Rock, pop, alternative ›

Ja kukas ne biisit tekikään.Eli Blackmore on parempi ainakin biisintekijänä.
 
Valtaosassa Purplen biiseissä on merkitty koko bändi tai melkein koko bändi biisin tekijäksi. Ja Blackmoren luonteen tietäen se ei varmasti ole omia tehelmyksiään muiden nimiin antanut.
 
Ja nimenomaan "ritsien" luonteen vaikeuden vuoksi koko bändi kärsi ja nykyään ne nauttii täysin siemauksin vapautuneesti esiintymisistään Morsen kanssa.
Bananas esim. on kokonaisuutena niin hyvä levy,että kestää kyllä vertailun bändin vanhempiin tuotoksiin.
 
Blackmore on ollut kova kitaristi aikoinaan Purplessa, mutta ei nuo comeback:n jälkeiset kitaroinnit kyllä paljon säväytä. ja etenkään tuo Blackmore`s night.
Eli kyllä Steve Morse on todellakin hyvä valinta Purpleen.
 
Eikä bändin tarvitse kuulostaa samalta ikäänsä, jos muutos on hyvä, kuten Bananas ja Purpendecular ovat osoittaneet.
Te Morsen haukkujat haukkuisitte häntä vielä enemmän jos hän yrittäisi kopioida Blackmoren soittoa.
 
Kuuuntelen juuri tätä kirjoittaessani Deep Purplen live Encounters cd:tä ja on mahtavia sooloja vanhoissa klassikoissa ja mitä soolovuorottelua Jon Lordin kanssa esim. Black night biisissä. MAHTAVAA.
Blackmore olis varmaan tuossakin kohtaa biisiä piilossa Marshallin takana sinnittelemässä jollekin.

Valtaosassa Purplen biiseissä on merkitty koko bändi tai melkein koko bändi biisin tekijäksi. Ja Blackmoren luonteen tietäen se ei varmasti ole omia tehelmyksiään muiden nimiin antanut.
 
Omien puheidensa mukaan antoi. Eli esim. Paicella ei ollut kuulemma mitään tekemistä biisien säveltämisen kanssa; "olisimme voineet aivan hyvin käyttää hänen tilallaan jotain sessiorumpalia". Lainaus ulkomuistista, mutta jotenkin noin hra Blackmore kuitenkin sanoi.

Lainaus ulkomuistista, mutta jotenkin noin hra Blackmore kuitenkin sanoi.
 
Näin totesi joskus Rainbowin alkuaikoina haistattelussa. Mainitsi juuri Paicen saneen nimensä krediitteihin, kun "mies yritti niin kovasti". Kuka näistä tietää. Jamipohjalta Purple biisejä usein kehitti. Ainakin Gillanin ja Gloverin aikaan. Blackmore saattoi tosin soittaa jotain riffiä ja muitten innostuessa todeta, että " en mä tätä biisiä teille anna". Mukavaa ja rattoisaa luomisprosessia...

Joe Lynn Turner kuulosti enemmän kuin hiukan Lou Grammilta ja käsittääkseni Rainbow pystyi laajentamaan kohderyhmäänsä vanhojen Purple-fanien ulkopuolelle. Mutta ei se musiikki sisältänyt ainakaan mulle mitään ainutkertaista. Mielummin kuuntelin vaikka Foreigneria. :)
 
Minä kyllä pidän Rainbown Turner/Bonnet-kaudestakin vaikkei se yhtä klassisen uraauurtavaa kamaa ole kuin Dio-aikaiset levyt.Muistaakseni Lou Gramm (Foreigner) oli jollain tasolla ehdolla Rainbow-vokalistiksikin?

Näin totesi joskus Rainbowin alkuaikoina haistattelussa. Mainitsi juuri Paicen saneen nimensä krediitteihin, kun "mies yritti niin kovasti". Kuka näistä tietää. Jamipohjalta Purple biisejä usein kehitti. Ainakin Gillanin ja Gloverin aikaan. Blackmore saattoi tosin soittaa jotain riffiä ja muitten innostuessa todeta, että " en mä tätä biisiä teille anna". Mukavaa ja rattoisaa luomisprosessia...
 
Taisi nimenomaan olla Glover/Gillan aikakausi tuota "yhteispelin" aikaa enemmänkin.Tosin löytyyhän Mark I :n aikaisilta levyiltä myös esim.Lordin nimiin merkattua tavaraa.Glover taisi olla mies mm.Speedkingin riffin takana? Näin muistelen lukeneeni.
 
Muistelen itsekin ,että Ritchie kommentoi varsin happamasti juuri tuota biisien kreditoimista kaikkien nimiin - eritoten juuri Paicen.Toisaalta Mark III:n hajoamisen aikaan Ritchie taisi panttailla biisejään myös ensimmäistä Rainbow-albumia varten.

Toisaalta Mark III:n hajoamisen aikaan Ritchie taisi panttailla biisejään myös ensimmäistä Rainbow-albumia varten.
 
Näin. Ja jo mark II:n aikaan mies ehkä panttasi biisejä, koska tarkoitus oli tehdä Paicen ja Phil Lynottin kanssa bändi nimellä Babyface. ClassicRock-lehden Burn-aiheisessa haastattelussa Paice muistelee, että Lynottin kanssa käytiin jopa studiossa, mutta hauskojen hetkien lisäksi ei mitään mainittavaa syntynyt. Paicen mukaan Lynott ei vielä tuolloin ollut basistina läheskään samalla tasolla kuin laulajana. Nuo studionauhat ovat sittemmin myös hävinneet.
 
Eli Hughes ei ollut ensimmäinen laulava basisti, jota Blackmore kokeili. Hughesin mukaan Blackmore olisi ehdottomasti halunnut Gillanin jälkeen laulajaksi Paul Rodgersin, mutta kun tämä pitäytyi Bad Companyn perustamisessa, niin Coverdale sai tilaisuutensa. Paicen mukaan homma olisi saattanut Rodgersin kanssa hyvinkin toimia. Ensimmäiseen riitaan saakka...

Hughesin mukaan Blackmore olisi ehdottomasti halunnut Gillanin jälkeen laulajaksi Paul Rodgersin,
 
Coverdale onkin paljon velkaa Rodgersille laulajana, joten ei Blackmore huonoon ratkaisuun päätynyt. Paitsi tietysti Hughesin kohdalla, mutta se on toinen juttu...

Taisi nimenomaan olla Glover/Gillan aikakausi tuota "yhteispelin" aikaa enemmänkin.
 
Muistikuvani mukaan Glover on sanonut Machine Headin biisien olevan hänen ja Ritchien tekemiä siten, että Ritchie teki biiseistä 5 ja Glover 2 (Ritchie joka tapauksessa teki enemmistön, jos muistan luvut väärin).

Blackmoren hittitehdas on aika sarjatuotantoa..riffit on lähes toistensa kopioita..no ei kaikki mut esim spotlight kidin riffi on hyvin samanlainen kuin knocking at your backdoorin mut vaan nopeempi...riffit loppui kesken ja käteen otettiin säkkipilli kaunis vaimo laulamaan rinnalle..morse toi purpleen kaivattua uutta sävyä...diggaan blackmoreakin mutta kun toiset haukkuu morsea karrikoiden herra tekniikaksi niin pitäähän jonkun jenkinkin puolia pitää..:)

Blackmoren hittitehdas on aika sarjatuotantoa..riffit on lähes toistensa kopioita..no ei kaikki mut esim spotlight kidin riffi on hyvin samanlainen kuin knocking at your backdoorin mut vaan nopeempi...
 
Höpö höpö.Tietysti voi havaita yhtäläisyyttä esim.Nobody's home ja Lay down stay down -kesken ,mutta kenelläpäs näin ei olisi.Parempi toistaa hieman itseään kuin kopioida muita.IMO.
 
riffit loppui kesken ja käteen otettiin säkkipilli kaunis vaimo laulamaan rinnalle..morse toi purpleen kaivattua uutta sävyä...diggaan blackmoreakin mutta kun toiset haukkuu morsea karrikoiden herra tekniikaksi niin pitäähän jonkun jenkinkin puolia pitää..:)
 
Ei Ritchien riffit mihinkään loppuneet.Mies vain siirtyi sellaisen musiikin pariin josta on kauan digannut ja hevi/hard rock ei enää kiinnostanut.Kyllähän DP:n Battle rages on -levyn Anya jo viittaili tuohon suuntaan ja Rainbown viimeisin Stranger in us all sisältää jo enemmänkin viitteitä tulevasta.Tietysti kaupallisesti viisaampaa olisi ollut pysyä Purplen riveissä tai jatkaa Rainbowta.
 
Enpä tiedä onko täällä niin kovasti kritisoitu Morsea kitaristina.Lähinnä vain sitä ,että Blackmoren soundin puuttuminen aiheuttaa vanhoissa faneissa tunteen ,että nyky-Purplesta puuttuu jotain.Ja Morsea diggaan minäkin.

Hughesin mukaan Blackmore olisi ehdottomasti halunnut Gillanin jälkeen laulajaksi Paul Rodgersin, mutta kun tämä pitäytyi Bad Companyn perustamisessa, niin Coverdale sai tilaisuutensa. Paicen mukaan homma olisi saattanut Rodgersin kanssa hyvinkin toimia. Ensimmäiseen riitaan saakka...
 
Joo juuri näin.Tuossa Burn-remasterin kansilehdykässä on mainittu muitakin ehdokkaita joiden nimet ei nyt tule mieleen.Aika tuntemattomia taisivat ainakin minulle olla.
 
Coverdale on laulajana paljonkin velkaa Rodgersille.

...riffit loppui kesken ja käteen otettiin säkkipilli kaunis vaimo laulamaan rinnalle..
 
Ei se nyt välttämättä niin huono ratkaisu ole. Mies on soittanut rockia ja heviä 30 vuotta, tehnyt itsestään hevikitaroinnin legendan, ollut esikuvana lukuisille ja säveltänyt useita klassikoita. Jos hän sitten lähes 60-vuotiaana päättää tehdä jotain muuta, ehkä jotain sellaista mitä on halunnut jo pidempään, niin tekeekö se hänestä pellen?
 
morse toi purpleen kaivattua uutta sävyä...
 
Voi olla, ja sitä todella tarvitaan. Vai tarvitaanko edes? Lordkin on jo häipynyt ja Gillanin laulu on ollut viimeiset 20 vuotta lähinnä ininää. Kyllähän mä vanhalta fanipohjalta noita uudempiakin Purpleja voin kuunnella, mutta ei se nyt muutamia yksittäisiä biisejä lukuunottamatta ole kovin innostava bändi ollut enää aikoihin. Blackmorella tai ilman.
 
Mutta tietysti siis kuuntelen paljon mieluummin Morsenkin Purplea kuin vaikka jotain MTV-listapaskaa (itsestäänselvyys, mutta piti silti sanoa...;)

Coverdale on laulajana paljonkin velkaa Rodgersille.
 
Esim. Freen "Mr.Big"-biisin live-version alussa olevat huokailut on aivan sitä stailia, mitä DC on myöhemmin myös Whitesnakessa harrastanut.
 
Myös taannoin TV:sta tullutta Faces-bändin BBC-liveä v. -71 katsoessa on tullut mieleen, että kyllä DC on myös Rod Stewartin maneereista ottanut opikseen.
 
Oppimestareina ovat kyllä Rodgers & Stewart parhaasta päästä, jos valkoisista brittilaulajista puhutaan imo.

Bananas esim. on kokonaisuutena niin hyvä levy,että kestää kyllä vertailun bändin vanhempiin tuotoksiin..
 
ehei.

Minä kun ihan todistetusti olen itsekeskeinen paskiainen, niin pistänpä linkkiä aiempaan Purple-keskusteluun, jossa mielipiteitä mm. Bananas -levystä.
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=3&t=45798

Blackmore on legenda ja hyvä biisintekijä.
Morse on Ybertaitavasoittaja ja yhteistyökykyinen bändijäsen.

Kertokaapas mitä tarkoitatte että Morse on taidollisesti parempi, kun en oikein ymmärrä. Tekeekö se taidollisesti paremmaksi, että osaa jotku megaharmoniksit mitä sitten viljelee joka paikkaan ja osaa epämäärästä tilutusta? Katsokaa paljon mainostamaani Come Hell Or High Water DVD:tä ja 95 Rainbow Düsseldörf keikka, ne on loistavia kitaran osalta.
 
tämä menee taas tähän:
 
ritchie
21.09.2003 12:17:01

kun täällä on kriitisoitu blackmoren soittoa jopa morsea huonommaksi, niin se on suuri vale nimittäin ensiksi morse on yks suuri "autonkäynnistäjä" ja kun se joku queen fani se brian may mies sanoi että molempien tekniikka olisi aivotonta niin se on kyllä suurin vale mitä on kuultu nimittäin ritchie blackmore on maailman paras kitaristi ja siitä ei pääse mihinkään kyllä brian maykin on ihan hyvä mut ei niin hyvä.ritchie tyyli on kyllä vähän outoa In Rockin aikoihin nimittäin kun kuuntelee sooloja mutta Machine Headin aikoihin se on jo vähän bluesisempaa kun kuuntelee vaikkapa smoke on the water:in ja pictures of homen sooloja ja Burn albumilla on jo siirytty vähän klassisempaan tyylin.Mutta kun herra Blackmore siirtyi Rainbowiin niin tyyli muuttui selkeästi(kuuntele temple of the king, still i'm sad, gates of babylon,difficult to cure ja spotlight kid, on kyllä niitä muitakin hyviä klassisempia mutta nuo nyt on parhaat)klassisemmaksi ja kun hän siirtyi takas Purpleen 84 niin siellä huomaa(parhaiten perfect strangers ja battle rages on albumilla) myös että on rainbow tyylisiä sooloja ja kun blackmore siirtyi rainbowiin niin tuli "wolf to the moon" joka on loistava biisi (kuunnelkaa soolo) ja kun blackmore siirtyi blackmores nightiin niin siit musasta tuli jotain ihan outoo renessansi musaa joten blackmoren musiikissa on järkeä hyvin paljon ja hän helkkarin monipuolinen soittaja.

ritchie
21.09.2003 12:17:01
 
kun täällä on kriitisoitu blackmoren soittoa jopa morsea huonommaksi, niin se on suuri vale nimittäin ensiksi morse on yks suuri "autonkäynnistäjä" ja kun se joku queen fani se brian may mies sanoi että molempien tekniikka olisi aivotonta niin se on kyllä suurin vale mitä on kuultu nimittäin ritchie blackmore on maailman paras kitaristi ja siitä ei pääse mihinkään kyllä brian maykin on ihan hyvä mut ei niin hyvä.ritchie tyyli on kyllä vähän outoa In Rockin aikoihin nimittäin kun kuuntelee sooloja mutta Machine Headin aikoihin se on jo vähän bluesisempaa kun kuuntelee vaikkapa smoke on the water:in ja pictures of homen sooloja ja Burn albumilla on jo siirytty vähän klassisempaan tyylin.Mutta kun herra Blackmore siirtyi Rainbowiin niin tyyli muuttui selkeästi(kuuntele temple of the king, still i'm sad, gates of babylon,difficult to cure ja spotlight kid, on kyllä niitä muitakin hyviä klassisempia mutta nuo nyt on parhaat)klassisemmaksi ja kun hän siirtyi takas Purpleen 84 niin siellä huomaa(parhaiten perfect strangers ja battle rages on albumilla) myös että on rainbow tyylisiä sooloja ja kun blackmore siirtyi rainbowiin niin tuli "wolf to the moon" joka on loistava biisi (kuunnelkaa soolo) ja kun blackmore siirtyi blackmores nightiin niin siit musasta tuli jotain ihan outoo renessansi musaa joten blackmoren musiikissa on järkeä hyvin paljon ja hän helkkarin monipuolinen soittaja.
 
:), painoin kylläkin varotusta. Pidän tuota loukkaavana ja nöyryyttämisenä.