Rock, pop, alternative ›

Heippa!
 
Ainut omistamani levy Uriah Heepiltä on tällä hetkellä Demons and Wizards, ja onhan se ihan täyden kympin levy! Kyseisen levyn olen omistanut jo vuoden verran ja sitä myötä on päässyt syntymään illuusio Heepistä loistavana bändinä. http://www.topinsivut.net kertoo, että Demons and Wizards on paaaljon parempi levy kuin mikään muu Heepin omista, mutta tyypillä on selvästi ennakkoluuloja joten olen silti päättänyt hankkia toisenkin levyn. Mikä olisi paras valinta Demons and Wizardsin kaveriksi?

Huojuva_Torni: Heippa!
 
Ainut omistamani levy Uriah Heepiltä on tällä hetkellä Demons and Wizards, ja onhan se ihan täyden kympin levy! Kyseisen levyn olen omistanut jo vuoden verran ja sitä myötä on päässyt syntymään illuusio Heepistä loistavana bändinä. http://www.topinsivut.net kertoo, että Demons and Wizards on paaaljon parempi levy kuin mikään muu Heepin omista, mutta tyypillä on selvästi ennakkoluuloja joten olen silti päättänyt hankkia toisenkin levyn. Mikä olisi paras valinta Demons and Wizardsin kaveriksi?
 
Huh huh..tuntuu Topilla tosiaan olevan ennakkoluuloja ja melkoisen kapea näkökulma Heep-musiikkiin: "Mikään mestariteos levy ei silti ole, onhan kyseessä kuitenkin Uriah Heep" Mutta hankipa seuraavaksi Look at Yourself, Magician's Birthday tai Sweet Freedom. Varmasti tykkäät.

Ite just tutustuin bändiin. Oikeen hyvää musaa kyllä. Tällä hetkellä löytyy vaan very 'eavy, very 'umble levy. Muitakin levyjä löytys taloudesta, mutta sattuvat olemaan LP:tä, ja kun yleensä kuuntleen musaa koneella, niin ei tuu kauheesti niitä kuunneltua. Pitäs varmaan ostaa CD versiot.

Loijaa: Huh huh..tuntuu Topilla tosiaan olevan ennakkoluuloja ja melkoisen kapea näkökulma Heep-musiikkiin: "Mikään mestariteos levy ei silti ole, onhan kyseessä kuitenkin Uriah Heep" Mutta hankipa seuraavaksi Look at Yourself, Magician's Birthday tai Sweet Freedom. Varmasti tykkäät.
 
Hyviä vinkkejä, mutta niin ovat myös -95 ilmestynyt Sea of Light ja -08 ulos mätkähtänyt Wake the Sleeper. On pojat bändi iskussa, oli tämä jälkimmäinen ehdolla Classic Rock -lehden vuoden albumiksikin. Ette taatusti pety.

kemppma: Hyviä vinkkejä, mutta niin ovat myös -95 ilmestynyt Sea of Light ja -08 ulos mätkähtänyt Wake the Sleeper. On pojat bändi iskussa, oli tämä jälkimmäinen ehdolla Classic Rock -lehden vuoden albumiksikin. Ette taatusti pety.
 
Tosi on. Viime vuoden paras levy, mutta suurella osalla tämänkin ketjun keskustelijoista on niitä ennakkoluuloja sen suhteen.

StJerky: Tosi on. Viime vuoden paras levy, mutta suurella osalla tämänkin ketjun keskustelijoista on niitä ennakkoluuloja sen suhteen.
 
Ei mulla ainakaan :) Rima säilyy korkealla levyn alusta loppuun saakka. Uskon, että Byronin ajan Heepistä pitävistä monet saattaisi tykästyä WTSiin, jos kuuntelisivat sitä. Esimerkiksi "Shadow" kurkottelee vähän sinne Look at Yourselfin suuntaan.

Loijaa: Ei mulla ainakaan :) Rima säilyy korkealla levyn alusta loppuun saakka. Uskon, että Byronin ajan Heepistä pitävistä monet saattaisi tykästyä WTSiin, jos kuuntelisivat sitä. Esimerkiksi "Shadow" kurkottelee vähän sinne Look at Yourselfin suuntaan.
 
Minulle taas tulee Shadow´sta mieleen I´ll keep on tryin´ mikä on vevu:lta ja jota pojat ovat keikoillakin viime aikoina soitelleet.

Tuo kemppan mainitsema Sea Of Light on myös kans tosi kova. Aika raskasta rämistelyä mitä muistelisin mutta kyllä meikälle uppos! Löytyy Spotifystä, pitää kuunnella.

PsychedelicWarlord: Joo tuo Boxin wahin käyttö on minusta useimmiten esimerkillisen tyylikästä vaikka mies sitä paljon viljeleekin.Oikeastaan siitä on minusta tullut hänen "tavaramerkkinsä".
 
Oon kyllä samaa mieltä tyylikkyydestä. Tosin joskus Boxin soolot on aika yksinkertaisia muuten. Mutta luulenpa, että ihan tarkoituksella, sillä esim. "magician's Birthaday"-kappale todistaa, että ei soittotaitoa kaverilta puutu.
Ja Mick box itseasiassa päätti jo uransa alkupuolella, että aikoo erottua valtavirrasta juuri wah-soundillaan (Wizards and Demons- Heepin elämäkerrasta luettua).

kemppma: Minulle taas tulee Shadowsta mieleen Ill keep on tryin mikä on vevu:lta ja jota pojat ovat keikoillakin viime aikoina soitelleet.
 
En osaa sanoa mikä tulee mieleen, mutta on hieno groove piisin a-osassa. Vaikka ei edes suosikkipiisejäni levyllä. Tai no on ne melkein kaikki. Piisit 4-6 hieman turhan radioystävällisiä ollakseen yhtä kovia kuin muut, mutta hyviä nekin silti.

Kun tuolla Heepin foorumilla on varoiteltu tästä niin varoitellaan täälläkin;
 
http://www.amazon.com/URIAH-SIGNED- … 239&sr=1-1#moreAboutThisProduct
 
Tässä väitetään, että on aito Heep-levy nimikirjoituksilla, niin todettakoon, että 3 noista allekirjoittajista ei ollut tuossa vaiheessa missään tekemisissä Heepin kanssa. Thain oli kuollut jo monta vuotta aiemmin eikä Hensley tai Byron halunneet olla Heepin kanssa touhuilemassa. Neljäs nimikirjoitus on ihan joku ufo.

Nyt se kusetus on sieltä amazonilta vedetty kuulemma pois. Hyvä hyvä!

kemppma: Nyt se kusetus on sieltä amazonilta vedetty kuulemma pois. Hyvä hyvä!
 
Hienoahan se olisi, jos olis Byronin aito nimmari. Mutta viime syksynä olin kyllä aika onnessani, kun sain Espanjassa nimmarit Heepvention-ohjelmaan Lee Kerslakelta, Ken Hensleyltä, Paul Newtonilta, John Lawtonilta + Jan Dumeelta. Edellisenä iltana olin selitellyt HV-jatkoilla hotellin terassilla Kerslakelle pienessä jurrissa, että laulan ja kun seuraavana päivänä pyysin nimmaria niin kaveri kirjotti siihen "to Rock vocalist.." Lämmitti mieltä kieltämättä.

Hommasin juuri High And Mighty cd:n ja ei tämä mikään huono levy ole.Levyn kansivihkosen mukaan Box oli aika ulkona hommasta tuohon aikaan ja Hensley pitää levyä "soololevynä" jonka sai tehdä Heepin kanssa.
 
Levylle mahtuu kuitenkin varsin komeita biisejä: Weep in silence,Misty Eyes (kertsi!) ja Footprints in the snow.Wettonin bassottelu varsin mainiota.Kitaraosuudet aika vaisuja - ilmeisesti Hensley veti aika paljon kitaroita levylle.

PsychedelicWarlord: Hommasin juuri High And Mighty cd:n ja ei tämä mikään huono levy ole.Levyn kansivihkosen mukaan Box oli aika ulkona hommasta tuohon aikaan ja Hensley pitää levyä "soololevynä" jonka sai tehdä Heepin kanssa.
 
Levylle mahtuu kuitenkin varsin komeita biisejä: Weep in silence,Misty Eyes (kertsi!) ja Footprints in the snow.Wettonin bassottelu varsin mainiota.Kitaraosuudet aika vaisuja - ilmeisesti Hensley veti aika paljon kitaroita levylle.
 
Can't Stop Singing, Can't Keep a Good Band Down ja aika tylsä Make a Little Love eivät ole vakuuttaneet koskaan, mutta muuten H&M on ihan hyvä levy. Alkuperäisen LPn A-puoli on kokonaisuudessaan erittäin hyvää Heepiä. Levyn kappaleista Midnight on oma suosikki ja oli muuten David Byronin myös. Sääli, ettei levyn biisejä nyky-Heep soita livenä. Cdn bonuskappaleissa on muuten Hensleyn I Close my Eyes-sävellys, jonka tyyppi teki myöhemmin uudestaan soololevylleen.

Salisburyn Bird of Prey jäi mieleen velipojan levyltä jo 70-luvun alusta...Myöhemmin hankin levyn cdeenä...Park ja em. Bird of Pray ovat suosikkibiisini tältä Heepin tekeleeltä...

Pari vuotta sitten lainasin kirjastosta muutamia levyjä ja vaikutti aika hyvältä. Jostain syystä sitten jäi melkolailla kokonaan taka-alalle mutta nyt kyllä vakuuttaa taas. Ajattelin ostaa Demons & Wizardsin, muutama oikein hittibiisihän siinä on sekä Rainbow Demon!

CeeCeeÄr: Salisburyn Bird of Prey jäi mieleen velipojan levyltä jo 70-luvun alusta...Myöhemmin hankin levyn cdeenä...Park ja em. Bird of Pray ovat suosikkibiisini tältä Heepin tekeleeltä...
 
Remasteroidulla levyllä oleva Simon the Bullet Freak on kans aika hyvä.

Välillä kun asiaa ajattelee, niin kyllähän se jurppii, ettei David Byron ole kansainvälisesti yhtään tunnetumpi tai arvostetumpi laulaja. Mies pystyi välillä uskomattomiin laulusuorituksiin ja niistä harvoista vanhoista Heep-videotallenteistakin huomaa, että karismaa riitti myös yleisön viihdyttämiseen.

jep. verratten vaikka ian gillanii joka myös aikamoinen kiekuja, niin live vetoja verrattaessa byronin ääni aivan kuin levyllä toisin kuin gillanilla.
 
ja salisburyltä ehdoton klassikko kanssa time to live