Rock, pop, alternative ›

Mulla on The Clash ja London Calling. Onko suosituksia mitä clässiltä seuraavaks "kannattaa" hommata? Combat rock on kuulemma kelpo levy?
 
Varmaan joko Combat Rock tai ehkä sitäkin parempi on Give Em Enough Rope.

Varmaan joko Combat Rock tai ehkä sitäkin parempi on Give Em Enough Rope.
 
Kiitti, pidetään mielessä

Give em Ropella Sandy Pearlman tekee Clashista amerikanmuhennosta, ts. tuotanto on aika (liian?) heavya. Combat Rock on taas äärimmäisen monipuolinen, niin hyvässä kuin pahassakin. Hämyjazzista atomifunkkiin ja veretseisauttavaan rock'n rolliin Shoul I Stay or Should I Go?

Give em Ropella Sandy Pearlman tekee Clashista amerikanmuhennosta, ts. tuotanto on aika (liian?) heavya.
 
Jep! Silti biisit on täyttä rautaa alusta loppuun.

I love it. Clash on punk mut ei kuitenkaan kangistu kaavoihin tai sorru yksinkertaisiin ja helppoihin maneereihin. Kuinka monesta punkbändistä voi sanoa, että ne soittaa positiivisella tavalla nätin melodisesti? Clashilta onnistuu!
Näiden äijien musa on niin monipuolista että nami nami. Plussaksi luen aina ja ikuisesti myös brittiläisyyden. Ainoo mikä pidemmän päälle on alkanut ärsyttää, on toi dubittelu. Taitaapa tosin tämäkin ällöitys johtua lähinnä henkilökohtaisista traumoista eli ikävistä kokemuksista reggae/dub -bändin fonistina..
 
Itellä on kylläkin vaan London Calling CD:nä ja nimikkoalbumi älppärinä, mut on kyl tullu kuunneltua melkeen kaikki muutkin albumit jokusen kerran läpi (kavereilla on onneksi kattavat levykokoelmat). Livelevyjäkin oon välillä fiilaillu.
Mahtavaa.

Ihan neroa musiikkia! Tulee aina hyville fiiliksille kun kuuntelee!! Ostin just London Calling -levyn, ja se on täynnä loistavia kappaleita, kuten Lost in Supermarket ja Hateful. Ja eikös Green Dayn herra Mike Dirnt oo nimenny kahvilansa Rudie Can't Failin mukaan? Ainakin näin oon kuullu.

Käsittämättömän hyvä bändi, jonka löytämiseen allekirjoittaneella meni aivan liian kauan.
 
Ja mikä Clashista hyvän tekee? Minun mielestäni monipuolisuus, sillä bändi saattaa vääntää vanhan liiton punkeroa yhtä vaivattomasti kuin noiden myöhempien aikojen reggae/dub-tyylistä matskuakin. Ja silti taso pysyy pääosin hämmästyttävän korkealla.
Tuosta Clashin punkimmasta puolesta pidän siksi, että touhu ei ollu nyky HC-punkin tapaista aivotonta kohkausta, vaan oikeasti helvetin hyvää ja taidolla tehtyä musaa, jossa on sanoma kohdallaan.
Tuo HC-räkä-punk osasto kun ei ole oikein ikinä tippunut minulle.
 
Omat suosikkilevyni ovat ehdottomasti tässä vaiheessa The Clash (varsinkin Clash City Rockersilla alkava jenkkipainos) ja London Calling. Ensin mainittu eläimellisen hyvän meiningin ja brutaaliuden takia, toinen sitten rokimman meiningin puolesta.

mielenkiintoinen tuttavuus on myös the clash elokuva rude boy. kannattaa tutustua. Ja tosiaan kuuntelen aika usein bändin musaa. London calling on itselle ehkä läheisin juttu tältä bändiltä.

mielenkiintoinen tuttavuus on myös the clash elokuva rude boy. kannattaa tutustua. Ja tosiaan kuuntelen aika usein bändin musaa. London calling on itselle ehkä läheisin juttu tältä bändiltä.
 
Muutama vuosi sitten yiritin kyseistä leffaa katsoa ja harmitti vietävästi kun se paljastui älyttömän tylsäksi.Nukahdin kesken ja olisin niin halunnut tykätä siitä.

Yksi kyseisen bändin vahvuus on siinä, että se on niin monipuolinen. Musiikki ei rajoitu van punkkiin, vaan julistaavat omaa sanomaansa useiden eri tyylisuuntausten kautta. Myöhemmin olen kuunnellut Mescalerosta ja sekin on tosi hyvä. Hieman rennompaa musaa, mutta musaa jossa on munaa.

Viime viikolla ilmestyi Clashin Live At Shea Stadium ... ne biisit ja pätkät mitä oon tähän mennessä kuulleet on ehkä parasta pitkään aikaan. Vide mitä energiaa, ja biisejä ... totaalinen helmi, tää oli se mistä musassa on kyse. Ostosmatka popparienkeliin edessä! 8)

Ylen Areenasta löytyy "Westway to the World"-dokkari jos on päässyt menemään tv:ssä ohi, tai ei ole vielä dvd:llä tullut hommattua:
http://areena.yle.fi/toista?quality=hi&id=1126562

Clashia on tullut rakastettua nyt jo kovin.
Vain Sandinista puutuu kokoelmastani.
Cut the Crap levy olisi saanut jäädä ostamatta, eihän tuolla ole mitään tekemistä vanhan Clashin kanssa. Etenkin rumpukonekompit hirvittää.
 
Hieno yhtye, pitää tuota Live at Shea Stadium cd:tä katsella halvan hinnan toivossa.

Punk-vuosina, eli joskus yläasteaikoina tehtiin skedeleffa ja kaveri laittoi omaan pätkäänsä London Callingin. Jonkun ajan päästä ostin jonkun kokoelman, ja diggasin helvetisti.
 
Yksittäisiin levyihin en ole jostain syystä vieläkään ruvennut tutustumaan, pitäisi vissiin.

Hieno yhtye, pitää tuota Live at Shea Stadium cd:tä katsella halvan hinnan toivossa.
 
Kannattaa hankkia. Minä ainakin pidän paljon tuosta levystä. Hyvät soundit. Vaikka bändi oli hajoamispisteessä, saivat he tuolla keikalla ihmeen kovan energian aikaiseksi. Terry Chimes on rummuissa.
 
Oikeastaan harmi, että Clash hajosi käytännössä pian tämän jälkeen. Combat Rock jätti avoimeksi monia kehityssuuntia. Olisi tietenkin voinut mennä perseellenkin. Mutta Clash tarvitsi Strummerin, Jonesin, Simonin ja Headonin ollakseen the Clash.

Ylen Areenasta löytyy "Westway to the World"-dokkari jos on päässyt menemään tv:ssä ohi, tai ei ole vielä dvd:llä tullut hommattua:
http://areena.yle.fi/toista?quality=hi&id=1126562
 
Thanks tuosta, selitti (vihdoin) miksi Sandinista kuulostaa siltä miltä kuulostaa ... kolmas levy on ollut aina aika mystinen ...
 
Magnificent Seven oli eka clashin biisin jonka kuulin joskus 82 ja se toimii edelleen, erinomaisesti 8)

Magnificent Seven oli eka clashin biisin jonka kuulin joskus 82 ja se toimii edelleen, erinomaisesti 8)
 
Toimii Live at Shea Stadiumillakin hyvin.

No niinpä muuten toimiikin. Ja tämän julkaisun kanssa piti sit 26 vuotta haapuilla 8)

Olipas ikävä huomata että Bankrobber-biisi on vain jenkeissä julkaistulla Black Market Clash EP:llä, eikä ole kuin Dub versio siitä euroopan Super Black Market Clashilla.
Upea biisi ja hienosti Sturmmer sen tässä -99 vuoden keikalla vetää
http://www.youtube.com/watch?v=rMH9H6h5fYQ

Olipas ikävä huomata että Bankrobber-biisi on vain jenkeissä julkaistulla Black Market Clash EP:llä, eikä ole kuin Dub versio siitä euroopan Super Black Market Clashilla.

 
"Bankrobber" -sinkku löytyy "The Singles" -kokoelmalta. "Black Market Clashilla" on biisiyhdistelmä "Bankrobber/Robber Dub" ja Super -versiolla vain tuon puolikas, eli "Robber Dub".