Rock, pop, alternative ›

Lipun hinta oli 20mk johon sisältyi kaksi ateriaa (hernekeitoa ja hernekeittoa). Vettä satoi kaatamalla kaksipäivää ja koko alue hukkui mutaan, alueelle oli tuotu tuhansia kuutioita hiekkaa ja jälki oli sen mukaista. Leirintäalue oli jossain moottoriradan reunamilla ja yöllä täysin valaisematon alue, sysimustan pimeyden keskellä pyöri vartijoita koirien kanssa ja tunnelma oli juuri sellainen kun Suomalaisella "pilvijuhlalla" tuohon aikaan pitikin olla.
 
Jotain tollaista mä muistelen, mutarokiksi kutsuttiin. Portilla oli tarkka tarkistus mukana tulevien juomien suhteen, mutta mä olin pistänyt viinat lasten tuttipulloihin (kakarat mukana) ja sain läpi tuotua.
 
Hurriganes esiintyi ekan päivän iltapäivällä ja silloin ei vielä satanut, taisipa auringon viimeiset säteet pilvien välistä vielä pilkahdella.

Jotain tollaista mä muistelen, mutarokiksi kutsuttiin. Portilla oli tarkka tarkistus mukana tulevien juomien suhteen, mutta mä olin pistänyt viinat lasten tuttipulloihin (kakarat mukana) ja sain läpi tuotua.
 
Hurriganes esiintyi ekan päivän iltapäivällä ja silloin ei vielä satanut, taisipa auringon viimeiset säteet pilvien välistä vielä pilkahdella.
 
Portin läpi on kuljetettu viinaksia monin eri konstein jo vuosikymmeniä, tunnetuin on 1,5 litran mehutonkka(mehukatti) mutta tuo tuttipullo on paras mitä olen tähän mennessä kuullut.

Mun mielestä Hurriganesin paras livetallenne löytyy Rock'n Roll All Night Longilta. Tuolla levyllä Albertin soitto ja soundi on tänäänkin kuunneltuna aivan maailmanluokkaa.
 
Kyllä noin voi todeta.
 
Tänään otetaan Ganes-leffa haltuun.

Kyllä noin voi todeta.
 
Tänään otetaan Ganes-leffa haltuun.
 
http://irc-galleria.net/channel.php?channel_id=1856719
 
Joopa joo....8(

http://irc-galleria.net/channel.php?channel_id=1856719
 
Joopa joo....8(
 
Ei siinä leffassa onneks mitään tommosta I Will Stay:ta ollu.

Portin läpi on kuljetettu viinaksia monin eri konstein jo vuosikymmeniä, tunnetuin on 1,5 litran mehutonkka(mehukatti) mutta tuo tuttipullo on paras mitä olen tähän mennessä kuullut.
 
Ja jallu-pullo Pringles tuubissa...

Uusivirta on kyllä lähinnä tosihamoa noista heeboista. Etenkin sitä herkkää Cisseä. I will stay...nyyh..anteeksi

Uusivirta on kyllä lähinnä tosihamoa noista heeboista. Etenkin sitä herkkää Cisseä. I will stay...nyyh..anteeksi
 
Ovvai? Aika mitättömän kaposiks jäivät sekä Cissen että Alpun kuvaukset tossa leffassa kokonaisuudessaan.

Leffan nimi olis ennemmin voinu olla vaikka..."Minä, Remu!".
Joskus vuos sittenhän Remu haukku leffan aika lailla pystyyn ja nyt kun se sitten itte pääsi siihen vaikuttaa niin, oho, se tykkää siitä! Puhuttiinhan siinä aika lailla skeidaa ja annettiin kuva että Remu oli "Rock" ja Cisse ja Abe sellasia "sivuhenkilöitä". Abea pidettiin aika lailla pellenä...Ikävä juttu..parempikin leffa olis voinu olla.

Oiskohan missään aikalaisarvioita Hurriganesin Englannin kiertueelta?
 
Pitkän linjan musiikkitoimittaja Jake Nyman kirjoittaa seuraavasti kirjassaan "Aution saaren levyt" (s. 24):
 
"Syksyllä 1977 Hurriganes lähti Lontooseen ja eräs keikoista oli pubissa nimeltä Red Cow. Paikalla oli myös parikymmentä suomalaista, jotka jaksoivat kannustaa suosikkiaan varsin näkyvästi ja kuuluvasti koko esiintymisen ajan. Hurriganes soitti periaatteessa ihan hyvän keikan, mutta muusikot olivat kyllä aikamoisessa kipsissä. Mitään yhteiskontaktia ei syntynyt, eikä Cissen paria thank youta lukuun ottamatta kukaan kolmesta puhunut mitään. Remu katseli soittaessaan ja laulaessaan lähes koko ajan lattiaan. Vaikka suomalaiset jaksoivat hihkua keikan loppuun asti, britit tuntuivat jo parin kappaleen jälkeen kiinnostuneempia pubin baaritiskistä kuin esiintymislavasta. Ehkä he olivat odottaneet jotakin muuta kuin 50-luvun rock'n'roll-klassikoilta kuulostavia uusia kappelaita. Ehkä Hurriganes oli tällä kertaa väärässä paikassa väärään aikaan. Ehkä Lontoon katujen varsille ilmestyneillä suurilla keltaisilla mainoksilla "Never Mind the Bollocks - Here's the Sex Pistols" oli jotakin osuutta asiaan..."
 
Ei siis aikalaisarvio, mutta kertoo kuitenkin jotakin yhtyeen Englannin-turneesta.

"Syksyllä 1977 , ehkä Hurriganes oli tällä kertaa väärässä paikassa väärään aikaan. Ehkä Lontoon katujen varsille ilmestyneillä suurilla keltaisilla mainoksilla "Never Mind the Bollocks - Here's the Sex Pistols" oli jotakin osuutta asiaan..."
 
Mitä suurimmassa määrin luulen olleen näin. Haluan kuvitella et jos Ganesit ois ollu Londiniumissa -72-73, ei Dr. Feelgood ois ollu -75 juurirokkenrolleineen yhtään niin kova juttu.
Ganesit kuitenkin tekivät lähtemättömän vaikutuksen Lontoon "Rock-piireihin" ( Jake Riviera, Nick Lowe, ym.,ym.).

Niin kannattaa ton Lontoonkeikan tapauksessa pitää mielessä, että elettiin ajassa ja maassa, jossa paksulla tussilla seinään kirjoitettu "meetvursti on pahaa!" edusti totuutta eikä tuotetta ostettu ennen vuotta '83 grammaakaan. Notta.

70-luvun loppu oli täysin väärä ajankohta, Hurriganesia markkinoitiin Punkrockina mikä ei ainakaan parantanut menestymisen mahdollisuuksia.
Se että Hurriganes pääsi kiertueelle liian myöhään on monien osien summa mutta asiaan vaikutti eniten Love Records.
Madonnan ex.manageri kertoi kiinnostuneensa Hurriganesista joillakin musiikkimessuilla mutta manageri ajettiin pois Loven markkinakojusta kun häiritsi kaljan juontia tyhmillä kysymyksillään.
Juicen ja Hectorin ohella Hurriganes oli rahasampo joka toi yhtiölle sen pääoman joka sijoitettiin progeen, kansanmusiikkiin ja aatteellisiin laulelmiin eli "oikeaan" mutta tappiota tuottavaan musiikkiin. Loven lippulaiva oli Wigwam joka sekin epäonnistui maailmanvalloituksessaan pitkälti väärän ajoituksen ja olemattoman markkinoinnin takia.
Kaikkihan tämän tietävät mutta mainitaan silti että Albert Järvistä pyydettiin Wilko Johnssonin tilalle Dr.Feelgood nimiseen ryhmään josta tämä perinteiseen tapaansa kieltäytyi.

En itse jaksa uskoa, että Hurriganes olisi breikannut kovin ihmeellisesti missään tapauksessa Pohjoismaiden ulkopuolella, sillä mielestäni kavereilla ei ollut tarjota mitään NIIN ihmeellistä tai omaperäistä, etteikö esimerkiksi briteillä olisi ollut sitä jo omasta takaa. Onko kenelläkään muuten tietoa siitä, miten englantilainen musiikkilehdistö otti vastaan "Roadrunnerin"?.

En itse jaksa uskoa, että Hurriganes olisi breikannut kovin ihmeellisesti missään tapauksessa Pohjoismaiden ulkopuolella, sillä mielestäni kavereilla ei ollut tarjota mitään NIIN ihmeellistä tai omaperäistä, etteikö esimerkiksi briteillä olisi ollut sitä jo omasta takaa. Onko kenelläkään muuten tietoa siitä, miten englantilainen musiikkilehdistö otti vastaan "Roadrunnerin"?.
 
Get On kipale ainakin voitti euroopan yleisradioliiton EBU:n European POP-jyry nimisen rock biisi skaban, joka siis oli yleisö-äänestys koko euroopan alueella. Että ainakin jengiin uppos ku häkä. Ja Ganeseilla oli jotain sellasta karimaa kylläkin et mie luulen et se ois toiminu, se oli niin omaperästä rokkia, siis oikeeta rokkia eikä glämiä tai poppia, et jos aattelen Geordiee, Feelgoodii, Sladee, Zepyköitä, Rollareita,ihan ketä vaan vuosina -72-75, niin kyllä nää ois hiomattomuudessaan ja hulvattomalla rock-meiningillään pistäny esiin ku heinäseiväs heinäsuovasta.
Musiikkilehdistön Roadrunner kommenteista en tiä, mut Riku Stanleyn kommentti All Night Longista oli (kuunneltuaan kait koko Loven kataloogin läpi), tää on kova,jos jonkun, niin tän bändin levyn tuottamista vois kokeilla.

AAAARGH...Gardiner arvostelee jo toista kertaa 70-luvun kovinta r&b rymypoppoota eli Dr.Feelgoodia mutta mitä Hurriganesiin tulee niin ne tosiaan voitti kyseisen kilpailun.
Vaikea sanoa miten ukkojen olisi käynyt jos markkinointi olisi ollut riittävää ja keskittynyt sinne 70-luvun alkuun, Remun siansaksa olisi ollut suurin este menestymiselle maissa joissa Englanti on äidinkieli mutta ei se mahdotonta ollut.
Toisaalta Suomalainen rock vientituotteena oli tuohon aikaan köyhä vitsi jolle eniten nauroi levy-yhtiön edustajat.
Hanoit muuttivat asenteita seuraavalla vuosikymmenellä, sitä seuraavalla asiaan jo panostettiin ihan oikeasti ja sitä seuraavalla se tuotti/tuottaa hedelmää eli pitkä prosessi on tämäkin ollut, onhan se maailmakin tuossa ympärillä muuttunut aika railakkaasti.

AAAARGH...Gardiner arvostelee jo toista kertaa 70-luvun kovinta r&b rymypoppoota eli Dr.Feelgoodia mutta mitä Hurriganesiin tulee
 
EIEEIII Enhän mie missään nimessä arvostele Feelgoodii, se on loitava orkka ja Down By The Jetty pyöri levarissa tosi paljon. Sitä vaan yritin korostaa et ei Ganeksen tarvinnu hävetä vertailussa Feelgoodiin. Nick Lowe muuten by the way diggas Remun "Rockenglish" laulusta ihan kybällä. Se on nimittäin oikeesti tasan yhtä selkeetä ku jonku etelänjenkkien murre tai Geordie ladien höpinä.
PS. edelleenkin pysyn myös kannassani et miun mielest Henry Aaltonen on oikeesti hyvä Rock`n`Roll laulaja.

Totta puhut :)

Onko kenelläkään muuten tietoa siitä, miten englantilainen musiikkilehdistö otti vastaan "Roadrunnerin"?.
 
Tuosta ei ole mitään muistikuvia, olettaisin että Roadrunneria ei julkaistu Englannissa ollenkaan mutta voin olla väärässä.
Euroopan markkinoille tehtiin Hot Wheelsin ja Roadrunnerin kappaleista koottu kokoelma Hurrigane By Hurriganes.

Get On kipale ainakin voitti euroopan yleisradioliiton EBU:n European POP-jyry nimisen rock biisi skaban, joka siis oli yleisö-äänestys koko euroopan alueella. Että ainakin jengiin uppos ku häkä.
 
Joo, vaikka Hurriganesin voitto on sinänsä ollutkin hieno saavutus, niin osaako kukaan nimetä ilman Googlen apua yhtään ainoaa muuta bändiä tai artistia, joka olisi voittanut European Pop Jury -kilpailun? Niin, sitähän minäkin... = )
 
Tuosta ei ole mitään muistikuvia, olettaisin että Roadrunneria ei julkaistu Englannissa ollenkaan mutta voin olla väärässä.
 
Jake Nymanin "Aution saaren levyjen" mukaan levy julkaistiin (tarkistin juuri äsken) myös Englannissa, mutta muualta en ole löytänyt vahvistusta asialle.