Rock, pop, alternative ›

sirdickyj: Niin, kuitenkin verrattuna mihinkään aikaisempaan levyyn, on tässä levyllä huikeaa vokalisointia. Kahden herran toimesta.
 
Itse olen solistidiggari ja ennen Burn-levyä ei Purplessa hyvää solistia ollut. Toki Gillanilla on hetkensä, mutta homma on aina kuitenkin mun korvaan kaukana ruokaisan kuuloisesta.
 
Harvassa biisissä "ison rockin" saralla on yhtä ravitsevan kuuloista laulua kuin Hold on:issa tai You can't do it right:issa.
 
Burnilläkin oli jo Sail away, joka näytti viitteitä tulavasta.
 
Sävellyksellisesti noissa sit taas liipataan läheltä Whitesnaken ekoja tuotoksia, joista kuitenkin puuttui hyvät soittajat ja ennenkaikkea Hughes ja Blackmore. Joista viimemainittu aina vähättelee omaa osuuttaan Stormbringerillä, mutta kun ottaa korvan käteen, niin helvetin hyvin ukko soittaa.
 
miten muka whitesnaken ekoista tuotoksista uupui hyvät soittajat?.Jon lord, Neil murray ja Ian paice(Joka tuli kolmannella levyllä Ready and willing, jos se lasketaan ekoihin tuotoksiin?.

badcompany: Miten whitesnaken ekoista tuotoksista voi puuttua hyvät soittajat?.Kun Trouble levyllä soittaa koskettimia muuan jon lord ja Neil murray bassossa!!!.
 
"Slide it in" viimeinen hyvä levy. Mutta tämä asia on käsitelty aika moneen kertaan.

badcompany: miten muka whitesnaken ekoista tuotoksista uupui hyvät soittajat?.Jon lord, Neil murray ja Ian paice(Joka tuli kolmannella levyllä Ready and willing, jos se lasketaan ekoihin tuotoksiin?.
 
Murray oli hyvä ja nuo mainitsemasi soittajat.

Kyllähän Moody/Marsden kaksikko vetää oikein hyvin mm.ekan levyn Nighthawk-biisissä.Riffi lähentelee jo aikansa fuusiojazzia.Lisäksi kaksikon myötä Whitesnakesta hävisi tuplakitaraosaaminen lähes täysin.

PsychedelicWarlord: Lisäksi kaksikon myötä Whitesnakesta hävisi tuplakitaraosaaminen lähes täysin.
 
Lisäksi kitarasoundit vaihtuivat aneemiseen ja munattomaan sirinään.

Jäärä: Lisäksi kitarasoundit vaihtuivat aneemiseen ja munattomaan sirinään.
 
Mutta samalla tyylittely muuttui musiikiksi ja jammailu kaappaleiksi.

jazzmies: Mutta samalla tyylittely muuttui musiikiksi ja jammailu kaappaleiksi.
 
Tyyli, tyylittely... ja samalla siitä hävisi myös tyylikkyys vai tuliko tilalle tyylittömyys? Paha pähkinä.
 
Olen jyrkästi eri mieltä! Whitesnake (tai Coverdale) teki parhaimmat kappaleensa ennen "Slide it in"-levyä. Myöhemmillä levyillä näistä vanhemmista kappaleista on tehty uusia versioita, jotka kalpenevat näiden alkuperäisten rinnalla. Saatana! Versiot on ängetty täyteen kaikenmaailman tyylitöntä säksätystä ja vingutusta. Bändin soitannon luontainen letkeys kiristyi samaa tahtia kuin Coverdalen nahkahousut.

Whitesnaken parhaat levyt ovat Déjà vu ja Merry-go-round.

Niin...no tätä Whitesnake-kinaa voi käydä vaikka maailman tappiin.
 
Mutta kuitenkin, pointti on, että Stormbringerillä Hughesin Trapeze-tausta kuuluu, ja tietty juttu tuosta funk-jutusta siirtyi Coverdalen mukana Whitesnakeen, mutta siitä jäi puuttumaan Blacmoren osuus. Mikä oli juuri se tekijä, mikä Jazzmiehen mielestä oli "erisuuntaan vetämistä" Niinkuin olikin. Se siitä tekikin jotain muuta kuin kökkö-Whitesnakea.
 
Whitesnakessa ei ollut ikinä Blackmoren tai Bolinin kaltaista osaavaa kitaristia, ennenkuin Sykes ja Vai tulivat bändiin.
 
Mä en näe mitään pahaa siinä että bändien jäsenet vetävät juttua "eri suuntiin". Sehän yleensä tuottaa jotain Suurta.

sirdickyj: Whitesnakessa ei ollut ikinä Blackmoren tai Bolinin kaltaista osaavaa kitaristia, ennenkuin Sykes ja Vai tulivat bändiin.
 
Ei ollutkaan.Oli osaavat kitaristit.Vanha Whitesnake on nimenomaan kahden kitaristin bändi ja siinä erittäin hyvä sellainen.Vastaavia kitaraharmonioita ja tasapainoista kahden kitaran soundia ei sittemmin ole bändissä kuultu.
 
Mä en näe mitään pahaa siinä että bändien jäsenet vetävät juttua "eri suuntiin". Sehän yleensä tuottaa jotain Suurta.
 
Niin no.Lähinnä tuo eri suuntiin vetäminen kuuluu minusta Stormbringerin biisimateriaalissa: Gypsy,Soldier of fortune,nimibiisi ja Lady Double Dealer on enempi "Blackmore"-matskua.

PsychedelicWarlord: Vanha Whitesnake on nimenomaan kahden kitaristin bändi ja siinä erittäin hyvä sellainen.Vastaavia kitaraharmonioita ja tasapainoista kahden kitaran soundia ei sittemmin ole bändissä kuultu.
 
No onhan se nykyään taas selvästi kahden kitaran bändi. Tosin ei samalla tavalla, kuin silloin aikoinaan, koska soittajat ja saundimaailma on eri... Mutta kaksi sooloja soittavaa ja toisistaan erottuvaa kitaristia silti. Ehkä niitä harmonioita on vähemmän.

Flash: No onhan se nykyään taas selvästi kahden kitaran bändi. Tosin ei samalla tavalla, kuin silloin aikoinaan, koska soittajat ja saundimaailma on eri... Mutta kaksi sooloja soittavaa ja toisistaan erottuvaa kitaristia silti. Ehkä niitä harmonioita on vähemmän.
 
On siinä kaksi kitaraa kyllä ,mutta sellanen kemia siitä soitosta minusta puuttuu mikä Moody/Marsden-kaksikolla oli.Muotoiltaisiinko näin:Bändissä on nyt kaksi "tiluttelun" hallitsevaa soolohevikitaristia.Harmoniajuttuja on tosiaan ainakin minun korvaan vähemmän.Muutenkin kyllä diggaan enemmän vanhempien levyjen orgaanimmasta kitarasoundista kuin tästä uudemman ajan tukkoisuudesta.
 
Biisimateriaalikaan ei yllä 70-luvun tasolla kahdella uusimmalla.

PsychedelicWarlord: On siinä kaksi kitaraa kyllä ,mutta sellanen kemia siitä soitosta minusta puuttuu mikä Moody/Marsden-kaksikolla oli.Muotoiltaisiinko näin:Bändissä on nyt kaksi "tiluttelun" hallitsevaa soolohevikitaristia.Harmoniajuttuja on tosiaan ainakin minun korvaan vähemmän.Muutenkin kyllä diggaan enemmän vanhempien levyjen orgaanimmasta kitarasoundista kuin tästä uudemman ajan tukkoisuudesta.
 
Biisimateriaalikaan ei yllä 70-luvun tasolla kahdella uusimmalla.
 
Näin on. Minä tykkään bluespohjaisesta jytä-Whitesnakesta. Toiset tykkää tukkahevistä ja tiluttelusta. Sovintoa tuskin koskaan saadaan asiasta aikaan.

Ai, tää onkin muuttunut Whitesnake-ketjuksi?
 
Oottakaa, mullakin on mielipide, mun suosikki-era on... enpä kerrokaan.
 
Puhutaas taas Purplesta.

Olen samaa mieltä. Outo palata tänne vuosien jälkeen postattuani kerran joskus vuonna nakki ja kypärä, tulla tähän ketjuun ja ihmetellä, kun täällä puhutaan vaan Whitesnakesta.
 
Anyhow, itse löysin Purplen vasta noin vuosi sitten, enkä ole joutunut katumaan. Siirtymä tapahtui Rainbowsta kun käsitin, että ilman Dioakin voi saada aikaan hyvää musiikkia, lainasin Perfect Strangersin ja loppu on kliseisesti historiaa.
 
Mikä yllätti, havaitsin että Deep Purple ylsi vielä ysärillä listoille Suomessakin, mutta nykyään penskat (joihin itsekin tapasin lukeutua) tunnistavat enää Smoke on the Waterin.
 
Aika ympäripyöreä viesti tuli, mutta onpahan tapa palata näille kulmille.

Iltaa, muistaakseni se oli tässä Purple ketjussa jossa joku halusi kuulla Hughesilta ns. maltillisempaa laulua, toki voin muistaa väärinkin, anyway...
 
http://www.youtube.com/watch?v=TZ4owg9ICHc

Dinorocker: Iltaa, muistaakseni se oli tässä Purple ketjussa jossa joku halusi kuulla Hughesilta ns. maltillisempaa laulua, toki voin muistaa väärinkin, anyway...
 
http://www.youtube.com/watch?v=TZ4owg9ICHc
 
Olipas mahtava biisi. Ikinä aiemmin en ole edes kuullut että Hughes on laulanut Sabbathissa. Meinannu edes ensin uskoa tuota Hughesiksi kun tottunut kuulemaan vähän enemmän selllaista "kiljuntaa".

Kyllä GH on oikeasti tosi hyvä laulaja kun vaan malttaisi laulaa. Sitä kiljumista en millään jaksa kuunnella. Esim. tuolla Sabbathin (alunperinhän sen piti olla Iommin soololevy) Seventh Starilla on vallan hyvää laulantaa.

mlehtinen: Kyllä GH on oikeasti tosi hyvä laulaja kun vaan malttaisi laulaa. Sitä kiljumista en millään jaksa kuunnella. Esim. tuolla Sabbathin (alunperinhän sen piti olla Iommin soololevy) Seventh Starilla on vallan hyvää laulantaa.
 
Glenn on tuottelias ja muuntautumiskykyinen laulaja. Laulanut ties missä projekteissa. Kannattaa nyt viimeistään tsekata viimeisin, Black Country Communion, jossa laulupuoli on juurikin tuota rouheampaa osastoa. Mukanahan ovat Bonamassa, Bonham ja Sherinian.
 
Ymmärtääkseni tämä kappale käänsi Glennin uran suunnan uuteen nousuun Yhdysvalloissa. Huimausaineista irtautuminen oli toinen iso tekijä. Rohkea veto rock-mieheltä: http://www.youtube.com/watch?v=rY08ZcXyABU

Eb-tuning: Olipas mahtava biisi. Ikinä aiemmin en ole edes kuullut että Hughes on laulanut Sabbathissa. Meinannu edes ensin uskoa tuota Hughesiksi kun tottunut kuulemaan vähän enemmän selllaista "kiljuntaa".
 
Hughesin laulu tohon biisiin toimi OK, mutta biisi oli kyllä masentava ja turha.