Rock, pop, alternative ›

lurkki: Nykynuorison ymmärtämättömyys mainittu ;)
 
Laittamasi linkki oli muuten ihan mukavaa luettavaa. Suosittelen kyllä, olipa oma näkökulma Hurriganesiin sitten mitä tahansa.

70-luvulla radio soitti rockia todella vähän. Levyt olivat elintasoon nähden kalliita. Levyjä ostettiin harkiten. Nythän on helppo mennä nettiin ja kuunnella mitä vain. 70-luvulla musiikin kuuntelu oli ystäväpiirin harrastus, ei niinkään taustan melua.
 
Kitarat ja muut soittimet tuntuivat mahdottoman kalliilta ja jos jollain oli jenkkisoitin, oli sekin jo saavutus. Hurriganesilla oli jenkkisoittimia, he olivat muodin luojia ja keikat intensiivisiä. Nuorelle pojalle se oli kova juttu. Vaikea selittää, jos ei ole itse kokenut.

lurkki: Nykynuorison ymmärtämättömyys mainittu ;)
 
Ei tuppikulliset poikeroiset ymmärrä HÄHÄHÄ!

J.Hollström: Aika umpiossa on pitänyt elää jos Ganesit ei ole näkynyt millään muotoa 70-luvulla. On täytynyt olla joko jonkun uskonnollisen lahkon sokaitsema tai muuten vaan pihalla.
 
Ei faija tölsyä seurannut, lieneekö porukoilla edes semmoista ollut 70-luvulla? Radiosta varmaan kuunteli jotakin muuta ku nuorisomusiikkia. Mutsi kyl jonkin verran Ganesia kuunteli, kun sattui radiosta tulemaan. Faija kuunteli varmaan Eino Gröniä, koska se oli hänen ainoa levynsä. :) Nykyään varmaan Remun tietää ja bändin nimen, mutta jos kysyy Cisse Häkkisestä tai Pekasta niin todennäköisesti takaisin katsotaan kuuluisalla "tonnin seteli" -ilmeellä ja kysytään "että ketkä?".
 
hollmi-5: 70-luvulla radio soitti rockia todella vähän. Levyt olivat elintasoon nähden kalliita. Levyjä ostettiin harkiten. Nythän on helppo mennä nettiin ja kuunnella mitä vain. 70-luvulla musiikin kuuntelu oli ystäväpiirin harrastus, ei niinkään taustan melua.
 
Kitarat ja muut soittimet tuntuivat mahdottoman kalliilta ja jos jollain oli jenkkisoitin, oli sekin jo saavutus. Hurriganesilla oli jenkkisoittimia, he olivat muodin luojia ja keikat intensiivisiä. Nuorelle pojalle se oli kova juttu. Vaikea selittää, jos ei ole itse kokenut.
 
Totta kai nuorien keskuudessa on kova juttu varmaan ollut, mutta meikä pohtii vaikutusta tosiaan koko kansan keskuudessa, en ainostaan pääkaupunkiseudun soittamista harrastavien/rokkia seuraavien keskuudessa.
 
Eri viiteryhmät katsos.

Funkånaut:
 
Totta kai nuorien keskuudessa on kova juttu varmaan ollut, mutta meikä pohtii vaikutusta tosiaan koko kansan keskuudessa, en ainostaan pääkaupunkiseudun soittamista harrastavien/rokkia seuraavien keskuudessa.
 
Nyt tarttee kommentoida. 70-luvulla Ganes oli KOKO suomen juttu. Ne kiersi kaikki perähikiän lavat ja ladot. Vaikutus nuorisokulttuuriin tapahtui koko maassa. Ganes toi rokin ja nuorisokultuurin Peräseinäjoelle. Jopa me maalaisjuntit päästiin näkemään rokki ja Ganes. Livenä.

Funkånaut:
 
Totta kai nuorien keskuudessa on kova juttu varmaan ollut, mutta meikä pohtii vaikutusta tosiaan koko kansan keskuudessa, en ainostaan pääkaupunkiseudun soittamista harrastavien/rokkia seuraavien keskuudessa.
 
Eri viiteryhmät katsos.
 
Hurriganes kiersi maata. Savonlinna on Helsingistä kaukana. Kun orkka tuli seudulle, sitä mentiin katsomaan. En tiedä, soittaisinko itse mitään ilman Hurriganesin keikan tuomaa fiilistä. "Minäkin haluan soittaa".

mpekkanen: Kyllä minustakin voi kritisoida ja olla monenkinlaista mieltä ihan mistä tahansa asiasta. Albert on kyllä ollut soittamassa todella kovilla kiekoilla ja tehnyt ihan kiistattomasti Suomirockin historiaa. Ei siitä kenekään tarvitse välttämättä tykätä.
 
Itseä vaan ihmetyttää, miksi muutamat kirjoittaa täällä, että taas joku soittaa diudiu ja diudiu...
 
Se sen sijaan on, että Pekka on maailman paras kitaristi sekä elävät että edesmenneet mukaan luettuna? Kun sen kertoo absoluuttisena totuutena ja tyrmää kyseenalaistuksen, ollaan keskustelusta aika kaukana.
 
Nuo Pekka ja diu diu -jutut viittaa nyt lähinnä siihen jengiin, joka ei koskaan tuntenutkaan Järvistä, mutta puhuu artistista silti tämän etunimellä Albert Järvisestä puhumisen sijaan. Ja pikkukännissä, työpaikan pikkujouluissa tai muussa sopivassa tilanteessa joraa kaatokännissä Hurriganesia ja matkii suullaan Pekan sooloja diu diu. Ei siitä kannata hermostua :).

sticky fingers: Nuo Pekka ja diu diu -jutut viittaa nyt lähinnä siihen jengiin, joka ei koskaan tuntenutkaan Järvistä, mutta puhuu artistista silti tämän etunimellä Albert Järvisestä puhumisen sijaan. Ja pikkukännissä, työpaikan pikkujouluissa tai muussa sopivassa tilanteessa joraa kaatokännissä Hurriganesia ja matkii suullaan Pekan sooloja diu diu. Ei siitä kannata hermostua :).
 
Tälle jengille Pekka oli siis parhaita kalakavereita, ku kerran jonkun julkaisun kannessa näki Pekan. Tiedätte kyllä ihmisryhmän. Samaa, jolle Irwin on Antti kuten tietty myös Andy McCoy.

Funkånaut: Ei faija tölsyä seurannut, lieneekö porukoilla edes semmoista ollut 70-luvulla?
 
Kyllä meidän porukoilla -tehdasduunareita- televisio oli 70-luvulla. Ja väittäisin ,että aika monella muullakin.
 
Totta kai nuorien keskuudessa on kova juttu varmaan ollut, mutta meikä pohtii vaikutusta tosiaan koko kansan keskuudessa, en ainostaan pääkaupunkiseudun soittamista harrastavien/rokkia seuraavien keskuudessa.
 
Eri viiteryhmät katsos.
 
Turha sitä on pohtia. Suosio kansan keskuudessa oli kova. Ei noita leyvmyyntejä ja keikkamääriä ympäri Suomea tehdä muutaman pääkaupunkiseudun teinin tuella.

Ois se mukava tietää montako levyä joku ceek tai elastinen myis, jos keraan kuussa näkyis telkarissa ja pari kertaa viikossa sois kappale radiossa. Ei kai se hurriganes enenpää ollut esilla 70 luvulla mediassa, silti levyjä myitiin paljon, ostaa kohan kukaan 40v päästä kyseisten herrojen levyjä enään tuskin.

kivisuo: Ois se mukava tietää montako levyä joku ceek tai elastinen myis, jos keraan kuussa näkyis telkarissa ja pari kertaa viikossa sois kappale radiossa. Ei kai se hurriganes enenpää ollut esilla 70 luvulla mediassa, silti levyjä myitiin paljon, ostaa kohan kukaan 40v päästä kyseisten herrojen levyjä enään tuskin.
 
Vaikea uskoa, että Roadrunner montaa kopiota on viime vuosina myynyt.
 
E: Kääntäen, jos Hurriganes tulis tänään niin montako myis? Tuskin likimainkaan yhtä paljon kuin tuolloin.
 
Vertaa Uuno -leffojen teatterikäyntien määrään. Iso syy katsojamäärälle oli siinä, että eipä paljoa ollut vaihtoehtoja suurien asutuskeskusten ulkopuolella katsottavien leffojen suhteen. Pekka ja Pätkä -leffoilla vielä selkeämmin sama juttu.

M-Juhana: Nyt tarttee kommentoida. 70-luvulla Ganes oli KOKO suomen juttu. Ne kiersi kaikki perähikiän lavat ja ladot. Vaikutus nuorisokulttuuriin tapahtui koko maassa. Ganes toi rokin ja nuorisokultuurin Peräseinäjoelle. Jopa me maalaisjuntit päästiin näkemään rokki ja Ganes. Livenä.
 
En nyt ihan allekirjoita tuotakaan. En ole Peräseinäjoelta, mutta en mistään pääkaupungistakaan ja kyllä ainakin niissä porukoissa, joissa minä pyörin pikkupoikana kuunneltiin rokkia jo ennen kuin tiedettiin mitään Hurriganesista. Digattiin Hectoria ja Hullujussia ja Baddingia jo vuonna 1974. Hurriganes tuli meidän tietoisuuteen todella vasta 1975. Kuulin myös esimerkiksi Isokynän Sirkus-albumia tuoreeltaan 1973 (pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuneiden) muutamaa vuotta itseäni vanhempien serkkujeni luona. Eihän joku Juicekaan saanut rock-herätystä Juankoskelle Hurriganesilta.

Euphonium: En nyt ihan allekirjoita tuotakaan. En ole Peräseinäjoelta, mutta en mistään pääkaupungistakaan ja kyllä ainakin niissä porukoissa, joissa minä pyörin pikkupoikana kuunneltiin rokkia jo ennen kuin tiedettiin mitään Hurriganesista. Digattiin Hectoria ja Hullujussia ja Baddingia jo vuonna 1974. Hurriganes tuli meidän tietoisuuteen todella vasta 1975. Kuulin myös esimerkiksi Isokynän Sirkus-albumia tuoreeltaan 1973 (pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuneiden) muutamaa vuotta itseäni vanhempien serkkujeni luona. Eihän joku Juicekaan saanut rock-herätystä Juankoskelle Hurriganesilta.
 
Olet oikeassa.
 
Tuo kommenttini oli ankara vasta-argumentti kirjoitukseen jota postauksessani lainasin. tjsp.

Euphonium: En nyt ihan allekirjoita tuotakaan. En ole Peräseinäjoelta, mutta en mistään pääkaupungistakaan ja kyllä ainakin niissä porukoissa, joissa minä pyörin pikkupoikana kuunneltiin rokkia jo ennen kuin tiedettiin mitään Hurriganesista. Digattiin Hectoria ja Hullujussia ja Baddingia jo vuonna 1974. Hurriganes tuli meidän tietoisuuteen todella vasta 1975. Kuulin myös esimerkiksi Isokynän Sirkus-albumia tuoreeltaan 1973 (pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuneiden) muutamaa vuotta itseäni vanhempien serkkujeni luona. Eihän joku Juicekaan saanut rock-herätystä Juankoskelle Hurriganesilta.
 
Kirjoituksesi ei vastaa kovinkaan hyvin väitteen pääasiaan. Aina on joitain jotka kuulee asioita pari vuotta myöhässä.

Mun mielestä on huvittavaa että tyypit jtka ei olleet edes syntyneet 70-luvulla tulee avautumaan miten ganesit ei olleet mkään ilmiö. Itse en todellakaan ole mikään 'fanipoika' mutta tuohon aikaan toi bändi oli kyllä kaikkien huulilla.
Jos joku ei ollut siitä kuullutkaan niin oli kyllä todennäköisesti ihan pihalla tuon ajan nuorisokulttuurista.

sticky fingers: Se sen sijaan on, että Pekka on maailman paras kitaristi sekä elävät että edesmenneet mukaan luettuna? Kun sen kertoo absoluuttisena totuutena ja tyrmää kyseenalaistuksen, ollaan keskustelusta aika kaukana.
 
Nuo Pekka ja diu diu -jutut viittaa nyt lähinnä siihen jengiin, joka ei koskaan tuntenutkaan Järvistä, mutta puhuu artistista silti tämän etunimellä Albert Järvisestä puhumisen sijaan. Ja pikkukännissä, työpaikan pikkujouluissa tai muussa sopivassa tilanteessa joraa kaatokännissä Hurriganesia ja matkii suullaan Pekan sooloja diu diu. Ei siitä kannata hermostua :).
 
Joo. Minusta sellainen fanittaminen, että jonkun kaikki tekemiset nostetaan jalustalle ei ole järkevää. Enkä itse kuuntele tai fanita ketään niin. Monenkin soittajan tekemisiä kyllä arvostan, vaikka kaikkia en kuuntele tai tunne henkilökohtaisesti.
Kaikki artistitkin ovat vain ihmisiä ja eipä itsellä olisi monellekkaan soittajalle välttämättä kauheasti asiaa, vaikka heidän tekemisiä arvostaisinkin. Toki musiikista voi jutella ja soittimista, mutta henkilökohtaisista asioista en välttämättä haluaisi edes muutenkaan tietää.
 
Tuossa kun oli juttua, ettei pienillä paikkakunnilla Hurriganesista tiedetty mitään...
Niin kyllä ainakin itse kuuntelin kasetilta naapurin poikien kanssa Hurriganesia jo ennen kouluun menoa 70-luvulla. Naapurin poika oli minua 2 vuotta vanhempi ja hänellä oli kasetilla Hurriganesia. Itse asuin 5000 asukkaan pikkukylässä Keski-Suomessa ja ei siellä kauhean paljoa enempää ole asukkaita nytkään. Kyllä siltikin koulussa kaverit tiesi Hurriganesin, vaikka ei se tietääkseni siellä koskaan soittanut. Ikää ei olisi ollut tarpeeksi muutenkaan keikoille.
Tosin koulussa kuunteli musiikkia joku osa porukasta ja sitten oli niitäkin, joita se ei juurikaan kiinnostanut.
Vanhemmat kaverit kuunteli musaa ja nuoremmat oppi sitten siinä sivussa. Näin se on varmaan mennyt monella senkin jälkeen asuinpaikasta riippumatta.

qal: Mun mielestä on huvittavaa että tyypit jtka ei olleet edes syntyneet 70-luvulla tulee avautumaan miten ganesit ei olleet mkään ilmiö. Itse en todellakaan ole mikään 'fanipoika' mutta tuohon aikaan toi bändi oli kyllä kaikkien huulilla.
Jos joku ei ollut siitä kuullutkaan niin oli kyllä todennäköisesti ihan pihalla tuon ajan nuorisokulttuurista.
 
Kaikkien nuorten huulet ei ole yhtä kuin kaikkien huulet.
 
E: Vai puhuiko kaikki Lady Gagasta jokunen vuos sitten, koska nuoriso siitä puhui?

Kuka on tää Pekka josta te mussutatte?

Hurriganes ilmiö kyllä kertoo näin 80- luvun lapsen näkökulmasta lähinnä siitä miten ankea meininki suomessa on ollut Pop -kulttuurin osalta sillon ganesin kultavuosina kun niinkin ankeaa ja puolivillaista bändiä on ihailtu maasta taivaisiin.

Kyllähän mäkin kuuntelin mm. Bowiea, Sladea, Nazarethia, Sweetiä ja G. Glitteriä ennen Hurriganesia, mutta jotenkin nää räjäytti sen pankin. Ei ehkä vähiten siksi että asuin vuodesta -72 Pohjois-Haagassa, jonka ostarilla Hurriganes ja monet muutkin treenas ja jossa itsekin treenasin myöhemmin ekassa vakavammassa kokoonpanossa. Muutenkin koko toi meininki tuolla oli aikamoista musiikillisen heräämisen aikaa. Hirveästi bändejä ja keikkoja.