Rock, pop, alternative ›

Kyllähän tuo vaan hieno levy on, joskin aikaa se vaatii, eikä mielestäni sovi esimerkiksi automusiikiksi laisinkaan... Kotona tuota on kiva kuunnella...
 
Ensivaikutelma oli varsin hämmentynyt, mutta kyllähän se siitä hiljalleen aukeaa... Jos nyt joitain kappaleita nostaisi pinnalle, niin nostettakoon vaikkapa Sielunvihollinen, Sivu paholaisen päiväkirjasta ja loistava lopetuskipale Hautalinnut...
 
Soundimaailma on levyllä varsin mielenkiintoinen ja jotkut biisit kuulostavat ehkäpä jopa hieman liian pitkälle viedyiltä, mutta onhan siellä mukana sitten ihan sitä tavallisempaakin CMX:ää kuten esim. tuo singlelohkaisu Melankolia. Sielunvihollisen ja Melankolian välinen vaihdosjakso on myös varsin hieno...

Itselle ko. platta aukesi yllättävän nopeasti. Tällä hetkellä tajuttoman luukuttamisen jälkeen voisin jopa puhua orkesterin parhaasta tuotoksesta.
 
Sivu paholaisen päiväkirjasta, Melankolia, Sielunvihollinen ja Ensimmäinen saattaja lienevät ne kovimmat viisut mielestäni. Hankala sanoa tosin yksittäisiä huippuhetkiä, sillä levy on nimenomaan kokonaisuuten pirulaisen kova.

Hyvä levy. Ei mun mielestä ainakaan kovin vaikea edes lyyrisesti. Tai no johtuu siitä mihin vertaa..

Hankala sanoa tosin yksittäisiä huippuhetkiä, sillä levy on nimenomaan kokonaisuuten pirulaisen kova.
 
Tuohon kai CMX yrittää aina pyrkiäkin, että levy olisi selkeä kokonaisuus... Ainakin jossain haastattelussa Yrjänä totesi, että he suhtautuvat noihin singlelohkaisuihinkin varsin nihkeästi, koska se aina nostaa yhden kappaleen irralleen siitä kokonaisuudesta...
 
Ei mun mielestä ainakaan kovin vaikea edes lyyrisesti
 
Tuohon kiinnitin itsekin huomiota... Tekstithän olivat lähes selkeitä..

Tuohon kiinnitin itsekin huomiota... Tekstithän olivat lähes selkeitä..
 
Jep, jotenkin epäyrjänämäisiä. Ei silti huonoja.

No, sanonpa minäkin jotain.
 
Helvetin hyvä levy. Itse tykkään jokaisesta CMX:n levystä eri tavalla (paitsi aivan kauheasta Vainajalasta), mutta tämä on absoluuttisesti PARAS. Jos vertailukohtaa haetaan, niin tässä on Rautakanteleen ja Dinon yhdistelmä.
 
Levyn häröilyslovaritkin ovat kerrassaan kuunneltavia. Hieno äänimaailma. Kaiken kruunaa helvetin onnistunut mahtipontisuus, joka ei ole yhtään sankarihevimäistä.
 
Bassosoundit varsinkin Fysiikka ei kestässä (noinkohan taivutetaan) ovat oikein kivat. Semmoista bumbumprööt -ääntä, jonka haluaisi omaan käyttöön.
 
Olen orgastisessa ekstaasissa tämän levyn kuunneltuani. Ihanaa. Todella.

Nyt kuunnellut levyn läpi jo parikymmentä kertaa. Tällä albumilla on kyllä ehdottomasti vahvin kokonaisuus jonka CMX on koskaan luonut. Pari ensimmäistä kertaa, kun kuuntelin tätä, ei ottanut heti avautuakseen. Nyt tunnostaa siltä, että pojat pukkasi ehkäpä yhden parhaimmista levyistään ilmoille. Jeps, ja huomenna keikalle =)

On se vaan niin, että alkaa vaikuttaa CMXn parhaalta tuotokselta (ja tuo on paljon sanottu minulta). Paljon vahvempi kokonaisuus kuin esim. Isohaara. Jokainen biisi tuntuu tukevan toistaan.
Käynnistäkää moottorit! :)

Tuli tämäkin ostettua.
Ennakkoon odotin levystä jotain paaluuta Discopolis tai Vainajala-linjalle mutta ei se sitä ollutkaan. Tai no, joka toinen biisi oli ja joka toinen taas ei. Ensin olin pettynyt, mutta kyllähän tämä nyt alkaa avautumaan. Kuitenkin vähän rockimpaa olisi saanut olla.
Tällä hetkellä iskee "Palvelemaan konetta"-biisi lähinnä kertsinsä takia.

Kerrassaan mainio levy, varsinkin kokonaisuutena CMX:n parhaimpia, ellei paras. Mukava saada Yrjänältä vähän erityylistä tekstiä kuin yleensä. Saundipolitiikka on levyllä todella mielenkiintoinen, jostain syystä tulee minulle mieleen Discopoliksen ja Dinon ristisiitos. Muuten lähes täydellisyyttä hipova lätty, vaikka Sielunvihollisen vocorderi pistää korvaan vähän ärsyttävänä. Itse en pitänyt levyä ekallakaan kerralla kovin vaikeana, vaikka onkin avautunut kerta kerran jälkeen yhä enemmän. On tullut kuunneltua jo neljä kertaa putkeen. Että kerrassaan upea pläjäys, en Isohaaran jälkeen osannut odottaa tällaista albumia. (mikä ei tosin tarkoita että pitäisin Isohaaraa huonona levynä, se on vain jotenkin niin keskinkertainen ja riskitön)

Hyvä levy on tosiaan. Yksi CMX:n parhaista DS:n ja Auran ohella. Parhaita biisejä Sivu paholaisen päiväkirjasta, Sielunvihollinen ja Palvelemaan konetta.

Eilen ostin ja nyt kuuntelen vissiin seitsemättä kertaa. Kovasti kova levy kyllä. Ei yhtään huonoa biisiä.

Eilen ostin ja nyt kuuntelen vissiin seitsemättä kertaa. Kovasti kova levy kyllä. Ei yhtään huonoa biisiä.
 
Niinpä niin...

Niinpä niin...
 
Spädämbum. OT.

Spädämbum. OT.
 
Overtime...

Itselle ko. platta aukesi yllättävän nopeasti. Tällä hetkellä tajuttoman luukuttamisen jälkeen voisin jopa puhua orkesterin parhaasta tuotoksesta.
 
Sivu paholaisen päiväkirjasta, Melankolia, Sielunvihollinen ja Ensimmäinen saattaja lienevät ne kovimmat viisut mielestäni. Hankala sanoa tosin yksittäisiä huippuhetkiä, sillä levy on nimenomaan kokonaisuuten pirulaisen kova.
 
olen täysin samaa mieltä. en muista milloin viimeksi olen löytänyt näin eheän kokonaisuuden. loistavaa kamaa!!!

Aiemmin omistin CMX:n levyistä ainoastaan Dinosauruksen, mutta nyt ostin tuon Aionin. Kuunneltu on nyt nelisen kertaa, ja täytyy sanoa, että hämmentävän rikas kokonaisuus. Aluksi en osannut päättää onko nyt astuttu pömpöösin tekotaiteellisen yliyrittämisen puolelle, mutta nyt tuntuu että kokonaisuus on varsin loistava. Levy avautuu hitaasti mutta varmasti.
 
Täällä on kovasti tykätty palvelemaan konetta, mikä ei kuitenkaan nouse omaksi suosikiksi. Ensimmäisenä edukseen ovat erottuneet: Ensimmäinen saattaja, Sivu paholaisen päiväkirjasta, kuoleman risteyksestä kolme virstaa pohjoiseen.
 
Kun katsoo biisien nimiä ja sanoituspuolta, niin tulee mieleen, että Yrjänä on joko satanisti, itsaria hautova tai totaalinen vääräleuka (tai sitten noita kaikkia). Kaiken paatoksen keskeltä olen kuulevani häivähdyksen pirullista huumoria! Onko teillä hardcore- faneilla tietoa tuosta Yrjänän persoonasta?

valitettavasti Yrjänällä ei ole resursseja vedota vääräleukaisuuteen, jos jollain tulee sanomista. tämmöistä tämä on ollut ensimmäisistä julkaisuista asti ja ei ihme että Yrjänä on tällä tiellä pysynyt, kun saa tässäkin ketjussa nähtyä palautetta osakseen. tietysti tämä mielipiteeni on absoluuttinen totuus, mutta helevetti, lyriikkaa lukeneet, eikö tämä ole jo ostetulta kirjoittajalta vähän tasotonta. "Ei koskaan" on mainio sanoitus; jos Yrjänä haluaisi vielä kurjan kautta saarnata asioista, niin tämmöinen aihepiiri voisi hänelle sopia. mutta tällainen täysin subjektiivinen vuodatus isoista asioista (no se kuolema) on paitsi ylimielistä ja lapsellista, myös loppupeleissä täysin tyylitöntä. vanha mies laulaa kun kaunein enkeli saapuu, siivistä ja vieläpä sielunvihollisesta. minulta taisi henkinen teini-ikä loppua tovi sitten, koska tuo kuulostaa mun mielestä niin kovin kornilta.
 
no, oispa se vähän kumma, jos Suomen kaltaisesta maasta ei CMX:ää löytyisi. itseltä on viimeisen vuojen sisällä mielenkiinto CMX:ään loppunut lähes tyystin, ja Aionin ostamista kadun tänäänkin. onpahan tuolla hyllyssä sitten eelleen kaikki CMX -albumit.
perkele parempi keskittyä Tom Waitsiin ja Lambchopiin jatkossa vaan, hei hei.

Minusta tuntuu, että on ollut jonkinlainen selkeä kehityslinja tässä kolmella viimeisellä levyllä, DS-Isohaara-Aion. Aion on sitten tämän kehityksen kliimaksi :D DS oli raskas "proge", Isohaara räyhäkkäämpi, kuulosto myös hieman vanhemmalta kamalta, ja nyt Aion jotenkin yhdistää nuo kaksi. Se on myös mielestäni enemmän proge ja siinä on hyvin vahvasti samanlainen tunnelma kuin levyillä 90-luvun alussa, eli Auringolla ja Auralla. Nämä kolme A:ta onkin mielestäni CMX:n parhaat levyt.
 
Sanoituksista voi tietysti olla montaa mieltä, mutta oli muoto mikä vaan, niin on ne mielestäni erittäin hyvät. Itseäni rupeaa kyllä aina naurattaa, kun kuvittelen Yrjänän laulavan noita livenä. :D Eivät ne ihan linjaan istu. Tämä seikka ei kuitenkaan itseäni häiritse.
 
Oikeastaan, en osaa sanoa millaista kehitystä on tapahtunut, kun sanat äkkiseltään kuulostavan hieman huonolta CMX:ltä ja musiikki kuulostaa aikaisemmin heidän tai King Crimsonin tekemältä. Tuon takia siihen pääsikin ehkä mukaan aika helposti.
 
Erittäin vahva kokonaisuus tuo Aion ja epäilykseni siitä, tekeekö CMX hyvää levyä enää Auran jälkeen ovat poissa. DS oli aika lähellä, mutta Aion on jo hyvä levy.
 
Niin, ja olen jopa alkanut pitää siitä vocorderista. Kauhea vuodatus.

Oikeastaan, en osaa sanoa millaista kehitystä on tapahtunut, kun sanat äkkiseltään kuulostavan hieman huonolta CMX:ltä ja musiikki kuulostaa aikaisemmin heidän tai King Crimsonin tekemältä. Tuon takia siihen pääsikin ehkä mukaan aika helposti.
 
Itse hain netistä muutaman kappaleen ja minullekin tuli kitarasta KC heti mieleen. Kaipa tuo on pakko-ostos. Sen verran loistavalta kuulosti jo muutamina yksittäisinä kappaleina.