Rock, pop, alternative ›

Melkoista hehkutusta Akimanin arvostelussa, mutta toisaalta en epäile yhtään etteikö sieltä vähintään hyvä levy tulisi. En rankkaa PT:tä itse henkilökohtaisesti mitenkään maailman parhaimpien tai kovimpien bändien joukkoon, sillä yhtye on vasta parilla viimeisimmällä levyllään saavuttanut sen musiikillisen tason joka kolahtaa minuun eniten, kun taas monien mielestä huippua edustavat Lightbulb Sun ja Stupid Dream jäävät minulle hyvistä hetkistään huolimatta melko etäisiksi. Eli loogisella päättelyllä päästäisiin siihen tulokseen, että hienojen In Absentian ja Deadwingin seuraajana tämä uusi levy kolahtaapi myös. Ainakin tuo myspace-sivuilta löytyvä "preview medley" on tullut kuunneltua "muutaman" kerran, tyyli siis miellyttää ja Frippin sekä Lifesonin mukanaolo tottakai lisää kiinnostavuuspisteitä. Ketähän progesuuruuksia Porcupine Tree haalii seuraavalle levylleen?

Melkoista hehkutusta Akimanin arvostelussa, mutta toisaalta en epäile yhtään etteikö sieltä vähintään hyvä levy tulisi. En rankkaa PT:tä itse henkilökohtaisesti mitenkään maailman parhaimpien tai kovimpien bändien joukkoon, sillä yhtye on vasta parilla viimeisimmällä levyllään saavuttanut sen musiikillisen tason joka kolahtaa minuun eniten, kun taas monien mielestä huippua edustavat Lightbulb Sun ja Stupid Dream jäävät minulle hyvistä hetkistään huolimatta melko etäisiksi. Eli loogisella päättelyllä päästäisiin siihen tulokseen, että hienojen In Absentian ja Deadwingin seuraajana tämä uusi levy kolahtaapi myös. Ainakin tuo myspace-sivuilta löytyvä "preview medley" on tullut kuunneltua "muutaman" kerran, tyyli siis miellyttää ja Frippin sekä Lifesonin mukanaolo tottakai lisää kiinnostavuuspisteitä. Ketähän progesuuruuksia Porcupine Tree haalii seuraavalle levylleen?
 
Kannattaa tosiaan ottaa huomioon uuden levyn suhteen, että tuota kevyempää matskua on huomattavasti enemmän kahteen edelliseen levyyn verrattuna, Siinä missä In Absentialla ja Deadwingilla tuntui monissa kappaleissa olevan kevyitä osia raskaiden keskellä, on tilanne nyt toisinpäin, eli rymistelyjä löytyy lähinnä kevyempien puolien keskeltä. Eihän tuo toki noin mustavalkoista ole, mutta tuli mieleen juuri tuista, kun nostit mainitut kaksi edeltäjää esille.

Kannattaa tosiaan ottaa huomioon uuden levyn suhteen, että tuota kevyempää matskua on huomattavasti enemmän kahteen edelliseen levyyn verrattuna, Siinä missä In Absentialla ja Deadwingilla tuntui monissa kappaleissa olevan kevyitä osia raskaiden keskellä, on tilanne nyt toisinpäin, eli rymistelyjä löytyy lähinnä kevyempien puolien keskeltä. Eihän tuo toki noin mustavalkoista ole, mutta tuli mieleen juuri tuista, kun nostit mainitut kaksi edeltäjää esille.
 
Kuulostaa lupaavalta. Meikäläinen nimittäin ei niin paljon pidä tuosta raskaammasta Purcupinesta kuin mitä kevyemmästä.

Nojoo... taidankin käydä tilaamassa tuon nyt heti.
äxään-------------->
Aaa... kuinka mukavaa. Siellähän on tulpaleimapäivät. Kannattaa nyt tilata jos on kanta-asiakas.

Kuulostaa lupaavalta. Meikäläinen nimittäin ei niin paljon pidä tuosta raskaammasta Purcupinesta kuin mitä kevyemmästä.
 
Itse pidän molemmista aika fifty-sixty, raskaammasta puolesta ehkä hitusen enemmän (vaikkakin bändin paras biisi on kevyempäää osastoa, eli Trains). Se raskaus tuo hyvin ryhtiä ja meininkiä piikkisikapuun musiikkiin, tai ainakin In Absentia ja Deadwing toimivat paremmin juurikin tuon raskaan riffittelyn vuoksi. Tuovat jotenkin enemmän imua ja vaihtelua siihen hommaan.

Porcupine Tree on siksi juuri parhautta, että levyillä on monipuolisesti erilaista musaa, eikä kyllästyminen pääse iskemään. Itse ainakin tykkään Pt:stä juuri sen takia. Raskaammilla ja kevyemmillä piiseillä on omat hetkensä, ja jopa alkupään hapokkaampi tuotanto toimii ;)

Kylläpä on vesi kielellä nytten, kun luki vielä ton Akimanin arvostelun. Onneksi on jo ennakkotilauksessa.

Hmm.. Nyt on ollut lainassa tuo In Absentia jo viikon ja eipä oikeen kolahda. Viimeksi yritin oikein urhoollisesti kuunnella levyn viime yönä, mutta loppu metrit olivat järjettömän tuskallisia. Blackest Eyes on mainio ja sitä seuraava Trains suorastaan mahtava, mutta sitten minua aletaan jo koetella...
Lips of Ashes on kaunis, mutta jonkin ihmeen takia Porcupine Treen melodiat ja ambient jutut tuntuvat jäävän samantien tylsiksi ja värittömiksi. Wilsonin ääni tekee tässä asiassa kyllä osansa. En väitä etteikö biisi olisi hyvä. Koko levy on varmasti s*atanan hyvä, mutta itselleni ei putoa.
The Sound of Muzak on ehdottomasti kovin biisi levyllä. Mahtava kipale, myös lyyrisesti. Gravity Eyelids on jälleen mielestäni uskomattoman väsyttävä biisi.
Wedding Nails tekee mukavaa vaihtelua ja onkin yksi levyn kovimmista biiseistä. Mielestäni ainut värikäs ja kuuntelua kestävä biisi ko. levyllä.
Loppu onkin sitten samanlaista ala/ylämäkeä... Ensi kertaa kun levyä kuuntelin, olin revetä liitoksistani kun ihan ok biisin Strip the Soulin jälkeen lähtee jälleen kaunis, mutta oksettavan tylsä herkkä biisi. Siinä vaiheessa tuli tenkapo (vai miten sitä sanotaan?).
Tämä levy kyllä voitti minut totaalisesti. Osittain helkkarin mahtavaa, mutta joitain juttuja taas en kestä. Ne kuulostavat jo saman kierrätykseltä ja itse en löydä levyltä mitään sävyeroja. Se on vain PT:tä..
Ehkäpä tätä levyä ei pitäisi kuunnella kuten minä tein. Deadwing kolahti täydellisesti viimekesänä kun sitä kesä auringon paisteessa ulkona liikkuen kuuntelin. Ei sekään toimi pimeässä huoneessa kuunnellessa. Ehkäpä ne sävyt sitten ulkona auringon paisteessa pääsevät oikeuksiinsa. Noh, kokeillaanpa tätä toista lähestymis tapaa vielä ennen kuin luovutetaan..
Deadwing on ainakin kerta kaikkiaan mahtava.

Nojoo... taidankin käydä tilaamassa tuon nyt heti.
äxään-------------->
Aaa... kuinka mukavaa. Siellähän on tulpaleimapäivät. Kannattaa nyt tilata jos on kanta-asiakas.
 
Ääh. Tilasin pari päivää sitten just tän kuun tilaukseni...

In Absentiahan toimii parhaiten talvella, auringon kimaltaessa hangissa. Trains on kyllä tähän mennessä Porcupine Treen paras biisi, eikä vähiten Gavin Harrisonin rummuttelun ansiosta. Tuon levyn alkupuoli toimii minulle suht täydellisesti, mutta loppupuolella (Wedding Nailsin jälkeiset kappaleet) esimerkiksi Strip the Soul on aika puuduttavaa tavaraa. Lopetusbiisiä pidän taas loistavana.
 
E: Aaa... kuinka mukavaa. Siellähän on tulpaleimapäivät. Kannattaa nyt tilata jos on kanta-asiakas.
 
Tuleehan siitä tuplaleima, vaikka tilaa ennakkoon?

Nojoo... taidankin käydä tilaamassa tuon nyt heti.
äxään-------------->
Aaa... kuinka mukavaa. Siellähän on tulpaleimapäivät. Kannattaa nyt tilata jos on kanta-asiakas.
 
Plussaa sait. Tilasin ohessa myös Deadwingin.
 
Tuleehan siitä tuplaleima, vaikka tilaa ennakkoon?
 
Kyllä.

In Absentiahan toimii parhaiten talvella, auringon kimaltaessa hangissa. Trains on kyllä tähän mennessä Porcupine Treen paras biisi, eikä vähiten Gavin Harrisonin rummuttelun ansiosta. Tuon levyn alkupuoli toimii minulle suht täydellisesti, mutta loppupuolella (Wedding Nailsin jälkeiset kappaleet) esimerkiksi Strip the Soul on aika puuduttavaa tavaraa. Lopetusbiisiä pidän taas loistavana
 
Alkupuolella on tosiaan levyn parhaat biisit. Jos kokonaisuutta tarkastelee oikein kriittisesti, niin Prodigal ja The Creator Has A Mastertape ovat sellaisia, jotka tulee usein skipattua kun levyä kuuntelee, en pistäisi pahakseni vaikka ne olisi alunperinkin tiputettu kokonaisuudesta pois. Collapse the Light Into Earth on kuitenkin mannaa taivaasta.

Hmm.. Nyt on ollut lainassa tuo In Absentia jo viikon ja eipä oikeen kolahda. .
 
Nojoo... tällä levyllä on enemmän yksittäisiä hyviä biisejä minusta, eikä se ole niin hyvä kokonaisuus kuin vaikka stupid dream tai deadwing. Alkupään biisit ovat todellakin nannaa ja tekevät levyn kyllä jo ostamisen arvoiseksi. Muita hyviä biisejä taisi siinä olla Prodigal ja Strip the soul. Osa noista biiseistä on kyllä minustakin vähän tylsiä. The creator has a mastertape on alkuun ihan hyvä mutta se välipätkä kyllä pilaa sen biisin täysin.
 
Mutta joo. Kyllä deadwing ja stupid dream minusta tuon In absentian päihittää. Nyt pitäisi vielä loputkin levyt hommata. Heti kunhan voitan lotossa, prkl...
(En lottoa oikeasti. Se on ihan typerää)

Edit: Laitanpa tähän alkuun vähän asiaakin. Tilasin sitten tässä kuussa kaikkea muuta ja Fear of a Blank Planet jää tuonnemmaksi. No, juuri nyt onkin menossa vähän erityyppisen musiikin kausi, joten eipä tuo toistaiseksi edes harmita. Ja sitten turhuuteen...
----
Jätän hymiön huomiotta ja nillitän ihan nillittämisen ilosta. Te voitte puolestanne ihan hyvin jättää minut huomiotta.
 
No, tr00-fanilla se olisi kahdeksan kertaa:
 
Niin. Ei kukaan voi olla kunnon fani, ellei suostu ostamaan ihan saatanasti täysin turhia levyjä.

Hmm.. Nyt on ollut lainassa tuo In Absentia jo viikon ja eipä oikeen kolahda. Viimeksi yritin oikein urhoollisesti kuunnella levyn viime yönä, mutta loppu metrit olivat järjettömän tuskallisia....
 
Samanlaiset mietteet täälläkin. Levyn alkupää kolisee ihan täysillä, Sound of Muzak varsinkin räjäytti tajunnan jo ensimmäisellä kuuntelukerralla. Mutta Gravity Eyelidsin kertosäe oli mulle se piste, jonka jälkeen asiat eivät olleet enää samalla mallilla. "Aa---gravity eyelids---", kertakaikkisesti se melodiakulku riipii jostain syystä hermojani.
 
Se Instrumentaalikin(en muista edes kaikkien biisien nimiä, antakee anteeksi) tuntuu kuin vitsille; otetaanpas sellainen kitarariffi, joka on käytetty mahdollisimman monta miljoonaa kertaa rokkibiiseissä ja tehdään siitä viisu.
 
Harmittaakin, jotten tuota Deadwingia ole sitten uskaltanut mennä ostamaan. Jospa laittaisin tämän uutukaisen sen kanssa samaan pakettiin ja toivoisin että näistä pitäisin yksittäisten biisien sijaan myös kokonaisuuksina.

Serkkupoika puhui tästä bändistä ja lähettikin Deadwingin ja In Absentian.. Heti huomasin että loistavaa kamaa on! Olihan se pakko ostaa tämä Deadwing(In absentiaa ei löytynyt..) Uus levy on hankintalistalla!

Kyllä mun mielestä In Absentia päivittää Deadwingin sata-nolla. Onhan tuo Deadwingkin tosin hyvä levy muttei läheskään samaa tasoa kuin edeltäjänsä. Uutta en aio ostaa ennenkuin ehkä vuoden päästä kun hinta laskee, jos laskee.

Gavin Harrison Frankfurtin musikmesse 2007.
On kyllä uskomaton groove äijällä.
 
http://www.drummerworld.com/Videos/gavinharrison1.html

Gavin Harrison Frankfurtin musikmesse 2007.
On kyllä uskomaton groove äijällä.
 
http://www.drummerworld.com/Videos/gavinharrison1.html
 
Metronomit ottivat timensa Harrisonilta. Tai ainakin tällaista legendaa me kerromme kaverini kanssa.
 
Nyt on Deadwing ensimmäistä kertaa kuuntelussa. Soundit ovat mielestäni selkeästi edeltäjäänsä paremmat. Biisit tarttuvia, kyllä kelpaa, nam.

Gavin Harrison Frankfurtin musikmesse 2007.
On kyllä uskomaton groove äijällä.
 
http://www.drummerworld.com/Videos/gavinharrison1.html
 
Lienee samat klipit YouTubessa?
http://www.youtube.com/watch?v=tzxn0WYkQ6o
 
Melkoisen kova äijä pieksemään rumpuja.