Rock, pop, alternative ›

Stiff: Pakko sanoa, että vaikka en tätä ketjulla toivonut, olen siitä silti saanut iloa irti! Koko edellisen sivun voisin yhdistää viime nyt-liitteeseen, jossa arvosteltiin Roskilden pääesiintyjien tasoa. Jotkut eivät vain pysty antamaan The Strokesille, Arctic Monkeysille yms. omaa vuoroa, vaan toivovat vielä Rolling Stonesin ja muiden uutta tulemista haudan partaalta. No itse ainakin nautin energisimmistä nuoremman sukupolven keikoista enemmän, kuin joistain dinosaurusten kuolemisista lavalle. Tottakai on hienoa nähdä omat idolinsa lavalla, mutta silti... Ne ajat ovat ohi. Jos uudesta ei tykkää, voi kokonaan jättää kommentoimatta. Miksiköhän kaikki omat viestit ketjuun on tullu kello 2 jälkeen... :D
 
The Strokes olis ollut jees nähdä, mut olihan toi tän vuoden lineup varmaan paskin ikinä Roskildessa. En oo lukenut artikkelia.

zxcasdqwe: The Strokes olis ollut jees nähdä, mut olihan toi tän vuoden lineup varmaan paskin ikinä Roskildessa. En oo lukenut artikkelia.
 
Itse tuli nähtyä First Impression of Earth-kiertueella Hultsfredissä vuonna 2006. Oli kyllä ehdottomasti paras keikka missä on tullut käytyä. Onhan se nyt tietty elämäni tärkein bändikin ja niin fiilareissa siitä keikasta oltiin, että tuskin olisi edes huomannut, jos olisivat soittaneet tylsästi (jos siihen pystyvät).
 
Edit. Ja niin tosiaan, The Strokes on allekirjoittaneen mielestä 2000-luvun talenttia ja rockin toivo. Ei se NME (jos NME:lle arvoa haluaa antaa) omasta mielestä turhaan sanonut esikoislevyn aikoihin, että The Strokes pelasti rock'n'rollin.

1) Lady Gaga (oikea nimi Stefani Joanne Angelina Germanotta)
2) Lady Gaga
3) Valovoimainen, rohkea ja lahjakas esiintyjä, jolla on huomattavaa emansipatoris-poliittista substanssia joka monelta muulta saman genren ja kokoluokan artistilta puuttuu (Rihanna, Beyonce jne.). Lady Gaga on singahtanut supertähteyteen erittäin lyhyessä ajassa, sanoisin että syyt löytyvät lahjakkuudesta ja peräänantamattomuudesta. Siinä missä rock ja heavy ovat jo menettäneet parhaan teränsä ja kykynsä provosoida, popista löytyy vielä uhmaa kun suurenmoinen Lady Gaga sohaisee tämän tästä ampiaispesään tempauksillaan ja bizarreilla asusteillaan, viimeisimpänä shokkina esim. tämä "häpykarvaperuukki": http://static.iltalehti.fi/viihde/gaga2_2006JID_vi.jpg Aika nerokasta.
 
Eikä nyt liikaa jumituta ulkomusiikillisiin asioihin, vaan puhutaan hetki itse musiikista, sillä sehän toimii. Pokerfacen perusteella vaikutti ehkä yhden hitin ihmeeltä, mutta sen jälkeen on tarttuvia hittejä riittänyt vaikka kuinka paljon ja uusimmat kappaleet vain vahvistavat sen, että Lady Gaga on tullut jäädäkseen. Hän on selvä supertähti, joka tietää mitä tekee ja tekee sen omilla ehdoillaan.
 
4) Edge of Glory http://www.youtube.com/watch?v=x50ti3k7PCo
 
Todella sielukas ja menevä dancepop-kappale, jolle upea, yllättävästi takavasemmalta ilmestyvä saksofonisoolo antaa pikantin lisämausteen ja kohottaa kappaleen hengästyttäviin korkeuksiin. Tästä oikein huokuu sellainen koko areenan täyttävä elämää suurempi poptähteys, oikein kylmät väreet menevät selkää pitkin. Myös kaikkien tietämät Alejandro ja Bad Romance ovat oivallisia referenssikappaleita tämän artistin kyvyistä.
 
--
 
Muita hyviä 2000-luvun talentteja ja tulevaisuuden lupauksia ovat mm.
 
No, Brian Fallon ja Gaslight Anthem jo mainittiinkin. Erittäin rock ja helvetin hyvä ääni/biisit.
 
M.I.A. http://en.wikipedia.org/wiki/M.I.A._%28artist%29
- Kiinnostavasti ja raikkaasti eri elementtejä yhdistelevä erinomainen pop-artisti. Aika nerokasta musiikkia on tämäkin.
Paper Planes
http://www.youtube.com/watch?v=7sei-eEjy4g
 
Justin Vernon (Bon Iver) http://en.wikipedia.org/wiki/Justin_Vernon & http://en.wikipedia.org/wiki/Bon_Iver
- Vaikuttava lauluntekijä ja tunteiden välittäjä.
Holocene (live)
http://www.youtube.com/watch?v=mshjUSG88DU
 
Natasha Khan (Bat for Lashes) http://en.wikipedia.org/wiki/Bat_for_lashes
- Ihana ihminen ja erittäin kauniita lauluja! Maagisen kaunista, suorastaan toismaailmallista popmusiikkia, tähän eivät rokkarit pysty.
Daniel
http://www.youtube.com/watch?v=00ZHah-c0hQ
 
Kurt Vile http://en.wikipedia.org/wiki/Kurt_Vile
- Uusi tuttavuus, Smoke Ring For My Halo on uskomattoman hienolta soundaava ja ajattomalta kuulostava rocklevy. Nuori jäpikkä ja kaikki edellytykset pitkään ja hedelmälliseen uraan.
Society Is My Friend
http://www.youtube.com/watch?v=kpg6bSETZaw
ja vielä bonuksena Freak Train http://www.youtube.com/watch?v=mdIXrcH7QLU
 
Ja The Dresden Dolls, TV on the Radio YNNÄ MUITA. Onko nämä nyt rockia vai poppia, aivan sama mutta suuria talentteja ovat kaikki tässä viestissä mainitut.

Wradlin: Aina kun joku sanoo rockin kuolleen, käy ilmi kyseisen henkilön muutos musiikillisesti vanhentuneeksi. Rock kun kuitenkin on aina ollut suht nuorten tyyppien juttu.
 
Esitin pointtini ehkä hieman turhan kryptisesti: "nykyrock" on melkoisen geneeristä, genren kliseitä kierrättävää pavloviaanista vatkaamista, suurimmaksi osaksi sen mitä olen vanhana pieruna jaksanut seurata. Kierrättäminen ei sinänsä ole edes genren suurin rikos ihmiskuntaa vastaan - sitähän musiikki on ollut varmaan niin kauan ku musiikkia on tehty - vaan se että musiikista jää ensivaikutelmaksi fiilis, että levy-yhtiön mainosmarakatit ovat kertoneet bändin jäsenille millaista musaa pitää tehdä että se myy. bändit kuulostavat lähinnä toisiltaan, eikä minkäänlaista "omaa juttua" oikein hyvällä tahdollakaan meinaa erottaa...
 
toki muutamia indiebändejä tulee itsekin ajoittain kuunneltua, mut ei niistä kovin tärisyttäviä fiiliksiä irtoa. tuntuu että kokeilunhalua ja irtiottoja konventioista tapahtuu enemmän elektronisten musagenrejen puolella ja muutenkin marginaalisemmissa ympyröissä, missä musiikintekemisen päällimäiset vaikuttimet eivät ainakaan yhtä alleviivaavasti kuulostaisi olevan myyntiluvut.
 
rockin dinosaurukset ovat joo kuolleet pystyyn aikapäivää sitten, se on totta. legendat eivät ole julkaisseet mitään kuranttia vuosikymmeniin - paitsi valtavirran ulkopuolella vaikuttavat "legendat" joita ei valtavirran mediassa pahemmin noteerata. Iloinen poikkeus oli lukea uudesta Soundista artikkeli David Sylvianista. Ehkä kaikki toivo ei ole vielä menetetty :)

Jos kuuntelee nykymusiikista vain niitä myyvimpiä/kaupallisimpia bändejä, on turha olettaa löytävänsä mitään mullistavaa. Lähes aina rockin legendat ovat ponnistaneet marginaalista. Joten nykyäänkin tarvitsee hiukan etsiä ennen kuin löytää niitä tulevaisuuden mahdollisia toivoja ja talentteja. Ja mitä tätä palstaa olen lukenut, näyttää rockgenren tulevaisuus oikein hienolta, ei mitenkään kuolleelta.

Rockin dinosauruksista ainakin Robert Plant elää uutta kultakautta. Alison Kraussin kanssa tehty levy ja live-esitykset ovat nyt vuosia olleet Plantin parhaimpia.
 
Eikä John Paul Jonesin Them Crooked Vultures bändikään huono ole.
 
Jack White on tosiaan yksi tämän vuosituhannen toivoista, silti vähemmän räjähtävämpi ollut pari viime vuotta Dead Weatherin jäsenenä. Ehkä en vaan bändin tyylistä pidä niin paljon kuin vaikka The Raconteurista.
 
Tosin tämä Dead Weatherin jonkun singlen B-puolen biisi on kyllä täyttä kultaa:
http://www.youtube.com/watch?v=ZvqbwhMgCa8

SaOk: Rockin dinosauruksista ainakin Robert Plant elää uutta kultakautta. Alison Kraussin kanssa tehty levy ja live-esitykset ovat nyt vuosia olleet Plantin parhaimpia.
 
Eikä John Paul Jonesin Them Crooked Vultures bändikään huono ole.
 
Miltei kaikki rockin vanhat äijät vaikuttavat elävän maineensa ja legendansa avulla. Ihmiset eivät juuri osta Robert Plantin levyjä tämän itsensä takia, vaan koska tietävät Robert Plantin olleen Led Zeppelinin laulaja. Sama pätee suureen osaan näistä legendoista.

Jussiman: Miltei kaikki rockin vanhat äijät vaikuttavat elävän maineensa ja legendansa avulla. Ihmiset eivät juuri osta Robert Plantin levyjä tämän itsensä takia, vaan koska tietävät Robert Plantin olleen Led Zeppelinin laulaja. Sama pätee suureen osaan näistä legendoista.
 
Totta tietty että helpompi tutustua kun tuntee herran ennestään. Mutta ei Led Zeppeliniä kaipaa eikä pahemmin löydy soolo uran esityksistä. Plantin parhaat esitykset ovat nyt eri artistien covereita eikä Zeppelin vanhoja biisejä.
 
Esimerkkinä tämä live (tosin Plant&Page ajalta):
http://www.youtube.com/watch?v=axhLruo9SqA
 
Ja nämä:
http://www.youtube.com/watch?v=rXCqsMIINMo
http://www.youtube.com/watch?v=ajEzLE7Ltnc
http://www.youtube.com/watch?v=7SD90SrFDIk
http://www.youtube.com/watch?v=1mGBSEnnjzk
 
Alison Kraussin kanssa tehdytä levystä kannattaa tsekata alkuun Polly Come Home:
http://www.youtube.com/watch?v=AZXN0KHpvUg

ganesha:
toki muutamia indiebändejä tulee itsekin ajoittain kuunneltua, mut ei niistä kovin tärisyttäviä fiiliksiä irtoa. tuntuu että kokeilunhalua ja irtiottoja konventioista tapahtuu enemmän elektronisten musagenrejen puolella ja muutenkin marginaalisemmissa ympyröissä, missä musiikintekemisen päällimäiset vaikuttimet eivät ainakaan yhtä alleviivaavasti kuulostaisi olevan myyntiluvut.

 
Etenkin suomalaisessa indierockissa tuntuisi olevan se ongelma, että siitä koitetaan vääntää tosi mainstreamia hittimusaa korneilla kitarariffeillä ja ärsyttävän mitäänsanomattomilla laulusoundeilla. Mukavana poikkeuksena bändi nimeltä French Films. Kannattaa tsekata spotifystä EP, jos indiehomoilu tuntuu mukavalta puuhalta.

Eilen Foo Fightersin keikalla lämppärinä ollut Biffy Clyro vaikutti aika hiton kovalta, veikkaan että siitäkin bändistä tullaan vielä kuulemaan paljon.

Ty Segall muunmuassa
 
http://vimeo.com/8663727

Jussiman: "Pinnalle"? En sanoisi, että olisivat vielä mitenkään kovin kuuluisia, ainakaan kukaan omista kavereista/tuttavista ei ole edes kuullut koko bändistä.
 
Eiköhän Raveonettesin osalta se suurin suosion huippu ole jo ohitettu. Kyllä tuo yhdessä kohtaa oli varsin suitsutettu bändi. Itse kyllä diggaan.

djKaaos: Airbourne on varmaan 2000-luvun parasta kaljarokkia...
 
...mutta Krokus teki AC/DC:n kopioinnin paremmin, jo 1980-luvun alussa. Jos siis multa kysytään. AC/DC:n olisi ihan turhaa coveroida esim. "Long stick goes boom" biisiä. Lopputulos, kun ei välttämättä eroaisi originaalista yhtään.
 
Tulee väkisin laihaa velliä, kun ollaan kopion kopion... (2 tuntia myöhemmin) ...kopion kopiota.

Johann Onn: ...mutta Krokus teki AC/DC:n kopioinnin paremmin, jo 1980-luvun alussa. Jos siis multa kysytään. AC/DC:n olisi ihan turhaa coveroida esim. "Long stick goes boom" biisiä. Lopputulos, kun ei välttämättä eroaisi originaalista yhtään.
 
Tulee väkisin laihaa velliä, kun ollaan kopion kopion... (2 tuntia myöhemmin) ...kopion kopiota.
 
Jeps. En ole henkilökohtaisesti sitä mieltä, että Airbourne olisi parasta kaljarokkia, sillä en siedä bändiä ollenkaan. Bändistä kuitenkin tunnutaan tykättävän ja heittoni perustuikin näihin yleisiin ylistäviin lausuntoihin, joissa moni mainitsee sen olevan tämän vuosituhannen parasta kaljarokkia.

Mä pidän Airbournesta nimenomaan sen takia että ne tekee sitä yhtä juttua niin helvetin hyvin. Ja mun mielestä ainaki niiden tekeminen on sen näköstä et se niiden juttu on myös just sitä mitä ne ite haluu vetää, ja varmasti nauttivat siitä.

EikkaKuikka: Mä pidän Airbournesta nimenomaan sen takia että ne tekee sitä yhtä juttua niin helvetin hyvin. Ja mun mielestä ainaki niiden tekeminen on sen näköstä et se niiden juttu on myös just sitä mitä ne ite haluu vetää, ja varmasti nauttivat siitä.
 
No kyllähän varmaan White Stripeskin tykkäs tekemisistään, vaikka se oli maailmankaikkeuden ehkä huonoin bändi :D

Lennu: No kyllähän varmaan White Stripeskin tykkäs tekemisistään, vaikka se oli maailmankaikkeuden ehkä huonoin bändi :D
 
No se voi olla. :P Mun ja Airbournen kohalla meneekin siis niin että mäki satun tykkäämään siitä mitä ne tykkää soittaa.

No kyllähän tuo Fleet Foxes voitelee hunajaisilla simonandgarfunkelmaisilla sävelillään näinkin skeptisen mielen hurmoksiin. Ehkäpä paras kevyemmän osaston bändi tällä hetkellä...

Terry Pantheras: No kyllähän tuo Fleet Foxes voitelee hunajaisilla simonandgarfunkelmaisilla sävelillään näinkin skeptisen mielen hurmoksiin. Ehkäpä paras kevyemmän osaston bändi tällä hetkellä...
 
Fleet Foxes on tosiaan kanssa kova 2000-luvun bändi. Grizzly Bearin kanssa tykittävät supernovana muuten usein vaihtelevan ärsyttävästä indie-suuntauksesta. Todellista osaamista kunnon vaikutteineen, ei teeskenneltyä parin jutun toistoa.

zxcasdqwe: The Strokes olis ollut jees nähdä, mut olihan toi tän vuoden lineup varmaan paskin ikinä Roskildessa. En oo lukenut artikkelia.
No eipä muuten ollut viime vuonnakaan kummoinen... :D