Rock, pop, alternative ›

J.Hollström: Ukki kaivoi munan esiin ja pyöritteli sitä telkkarin edessä. Mummo huusi vieressä "se on hullu, se on hullu!"
 
Mieeees! Oletettavasti ukillasi oli myös erittäin tuuheat viikset?

Kailis: Kyllähän mäkin kuuntelin mm. Bowiea, Sladea, Nazarethia, Sweetiä ja G. Glitteriä ennen Hurriganesia, mutta jotenkin nää räjäytti sen pankin. Ei ehkä vähiten siksi että asuin vuodesta -72 Pohjois-Haagassa, jonka ostarilla Hurriganes ja monet muutkin treenas ja jossa itsekin treenasin myöhemmin ekassa vakavammassa kokoonpanossa. Muutenkin koko toi meininki tuolla oli aikamoista musiikillisen heräämisen aikaa. Hirveästi bändejä ja keikkoja.
 
Just näin. Oli toki muitakin eikä se ilmapiiri niin tunkkaista ollut että ganesit olis ollu se anoa juttu mutta toihan se kyllä aika uudenlaista rytinää.
Itsekin tuohon aikaan pohjoishaagalaisena saatoin bongata cissen cadillacin - häkkiset asui meidän koulun vieressä. Silti levylautasella pyöri kaikenlaista muutakin. Hectorista moodybluesiin sunmuuta.
Taidettiin muuten, Kailis, mahdollisesti pörrätä samoilla kulmilla noihin aikoihin...

Funkånaut: Vaikea uskoa, että Roadrunner montaa kopiota on viime vuosina myynyt.
 
Ainakin yhden, kun ostin compact disc -kompaktilevylle tallennetun version siitä. Laserluettava on se!

Olen tutkinut aineistoa, eikä Hurriganes ollut mitenkään erityisen suosittu muuta kuin tietyissä piireissä. Kaikki kunnia toki niille, jotka uskovat jonkun paikallisen työväentalon keikan olleen oman sukupolvensa woodstock.

PJS: Hurriganes ilmiö kyllä kertoo näin 80- luvun lapsen näkökulmasta lähinnä siitä miten ankea meininki suomessa on ollut Pop -kulttuurin osalta sillon ganesin kultavuosina kun niinkin ankeaa ja puolivillaista bändiä on ihailtu maasta taivaisiin.
 
Tota.. oon tietty arvostelukyvytön ja mistään mitään ymmärtämätön, menneisiin jämähtänyt reliikki, mutta kyllä Hurriganes oli verevä ja toimiva livebändi. Varsinkin tuohon aikaikkunaan sijoitettuna. Omakohtaisesti asia tuli todettua sen verran moneen otteeseen, ettei kyse voinut olla pelkästä uutuudenviehätyksestä.
 
Aika tietysti kultaa muistot, mutta en pidä po. ajanjaksoa musiikillisesti sen ankeampana kuin nykyistäkään. Kitaravoittoisista livebändeistä nostaisin esille vaikkapa Kalevalan ja Alwari Tuohitorven.

Sergei Fallinen: Olen tutkinut aineistoa, eikä Hurriganes ollut mitenkään erityisen suosittu muuta kuin tietyissä piireissä. Kaikki kunnia toki niille, jotka uskovat jonkun paikallisen työväentalon keikan olleen oman sukupolvensa woodstock.
 
Vai ei. Lueppa vaikka tosta historiikkia ja meriittejä https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hurriganes
 
Niin ei tarvi tulla höpöjä puhumaan

Funkånaut:
Vertaa Uuno -leffojen teatterikäyntien määrään. Iso syy katsojamäärälle oli siinä, että eipä paljoa ollut vaihtoehtoja suurien asutuskeskusten ulkopuolella katsottavien leffojen suhteen. Pekka ja Pätkä -leffoilla vielä selkeämmin sama juttu.
 
Tuo on mielestäni osuva vertaus. Hurriganes jos joku tosiaan on rockin Uuno Turhapuro.

PJS: Kuka on tää Pekka josta te mussutatte?
Pekka oli hyvä ja kiltti mies, mutta tällä Albertilla oli liitto paholaisen kanssa.

Tuosta löytyy noita myyntilukuja jotka oikeuttaa kultalevyyn.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kultalevy
Mielenkiintoista on tietysti se, että kultalevy myönnetään sen mukaan kuinka paljon liikkeet tilaa niitä varastoon, eikä siis oikeasta myynnistä.
Vuonna 75 kultalevyn sai 25 000 kpl ja sitten 1994 se tippui 20 000 kappaleeseen. 2001 määrää tiputettiin 15 000 kpl ja 2008 se on sitten nykyisessä eli 10 000 kappaleessa.
 
Netin ansiosta harva enää ostaa ja maksaa muutenkaan musiikista tai elokuvista, myynti on tippunut ihan kaikenlaisessa musiikissa. Jos tänä päivänä myytäisiin samoja levyjä "uutena" kuin joskus aikaisemmin, niin ei niitä kukaan ostaisi muutenkaan sellaisia määriä kuin joskus ennen.
Tähän on muitakin syitä kuin netti.
Nykyään radio on joka paikassa päällä ja siellä tehosoitetaan listojen mukaan kaikki biisit niin puhki, että ihmiset eivät halua enää niitä siksikään hommata kun joka tuutista tulee sitä samaa. Kun levyn yksi biisi ollaan soitettu puhki, niin siirrytään seuraavaan ja sitten jossain välissä ihmetellään miksi tämäkään levy ei myynyt.
 
Monessakin musassa on mielestäni jo tultu tien päähän ja se paras kultakausi on monella genrellä jo mennyt.
Ostetaanko 40 vuoden päästä Cheekin levyjä, niin vaikka itsellä on aika varma veikkaus, niin jätän sen kuitenkin kirjoittamatta.
 
Hiukan ohi aiheesta, mutta kyllä Hurriganes möi aikoinaan ihan hyvinkin levyjä ja sen voi tarkistaa jos haluaa. Keikkoja tekivät todella paljon ja jengia oli katsomassa. Kertooko se sitten jostain tai on kertomatta, niin sen voi myös jokainen itse päätellä.

Kaikki kunnia hurrikanesilla, mutta minua silleen yleensä tylsistyttänyt semmonen "vedetään a-molliin pentatonista skaalaa" perusrokki. 70-luvulla oli kaikkea pohjolaa ja tolosta ja semmosta, jotka miellyttävät tämmöisen teoria-elitisti-jeesuksen korvaa... ne muuten toimii vielä nykyäänkin "nuoremmille musaharrastajille"!!

Sergei Fallinen: Olen tutkinut aineistoa, eikä Hurriganes ollut mitenkään erityisen suosittu muuta kuin tietyissä piireissä. Kaikki kunnia toki niille, jotka uskovat jonkun paikallisen työväentalon keikan olleen oman sukupolvensa woodstock.
 
Kerropa mitä aineistoa olet tutkinut. Tämä sun mainitsema tietty piiri nimittäin osti heti kättelyssä muutaman ganes-lp:n listojen kärkeen. Yli 50 000 myydyn levyn rajat paukkuivat. Samoin loppuunmyytyjä työväentalokeikkoja oli hirmuinen määrä. Ne yhteenlaskemalla saadaan se vuudstokki.

Funkånaut: Kääntäen, jos Hurriganes tulis tänään niin montako myis? Tuskin likimainkaan yhtä paljon kuin tuolloin.
 
Jonkun nevähööd Nick Loven mielestä olis "huge international act".
 
https://youtu.be/-Ft6WuW0NyI?t=13m09s

Tässä on sekin, että Remun huumori ja tietty itseironia tuntuvat menevän nykyporukalta täysin ohi, ja iso osa koko jutusta jää ymmärtämättä.

Rämppy: Kerropa mitä aineistoa olet tutkinut. Tämä sun mainitsema tietty piiri nimittäin osti heti kättelyssä muutaman ganes-lp:n listojen kärkeen. Yli 50 000 myydyn levyn rajat paukkuivat. Samoin loppuunmyytyjä työväentalokeikkoja oli hirmuinen määrä. Ne yhteenlaskemalla saadaan se vuudstokki.
 
Tässäkin ketjussa moni on sanonut ostaneensa levyjä suurinpiirtein kymmeniä kappaleita kun kyseessä oli niin kova bändi. Kyllähän sellainen vähän kaunistaa tilastoja. Varmasti oli ihan suosittu, en minä sitä, mutta eihän sitä voi kiistää että on varmasti tiettyjen piirien etujen mukaista pitää yllä tuota illuusiota jostain kokonaista sukupolvea määrittäneestä aktista.

Kefiiri: Tässä on sekin, että Remun huumori ja tietty itseironia tuntuvat menevän nykyporukalta täysin ohi, ja iso osa koko jutusta jää ymmärtämättä.
 
Oliko Hurriganes siis aikaansa edellä ja ensimmäinen hipster-bändi? Soitetaan sillai semisti vihkoon, mut ironisesti.

Sergei Fallinen: Tässäkin ketjussa moni on sanonut ostaneensa levyjä suurinpiirtein kymmeniä kappaleita kun kyseessä oli niin kova bändi. Kyllähän sellainen vähän kaunistaa tilastoja. Varmasti oli ihan suosittu, en minä sitä, mutta eihän sitä voi kiistää että on varmasti tiettyjen piirien etujen mukaista pitää yllä tuota illuusiota jostain kokonaista sukupolvea määrittäneestä aktista.
 
Illuusiota?
 
Meinaatko, ettei niillä keikoilla käynyt porukkaa oikeasti. Selittyykö levynmyynti tosiaan sillä, että Hurriganes fanit ovat ostaneet samaa levyä 10 kappaletta???
 
Itse kuuntelin ensimmäisiä kertoja jo alle 7-vuotiaana Hurriganesia, mutta ilmeisesti se ja monen kaverini kokemukset ovat vain osa suurempaa salaliittoa....

mpekkanen:
Tuossa kun oli juttua, ettei pienillä paikkakunnilla Hurriganesista tiedetty mitään...
Niin kyllä ainakin itse kuuntelin kasetilta naapurin poikien kanssa Hurriganesia jo ennen kouluun menoa 70-luvulla.
 
Jos tuo oli tarkoitettu minulle, en sanonut, ettei pienillä paikkakunnilla tiedetty Hurriganesista mitään. Kyllä tiedettiin, mutta sanoin vain, että Hurriganes ei ollut ensimmäinen, eikä se mikä teki meistä rockin ystäviä. Minä en voinut kuunnella Hurriganesia kasetilta ennen kouluun menoa, koska silloin ei ollut vielä koko bändiä, eikä paljon kasettejakaan.

mpekkanen: Illuusiota?
 
Meinaatko, ettei niillä keikoilla käynyt porukkaa oikeasti. Selittyykö levynmyynti tosiaan sillä, että Hurriganes fanit ovat ostaneet samaa levyä 10 kappaletta???
 
Itse kuuntelin ensimmäisiä kertoja jo alle 7-vuotiaana Hurriganesia, mutta ilmeisesti se ja monen kaverini kokemukset ovat vain osa suurempaa salaliittoa....
 
Mietipä nyt vähän. Siihen aikaan Suomessa oli noin kymmenen keikkapaikkaa ja yksi ainut bändi joka niitä täytti. Nykyisin jokaisessa kaupungissa soittaa joka viikonloppu 15 bändiä, ja silti jokainen keikka on aivan täynnä. Lyhyelläkin matematiikalla ymmärtää että vain hyvin marginaalinen osa Suomen nuorisosta oikeasti tuohon aikaan tiesi yhtään mitään ganesista.

Sergei Fallinen: Mietipä nyt vähän. Siihen aikaan Suomessa oli noin kymmenen keikkapaikkaa ja yksi ainut bändi joka niitä täytti. Nykyisin jokaisessa kaupungissa soittaa joka viikonloppu 15 bändiä, ja silti jokainen keikka on aivan täynnä. Lyhyelläkin matematiikalla ymmärtää että vain hyvin marginaalinen osa Suomen nuorisosta oikeasti tuohon aikaan tiesi yhtään mitään ganesista.
 
Oli noita nyt vissiin enemmän kuin 10 keikkamestaa.
http://www.saunalahti.fi/espe64/keikat.htm

Olihan se suomessa kova, sitä ei käy kieltäminen.
Tämän tiedän jo siitä, että isäpuoleni, kuka ei edes kuuntele musaa ja on muutenkin populäärikulttuurista piittamaton jäärä, omisti 'ganes-kasetin.