovat varmasti hämillään tilanteesta, antipatioista, persooniin kohdistuneista julkisista loukkauksista ja tunteenpurkauksista. Arvelen, että joku saattaa miettiä "mielestäni tämä oli ihan jees, mutta onko makuni väärä?"
 
Kommenttien perusteella kävi selväksi, että kyseessä on elitismi, jonka kaltaista ajattelua vastaan rock syntyi. Nyt tämä vähiinkäynyt joustamaton rockkansa on mielipiteineen elitismin huipentuma roimasti muiden musiikintyyli-instituutioiden yläpuolella. Tulee mieleen demarit, jotka ovat politiikassa se uusi eliitti, kun muut yrittävät tehdä jotakin. Itse yritin tehdä jotakin mitä päässäni kuulin, mutta ahdasmieliset rockfasistit nylkivät elävältä.
 
Kovaa tykitystä! Jos onnistut hattutempussa, niin lupaan tarjota kaljan joskus.

jannu: Kovaa tykitystä! Jos onnistut hattutempussa, niin lupaan tarjota kaljan joskus.
 
Yleisö on kyllä vaikea, mnetillä on kuitenkin aika pitkä historia näissä.

En edes rupea tässä intellektuelliin, kohtuullisia tyynyttelyilmaisuja vilisevään keskusteluun, koska siinä en takuulla teräväkielistä itseensä tyytyväistä konsanlehtoria voita, en lähelläkään.
 
Mutta sen vaan sanon, että paska on aina paskaa, genrestä ja sen kuolluusasteesta riippumatta - ja tuo biisi oli mitä ilmeisintä paskaa. Agreejat agreettaa. Tän ketjun vois tämän biisin myötä siirtää tonne humppapuolelle jatkumaan.

Yritin olla nokkela, mutta vituiksi meni. Biisistä vain puuttui "henki" ja kuulosti harkittujen kliseiden sarjalta. Minun korviini se kuulosti jopa parodialta kaikkine kliseineen, varsinkin kun se on henkilön tekemä, joka on täällä iät ja ajat toitottanut, että rock on kuollut, keksikää jotain uutta. Eli jonkinlaisesta suden huutamis -ilmiöstä on kyse ainakin mun kohdalla, vaikkakin pidän jazzmiestä hupaisana m.net-hahmona. Mutta onhan se rock tavallaan kuollut kulttuuri-ilmiönä: rock on jo itsensä pastissi lähes kaikessa suhteessa. Itse pidän sitä kuitenkin "elävänä" niin kauan kuin joku sitä soittaa.

sticky fingers: Kappaleesi ei minua miellyttänyt
 
Tällaisesta näkökulmasta pidän! Yleisiä totuuksia kun ei ole.
 
Gritsen: ja tuo biisi oli mitä ilmeisintä paskaa.
 
Tästä en taas pidä yhtään, että jollakin on totuus.
 
Terry Pantheras: Itse pidän sitä kuitenkin "elävänä" niin kauan kuin joku sitä soittaa.
 
Just. Siitä aasinsilta...
 
jazzmies: Minusta tuntui pitkään, että rock on kuollut. Mutta sitten kun se syntyi uudelleen päässäni, niin ei se niin ollutkaan ihan täysin kuollut.
 
Olin hetken elossa ainakin osittain rockillisen keinoin. Yleensä en, sillä viiteryhmäni ja arkeni ovat varsin erilaisissa yhteyksissä. Varmasti käynyt kaikesta toiminnastani ilmi.
 
Olen muuten pahoillani siitä, että olen puhunut superelitistisessä sävyssä jazzin ylivertaisuuden nojalla rockin piirteistä. Olen tullut kyllä aika erilaisiin aatoksiin asiasta. En olisi kuuna päivänä 5 vuotta sitten uskonut, että tekisin kyseisen kappaleen. Minä pidän sitä itselleni melko kovana juttuna ja itse annan kaikkien kukkien kukkia vain nykyisin, oikeasti. Eli anteeksi te!

Jazzmiehen "rock" ei ollut minulle kovin "rock".
 
Mielenkiintoinen tapaus kylläkin. Klikkasin kaksi kertaa. Ekalla jaksoin noin 15s ja ajattelin että tämä ei ole minulle. Toisella kertaa kuuntelin muuten kokonaan, mutta kitarasoolossa käytin pikakelausta, ylipitkät kitarasoolot kun eivät kiinnosta. Soolossa ei varmaan ollut sinänsä mitään vikaa, mutta oma omituinen mielipide kun on etteivät pitkät soolot kuulu nykyaikaiseen musiikkiin. Nuorena kyllä tykkäsin, Blackmore ja Marino ja muut sankarit olivat arvossaan.
 
Hyviä kohtia tuossa kyllä oli ja soittopuoli oli kuosissa, en pystyisi vetämään noin virheettömästi. Ja paljon sointuja/harmonioita, hyvä juttu. Esim. Bostonin klassikossa More Than a Feeling taitaa olla vielä reilumpi määrä sointuja (paljolti eri variaatioiden käytön seurauksena) ja se kuulostaa hiton hyvältä. Ainakin kontrastina vitosien rämpyttämiseen.
 
Täytyy varmaan kuunnella kolmannenkin kerran ja silloin ihan kokonaan. Kyllä tuo nyt ainakin jotakin tunteita herättää, päinvastoin kuin suurin osa nykyisestä listamusasta.
 
Esimerkkinä siitä mikä esimerkiksi on minulle "rock", nykypäivän tuotannosta, kaikkine kliseineenkin:
 
Garbage: Empty
https://youtu.be/hSa_hbutFt0

exte höbelöt tajuu et jäbä niiq vetää teitä höbelöst

Vielä täällä +-50 kaverit keskustelevat rockista, mutta eiköhän se pikku hiljaa ala kuolemaan. Tosin humppa elää vielä, joten vuosia on vielä jäljellä. Rap on taas nuorisomusiikkia, vaikka oli sitä jo syntyessään 80-luvun alussa. Joten odotellaan taas uutta tulemista. Eikös joku ollut sanonut aikanaan Beatlesista legendaariset kommentit ,että alkavat olla nämä kitarabändit menneen talven lumia.

sustain65: Täytyy varmaan kuunnella kolmannenkin kerran ja silloin ihan kokonaan. Kyllä tuo nyt ainakin jotakin tunteita herättää, päinvastoin kuin suurin osa nykyisestä listamusasta.
 
No niin. Alkaa versiota tippumaan. Ensimmäinen editti ja uudelleenmiksaus https://open.spotify.com/track/5xv4BTY6UXkFM3YShptRtO

Rap on taas nuorisomusiikkia, vaikka oli sitä jo syntyessään 80-luvun alussa.
 
Niin... ja tällaiset ikuiset 50+ v. lapsinerot, kuten allekirjoittanut, diggailevat jopa _vieläkin_ Grandmaster Flashin ja Melle Melin New York New Yorkia, koska se on meille luuvaloisille vieläkin sitä nuorisomusiikkia. Ja samoin ehkä Pistolseja, Ramoja, wanhaa Eiskaa, Pikkurikua ja niin edelleen, koska se kaikki on aikansa nuorisomusiikkia jopa meille vanhemmillekin / jopa silloin syntymättömille (tarpeeton yliviivataan). Tai ainakin, jos on täysvesipää (kuten allekirjoittalukihäiriötskrutskräts) hamaan hautaan saakka??
 
IHQUUU tää kuallu nuarisomusa!!!!

Sen verran vaan, et yli 3 min 15 sec biisit ei ole rokkia.

jazzmies: No niin. Alkaa versiota tippumaan. Ensimmäinen editti ja uudelleenmiksaus https://open.spotify.com/track/5xv4BTY6UXkFM3YShptRtO
 
Kuuntelin, jopa kokonaan tällä kertaa, taisi olla lyhyempi ja ytimekkäämpi nyt. Sanoitus tuo kyllä hymyn huulille. Ehkä pieni ongelma on se, etten tiedä ihan varmaksi onko se tarkoituskin.
 
Edit: Pitihän tuosta editistä plussa pläjäyttää jazzmiehelle.

Sen verran vaan, et yli 3 min 15 sec biisit ei ole rokkia.
 
On muuten ihan vitun totta. Enkä sanonu tätä sarkastisesti, siis.

sustain65: Sanoitus tuo kyllä hymyn huulille.
 
Kyllä sanoitus on omistettu yhdelle hahmolle ja siinä ei turhia pyritä kikkailemaan sanoituksen laadulla. Kun kirjoitin tekstiä, niin vierelläni oli Rollareiden I miss you, ja samalla tajusin että latteudet on tehty laulettavaksi.

M-Juhana: Sen verran vaan, et yli 3 min 15 sec biisit ei ole rokkia.
 
Tälläisillä rajoituksilla "rock" joutaa monttuun ja 2m multaa päälle.

sustain65: Tälläisillä rajoituksilla "rock" joutaa monttuun ja 2m multaa päälle.
 
Kyllä, kaikki yli 3 min 15 sec "rokki"-biisit

M-Juhana: Kyllä, kaikki yli 3 min 15 sec "rokki"-biisit
 
Jep, minusta tuokin on ylärajoilla... perustuuko tuo aikaraja johonkin tiettyyn kappaleeseen?
 
Ja Jazzmiehen tekstistä olin heti hokaavinani että siinä lauletaan reissussa olevasta vaimosta, eihän kukaan muuten keksi laittaa tekstiin aikamäärettä "5 months".

Tämä ketju on kyllä hyvin yhteensopiva pariksi yleisen puolen ketjulle musiikiharrastuksen ukkoontumisesta.