Rock, pop, alternative ›

John My: Voisitko tarkentaa tieteellisesti, musiikin termein, mitä tämä kyrpänä polkeminen rumpujen soitossa tarkoittaa?
 
Ei ollut vielä ns. Tukutuku-kulttuuria mikä ysärillä yleistyi todenteolla. Eli poljetaan 32-osia temmon ollessa 320. Ja sitä samaa sitten toki koko biisi läpi.

John My: Voisitko tarkentaa tieteellisesti, musiikin termein, mitä tämä kyrpänä polkeminen rumpujen soitossa tarkoittaa?
 
Kyrpänä polkeminen on vitsi, lentävä lause, otettu jostain rumpalin haku ilmoituksesta jossa ainoaksi vaatimukseksi rumpalille vaadittiin kykyä polkea tupla basareita ihan kyrpänä.
 
Jotain tähän suuntaan:
 
https://www.youtube.com/watch?v=EnL4V2I4sY0
 
https://www.youtube.com/watch?v=dir5CU7JGgE

Jorma Rysky: Kyrpänä polkeminen on vitsi, lentävä lause, otettu jostain rumpalin haku ilmoituksesta jossa ainoaksi vaatimukseksi rumpalille vaadittiin kykyä polkea tupla basareita ihan kyrpänä.
 
Jotain tähän suuntaan:
 
https://www.youtube.com/watch?v=EnL4V2I4sY0
 
https://www.youtube.com/watch?v=dir5CU7JGgE
 
Juuri näin. http://static.naamapalmu.com/files/tc/medium/ikhfuko0.jpg

No soitti se paremmin kitaraa kuitenkin ku nää Kissin räpeltäjät vaikka olis minkälainen sotamaalaus lärvissä, vai mitä?
 
Muista Kissimiehistä en sano mitää kun en tiä, mutta kyllä kai toi Bruce Kulick, joka ko. bändissä myös vaikutti, on ihan arvostettu kepittäjä ja ihan varta vasten sitä on pyydetty muuallekin soittaan. Tais olla mm. Grand Funk Railroadissa ainakin.

Kulick on aliarvostettu kitaristi, Ace oli old school ja sillä tontilla hoisi homman myös.

kivisuo: Tänään Ile 60v ja konsertti Kulttuuritalolla onko menijöitä.
 
Hattu päästä, Ile 60v.
 
Kultsalle asti ei tänään riittäny rahkeet mut hieno keikka oli Tavalla viimeks.

Kalevassa oli Ilen 60-vee haastattelu ja sieltä poimintoja: Ruotsissa Ganes oli todella suosittu, veti täysiä saleja ja teki yleisöennätyksiä. Syynä Ile piti sitä, ettei sweduilla ollut mitään vastaavaa, niillä oli vain "silkkimunabändejä". Ei yhtään joka olisi soittanut miehekästä rokkia. Englannin kiertue meni sikäli pieleen, että paikat olivat onnettomia alle parinsadan klubeja, joissa homma ei toiminut alkuunkaan. Niissä soitettiin ihan eri musiikkiakin.
 
Ile "tunnustautuu" riffijätkäksi, joka on aina pitänyt itsestään huolta (fysiikka, terveys) ja on ollut aina suuri naislaulajien ystävä. On hyviäkin mieslaulajia, mutta naisilla on lisänä erityinen "seireenipykälä" joka on toimiessaan ylivoimainen ase.

John My: Voisitko tarkentaa tieteellisesti, musiikin termein, mitä tämä kyrpänä polkeminen rumpujen soitossa tarkoittaa?
 
Ehkä se on tuota -> https://www.youtube.com/watch?v=3RBSkq-_St8
Tosin tuolla vesselillä ei ole vissiin k**pää.

John My: Voisitko tarkentaa tieteellisesti, musiikin termein, mitä tämä kyrpänä polkeminen rumpujen soitossa tarkoittaa?
 
Voisitko tarkentaa tieteellisesti, ettet ole Heikki?

Voisitko tarkentaa tieteellisesti, ettet ole Heikki?
 
No mä voin. Mut se maksaa.

Albert Järvinen oli monessa suhteessa poikkeuksellisen lahjakas kitaristi.
 
Jazzin puolella John Scofield on sanonut ideoiden liittämisen loogisesti yhteen, olevan vaikeinta soolojen soitossa.
 
Bluesin ja Rockin puolella, Järvisellä oli se taito.
 
Pekan diu diut olivat harvinaista herkkua soolojen ystäville ja niissä oli pidemmälle viety rakenteellinen seikka, joka viittasi bebopin formuloihin eli melodiamuotoihin hänen improvisoinnissaan.
 
Lisäksi hänellä oli pitkälle kehittynyt taju rakentaa pitkää melodiakaarta bluesasteikon pohjalta, vaikka hänellä oli paljon hyviä ideoita niin ei lyöty kaikkea kerralla tiskiin, vaan kärsivällisesti punottiin soolokudosta vahvemmaksi, jolloin harmonialataus vahvistui entisestään.
 
Se on taitavan ja lahjakkaan muusikon ominaispiirre.

John My, sinussa on markkinamiehen vikaa. Kaunopuheista höpinää kuin vanhoissa Gretschin mainoksissa.
 
Ehkä se on tuota -> https://www.youtube.com/watch?v=3RBSkq-_St8
Tosin tuolla vesselillä ei ole vissiin k**pää.
 
No voihan hemmetti. Unohtivat sitten rokkarin tärkeimmän työvälineen. Mikä pettymys bändäreille. ''Joo tiedän ettei minulla ole sitä, mutta haluatko nähdä miten nopeasti poljen tublabasareita?''

Jorma Rysky: John My, sinussa on markkinamiehen vikaa. Kaunopuheista höpinää kuin vanhoissa Gretschin mainoksissa.
 
Jep. Jos oltaisiin Wikipediassa, niin jokaisen postauksen jälkeen lukisi "lähde?" tai "kenen mukaan?" Onneksi ei olla, eikä tieteellistä dokumentaatiota vaadita (sic). Eihän Remun puheistakaan vaadittu, vaikka usein olisi ihan paikallaan ollut tarkentava "mitä tarkoitat sanoessasi noin?"
 
Vuosien ajanhan Remu oli lähes päivittäin mediassa heittämässä tajunnanvirtapuhettaan. Nykyään saatettaisiin olla kriittisempiä eikä mikä tahansa mene läpi.

-------

Olisit antanut tekstisi vaan jäädä. Aikalaishavaintosi ovat toki subjektiivisia, mutta sinulle tosia.

Mielestäni John My kirjoittaa Albertin tyylistä ja ilmaisusta hyvin pähkinänkuoressa. Kuten novellinkirjoittajakaan ei heittele peräkkäin hienoja virtuoosimaisia virkkeitä vaan niiden pitää muodostaa kiinnostuksen ja jännityksen ylläpitävä jatkumo, samalla tavalla Albert loihti kitarallaan sooloissaan sävelsanoman jossa oli mieltä, selkeästi sanottavaa jossa seuraava idea oli koko ajan loogisessa suhteessa edeltävään kuviointiin samalla koko ajan lisäten soolon kiehtovuutta nerokkailla yllätyksillä jotka eivät olleet päälleliimattuja vaan kuuluivat selvästi osana "tarinaan" vaikka olivatkin usein todella hatkähdyttäviä, esim "Roadrunnerissa". Ja soittaessaan bändin kanssa yhteen Albert säilytti täysin persoonallisen ja tunnistettavan saundinsa kuitenkin niin että yhtyeen oma kokonaissaundi säilyi samanarvoisena.

Yallup: Mitähän sille Alpun L5S-kitaralle lopulta tapahtui? Soittiko Albert ylipäätään sillä keikoilla tai levyillä? On huhuja, että Dingo taisi kohdella aika kehnosti kyseistä soitinta.
 
Tuolla olisi L5S aika edukkaasti:
 
http://www.tori.fi/uusimaa/Gibson_L5S__76_23152886.htm?ca=18&w=3
 
Pantu oikein Albertin kuva mukaan..

Yallup: Tuolla olisi L5S aika edukkaasti:
 
http://www.tori.fi/uusimaa/Gibson_L5S__76_23152886.htm?ca=18&w=3
 
Pantu oikein Albertin kuva mukaan..
 
Jos tuollainen kitara innostaa soittamaan Alpun tyylillä niin get on baby, get on, hieno juttu.
 
Ottaisin kuitenkin ihan telen vaan ja samat releet kuin Alpulla oli eka levyillä eli Peavey ja isot ämyrit, joista lähtee bassoa.
 
Tuossa Hamina -73 Livellä taitaa olla juuri Peaveyn setti käytössä?
Yleensä se, että näkee vaivaa etsimällä harmonisen särön aikaansaamaa soundia
styrkkareista, kertoo asiaan vihkiytymisestä?
 
Siitä lähtee eturiville täysin erilainen kokemus soundimaailmasta kuin nykyajan amplifiereista, joissa tosin löytyy soundivalikoimaa laajemmin.

John My: Jos tuollainen kitara innostaa soittamaan Alpun tyylillä niin get on baby, get on, hieno juttu.
 
Ottaisin kuitenkin ihan telen vaan ja samat releet kuin Alpulla oli eka levyillä eli Peavey ja isot ämyrit, joista lähtee bassoa.
 
Tuossa Hamina -73 Livellä taitaa olla juuri Peaveyn setti käytössä?
Yleensä se, että näkee vaivaa etsimällä harmonisen särön aikaansaamaa soundia
styrkkareista, kertoo asiaan vihkiytymisestä?
 
Siitä lähtee eturiville täysin erilainen kokemus soundimaailmasta kuin nykyajan amplifiereista, joissa tosin löytyy soundivalikoimaa laajemmin.
 
Ekalla levyllä taisi olla vielä ihan Fenderin kamat. Bassman/Bandmaster nuppina ja 2x15" -kaappi. Peaveyt tuli kuvioihin vasta 1974. Eka Vintage-combon muodossa, jota kai käytettiin Roadrunnerin äänityksissä ja sitten keikkakamojen nupiksi Peavey Musician.