Rock, pop, alternative ›

Tässä Loven ja Martinien tapauksessa on kyllä myönnettävä, että vaikka ne olisivat tehneet mitä, niin haukut tulisi. Nyt minä valitin, että eihän tässä ole mitään omaa. Jos siinä olisi sitä omaa, niin sitten valittaisin, että tässä nyt tekijät kuvittelevat olevansa Biitlesejä parempia säveltäjiä ja tuovat omia surkeita melodioitaan Biitlesin siivellä julkisuuteen..
 
Jos näin on, niin kannattiko julkaista koko Love -levyä? Toisaalta eihän sitä ole pakko ostaa...

Jos näin on, niin kannattiko julkaista koko Love -levyä? Toisaalta eihän sitä ole pakko ostaa...
 
Haiskahtaa vähän siltä, että EMI rahastaa tällä hetkellä kaikella mahdollisella ennenkuin julkaisee holvissa valmiina olevat remasterit. Tästä esimerkkinä vaikka viime vuosien Capitol-boksit.

Nyt kun tätä on tässä tullut kuunneltua, niin täytyy sanoa ettei ole lainkaan huono albumi tämä. What You're Doing ja The Word sopivat aivan helkkarin hyvin Drive My Carin taustoihin mielestäni. Sen sijaan Get Backiin ei oikein se taustahäröily passannut, häiritsi hieman. Parasta antia: Eleanor Rigby, Drive My Car, I Want To Hold Your Hand, While My Guitar Gently Weeps, Within You, Without You (johon Tomorrow Never Knowsin tausta sopii kuin nenä päähän), Yesterday, Strawberry Fields Forever, Octopus's Garden, Help ja Being For The Benefit For Mr Kite, jonka She's So Heavysta lisätyt chorukset nostavat aivan uudelle tasolle.
 
On kyllä helkkarin kovaa tavaraa. Taidan käydä laittamassa tilauksen sisään.

pitääkö tuo kuunella putkeen vai voiko vaihtaa kipaleita? siis tuolla sivuilla

pitääkö tuo kuunella putkeen vai voiko vaihtaa kipaleita? siis tuolla sivuilla
 
Ei voi vaihtaa biisiä, pitää kuunnella putkeen.

Nyt alkoi jo kiinnostamaan, kun cd-wowissa olisi tuo cd+dvd paketti kivalla hinnalla (17.99 -2e voucher). Uskoisin että dvd:llä oleva surround miksaus voisi antaa kunnon fiilikset.

Mielenkiintoista. Erittäin.
En ole mikään Beatles fani, mutta pidän erittäin paljon osasta bändin tuotantoa. Innostuin tässä kuuntelemaan tuon Love:n ja täytyy sanoa että kyllä kuulostaa hyvältä.
Nimenomaan oikein mielenkiintoista yhdistelyä. Ymmärrän jos jotku "fanaatikot" vetää herneet, onhan tämä heillä varmaan kuin Raamatun uudelleen kirjoitusta ;) Vitsi-vitsi.
Nostaa tosiaan mukavalla tavalla esiin hienoja pätkiä ja biisejä uudelleen kuultavaksi. I´m a walrus on edelleen hieno biisi, mutta kyllä esiin nousi mulle Being For The Benefit of Mr. Kite!/I Want You
(She's So Heavy)/Helter Skelter yhdistelmä. Taitaa joutua ostamaan ko. levyn kun ei noista Beatleseja pahemmin ole CD:llä.

Ei tuo Mr Kite ollut ainoa. Aiemmassa viestissä mainitsin Drive My Carin ja Tomorrow Never Knowsin, niistä oli saatu todella kiinnostavan kuuloisia, varsinkin jälkimmäisestä kun siihen oli yhdistetty Within You, Without You, tuli semmoinen olo kuin se olisi aina ollut siinä. Samaten Yesterdayn alkuun sopi Blackbirdin alkusoinnut aivan loistavasti. Aivan mahtavaa musiikkia.
 
Eipä ole vähään aikaan tullut tällaista levyä kohdalle jonka tekee mieli kuunnella yhä uudelleen ja uudelleen kyllästymättä.

Mielenkiintoista. Erittäin.
En ole mikään Beatles fani, mutta pidän erittäin paljon osasta bändin tuotantoa. Innostuin tässä kuuntelemaan tuon Love:n ja täytyy sanoa että kyllä kuulostaa hyvältä.
Nimenomaan oikein mielenkiintoista yhdistelyä. Ymmärrän jos jotku "fanaatikot" vetää herneet, onhan tämä heillä varmaan kuin Raamatun uudelleen kirjoitusta ;) Vitsi-vitsi.
Nostaa tosiaan mukavalla tavalla esiin hienoja pätkiä ja biisejä uudelleen kuultavaksi. I´m a walrus on edelleen hieno biisi, mutta kyllä esiin nousi mulle Being For The Benefit of Mr. Kite!/I Want You
(She's So Heavy)/Helter Skelter yhdistelmä. Taitaa joutua ostamaan ko. levyn kun ei noista Beatleseja pahemmin ole CD:llä.
 
Joo, täytyy myöntää että itsekin tästä hommasta innostuin. Toki Beatlesilla hyviä biisejä on aina ollut, mutta tämä tuo selvästi jotain uutta kuitenkin tähän hommaan ja idea on kerrassaan mainio. On ruvennut jo niin paljon nuo alkuperäiset kyllästyttämään, että tämähän luo ihan uutta puhtia näihin biiseihin ja tuo lisää elinaikaa koko bändille. Nuo suuret hitit on kuitenkin niin puhkikulutettuja, että ei niitä muuten jaksaisi enää mitenkään kuunnella. Oikein mainion levyn ovat aikaan saaneet ja tämänhän voisi vaikka hankkia.

Ei oikein Love iskenyt noiden näytebiisien perusteella. Jotenkin kovin munatonta meininkiä.

Ei oikein Love iskenyt noiden näytebiisien perusteella. Jotenkin kovin munatonta meininkiä.
 
Mitä ihmettä? Pidätkö sitten siitä alkuperäisestä materiaalista? Jos näin on niin olisko aika hankkia kuulolaite.

Ootteko huomannut että osassa biiseissä on viritetty soittimet hiukan alavireeseen, osassa on normaali.
Esim Across Universe ja Day tripper tuntuis menevän
niin ettei kitaralla saa..
 
Hehe.. eipä ole tullut kiinnitettyä huomiota vireisiin, vaan ihan muihin juttuihin.

Oho......

Ymmärrän jos jotku "fanaatikot" vetää herneet, onhan tämä heillä varmaan kuin Raamatun uudelleen kirjoitusta ;)

 
Onneksi tässä tapauksessa uudelleenkirjoittaja on vähintäänkin "apostoli"...

Mitä ihmettä? Pidätkö sitten siitä alkuperäisestä materiaalista? Jos näin on niin olisko aika hankkia kuulolaite.
 
Aika mielenkiintoinen kuvio jos pitää tästä mutta ei alkuperäisestä... siis mieletöntä suoraan sanoen.

Aika mielenkiintoinen kuvio jos pitää tästä mutta ei alkuperäisestä... siis mieletöntä suoraan sanoen.
 
Ei, kun nyt oli kyse soundeista ei itse biiseistä.

Hmm... mielestäni suht kauheata kamaa tuo Love. Olen netissä kuunnellut ja tänään kaupassa kuulin. Octopus's Garden.. ei, en tykännyt yhtään. Lucy In The Sky... no ei oikeen sekään iskeny.

Hmm... mielestäni suht kauheata kamaa tuo Love. Olen netissä kuunnellut ja tänään kaupassa kuulin. Octopus's Garden.. ei, en tykännyt yhtään. Lucy In The Sky... no ei oikeen sekään iskeny.
 
Olisi kiva kuulla hieman jotain perusteluja niiltä, jotka pitävät näitä versioita jotenkin kauheilta. Mikä niistä sen tekee? Vai onko vain tosiaan kyseessä se, että eihän nyt Beatlesien biiseihin saa mitenkään kajota vaan ne on pidettävä siinä alkuperäisessä muodossaan. Uudet sovituksethan ovat oikeasti hyvinkin toimivia ja moni biisi on noussut ihan uudella tasolle tällä yhdistelyllä. While My Guitar Gentle Weepsin versio on muuten paras versio mitä tästä biisistä on ikinä tehty.

Ei meillä fanaatikoilla mene herne nenään, sillä Beatles kestää kohupaljastukset, Naked -julkaisut, FBI:n, ruosteen, veronmaksajainkeskusliiton, remixit, serkunjonkasisarpuoliolitöissäapplessasiivoojanamuistelmat, tosi-tv:n, Törhösen elokuvat, minätykkäänsiitäyesterdaystamuttaenniistärämpytyksistä, huonosti keitetyn hernekeiton ja jopa tämän suomalaisen marraskuun.

Olisi kiva kuulla hieman jotain perusteluja niiltä, jotka pitävät näitä versioita jotenkin kauheilta. Mikä niistä sen tekee? Vai onko vain tosiaan kyseessä se, että eihän nyt Beatlesien biiseihin saa mitenkään kajota vaan ne on pidettävä siinä alkuperäisessä muodossaan. Uudet sovituksethan ovat oikeasti hyvinkin toimivia ja moni biisi on noussut ihan uudella tasolle tällä yhdistelyllä. While My Guitar Gentle Weepsin versio on muuten paras versio mitä tästä biisistä on ikinä tehty.
 
Jotenkin vain tökkii se perusajatus, että liverpoolilaisten pitkätukkien tuotantoa mennään sörkkimään varsinkin kun kaksi on jo siirtynyt taivaalliseen Cavern-clubiin tai jonnekin ja heiltä on pirun (sananmukaisesti) vaikea enää saada mielipidettä. Eri asia olisi, jos tehtäisiin itse omat versiot; siis soittaen, laulaen, sovittaen jne.
 
Loppujen lopuksi, piitlestuotannon voisi jo jättää rauhaan, kun mitään oleellista ei EMI:n kaapeista taatusti löydy, niin intensiivinen oli ukkeleiden 1962-1970 välinen aikakausi. Anthology-pläjäys tyhjensi pajatson jo aivan riittävästi. Siinäkin toisaalta ärsyttää se, että eihän keskeneräisiä ja aihiota tuoda muutenkaan esille. Eihän teatteriesitystäkään tuoda esille, kun vuorosanoja ei vielä osata.
 
Vähemmän on enemmän.
 
Odotellaan sitä Let It Be -reeveereetä, niin saadaan sitten nuo poikain välisestä ystävyydestä kertovat hetketkin dvd-levyjen jatkoksi. "Minä soitan ihan mitä te vaan haluutte", sanos George, ku Paul vieres neuvo.