Rock, pop, alternative ›

Joo. En ollutkaan ennen nähny Hughesia keikalla. Itse asiassa rupesin diggaamaan kundista koko lailla enemmän nähtyäni miten se osaa ottaa lavan haltuun halkoineen, lahkeineen ja hiuksineen just niinku sanoit.
 
Ja tosiasiahan on, että pelkkä Coverdale ei olis kuulostanu läheskään niin hyvälle, kyllä se juttu on nuo kaks vocalistia kimpassa. Hughesillahan on aivan helvetin hieno soundi, kunhan vaan malttaa mielensä. Usein ei malta kylläkään.

Ja tosiasiahan on, että pelkkä Coverdale ei olis kuulostanu läheskään niin hyvälle, kyllä se juttu on nuo kaks vocalistia kimpassa. Hughesillahan on aivan helvetin hieno soundi, kunhan vaan malttaa mielensä. Usein ei malta kylläkään.
 
Mä en kyllä diggaa Hughesin Purplen aikaisesta laulufraseerauksesta yhtään. Taustalaulajana on kyllä mies paikallaan. Noilla uusilla jutuilla (vrt. Soul Mover -topikki) Hughes on oppinut malttamaan mielensä ja onkin varsin jees vokalisti.
 
Mutta se kundin shöymeininki tolla California Jamilla on vailla vertaa.
 
E: Olishan Purple ollu selkeesti erilainen bändi jos Hughesin olis käsketty pitää turpansa kiinni ja Coverdale olis hoitanu hommat: Parempi vai huonompi, vaikee sanoa, mutta todennäköisesti enemmän bluesvaikutteinen, mikä ei ehkä ois ollu huono asia.

Miun oma lemppari o Burn. Siinä on kertakaikkiaan kaikki kohdallaan. Lukemattomia muitakin loistavia biisejä heiltä löytyy toki.

Rapture of the Deep on aivan loistava!
Piisit alkaa, niissä on soolot ja ne loppuu asiallisesti... Aivan kuin joskus vuosikymmeniä sitten...
Kosketinosuudet saavat minulta plussan, ennen en ole juurikaan pitänyt kiipparisooloista, mutta Airey vetää niiin perhanan hyvin että... Ja se saundi!
 
Loistavaa!

Ja se saundi!
 
Vetää Lordin vanhal Hammondilla, sai perinnöks.

Tuplaa pukkaa...

Tuli hommattua tuo California Jam DVD ja onhan sitä tosiaan kivempi katsoa kunnon äänen ja kuvan kanssa. "Lay Down Stay Down" toimii hienosti, Lord tosin jostain syystä soittaa intron Hammondilla vaikka Rhodeskin köllöttää lavalla. Coverdalen jutustelu yleisön kanssa on jotenkin hellyyttävän ujoa ja varmaan se on ollutkin pieni shokki tulla tuollaisen yleisömeren eteen. Loppuun on vielä jätetty Blackmoren ja Hughesin pokkuroinnit, ainakin minun VHS:ssä ne oli leikattu pois.
 
Jengi ei oo oikein messissä Purplen vedon aikana. Ehkäpä miehistönvaihdos arveluttaa yleisöä. Katsoin äsken Black Sabbathin Children Of The Graven samalta festarilta. Jengi on ihan pähkinöinä. Ozzyllä on homma hanskassa. Sabbath taisi olla jenkeissä suosionsa huipulla juuri tuolloin ('74)? Eikös Purple kuitenkin ollut festareiden pääesiintyjä? Siihen nähden Purplen yleisö vaikuttaa tosi vaisulta.

Eikös Purple kuitenkin ollut festareiden pääesiintyjä? Siihen nähden Purplen yleisö vaikuttaa tosi vaisulta.
 
Jostain olen lukenut että ELP olisi ollu pääesiintyjä, tai halusivat ainakin soittaa vikana (egohommia kaiketi...) siellähän veti myös mm. Eagles ja Earth, Wind & Fire ja pari muuta. Tuon julisteen perusteella homma on ollut co-headline.
 
http://www.sabbathlive.com/articles/caljam/caljamad2.jpg
 
Samassa jutussa oli muistaakseni jotain mainintaa että Purplen jälkeen jengi lähti valumaan alueelta pois, siinä sitten ELP oli musisoinut poistuvalle yleisölle.

Se juuri, palaa käämi ku ne kamerat pyörii siinä.
 
Näin vois sanoa. Ritchie kommentoi itse tapahtunutta näin: "I hadn't planned to go for the camera, I was out to kill this guy who gave me countdown! Anyway, I couldn't spot him, so I had a go at the camera" Vaikuttais tosi mukavalta kaverilta tuo Ritchie.

Näin vois sanoa. Ritchie kommentoi itse tapahtunutta näin: "I hadn't planned to go for the camera, I was out to kill this guy who gave me countdown! Anyway, I couldn't spot him, so I had a go at the camera" Vaikuttais tosi mukavalta kaverilta tuo Ritchie.
 
Voihan sitä bluffata jälkeenpäin ettei mitään kameransössimistä oltu suunniteltu saati sitten sovittu.
 
?

Sehän lyö kitaran siihen kameraan lapa edellä, sekö on "perseenheiltussysteemi"?
 
Tarkotin tolla perseenheilutussysteemillä sitä Blackmoren koko lavashöyta styrkkareiden räjäyttämisineen jne. Näyttää tänä päivänä paikoitellen aika naurettavalta touhulta. Mutta kuten epäilen tosta kameranmätkimisestäkin, "kaikki julkisuus on positiivista julkisuutta". Sieluni silmin näen uutisotsikot lehdissä: "Deep Purplen riehuminen Ontarion Motor Speedwayllä saattaa johtaa porttikieltoon koko ameriikan mantereelle". Tällänen perseenheilutushan myy bändiä kuin häkä, eiks ni?

Tietääkö kukaan perustuuko se wah-wah bassosoolo "Space Truckingissa" mihinkään biisiin? Viimeisellä kiertueella se soitteli ainakin Slyn "Dance To The Musicia", ei varmaan olis Blackmoren aikana uskaltanut.;)
 
En tunnistanut itse sitä mainiota wah-wah-riffiä, mutta olisko tossa arvostelussa kyse juuri siitä:
 
Glenn plays the Dance to the Rock and Roll riff, so we can forgive him his "I don't want to see anybody sitting down" line, a little unnecessary as everybody is stood in a field!
 
http://deep-purple.net/review-files/caljam/caljam.htm
 
E: Vai onks toi Dance to the Rock and Roll just se samainen Sly Stonen piisi?

Dance To The Rock'n'Rollista olikin kysymys, mistäköhän tuon Dance To The Musicin keksin? Kiitoksia tiedoista.

Purplen oli Jamissa pääesiintyjänä. mut eivät halunneet itse soittaa viimesenä vaan saivat tietenkin valita mihin väliin itsensä tyrkkäävät. lähde: Syvän purppuran vuodet, mites ton dvd kuva/äänipuoli??? Pakkohankintahan se on kylläKyllä.

Onks tässä jengissä Perfect Strangers Of Finlandin jäseniä?
 
http://www.psof.fi
 
Itelläni kävi aivan uskomaton juttu kun olin liittymässä ko. puulaakiin jäseneksi:
Olin PSOF:in järjestämässä sitsissä London Pubissa ennakkokuuntelemassa Rapture Of The Deepiä. Yhdistyksen aktiivit markkinoivat samalla PSOF:n toimintaa. Homma oli ihan jees, ja ajattelin miksen voisi liittyäkin. Maksoin seuraavana päivänä jäsenmaksun netissä ja panin yhteystietoni menemään. Muutaman päivän päästä tuli PSOF:ista ilmoitus että mun sähköpostiosoite on väärää formaattia (@highvoltagegroup.com) ja mun pitäis hankkia uusi osoite, jotta pääsisin postituslistalle. Toihan on mun firman osoite, joka on skulannu monta vuotta, enkä mä muita postiluukkuja rupee lukemaan. Sovittiin että palauttavat jäsenmaksun. Eli ei tullu musta jäsentä, ku oli vääränlainen osoite :+o
 
Mutta anyhow noi PSOF:in sivut on aika hyvät: Asiallisia levyarvosteluita jne.

Purplen oli Jamissa pääesiintyjänä. mut eivät halunneet itse soittaa viimesenä vaan saivat tietenkin valita mihin väliin itsensä tyrkkäävät.
 
Nii oliki. Muistin väärin. Mut jotain hässäkkää niil oli ELP:n kanssa.

Ei ollu noilla PSOF:in sivuilla mitään konserttiarvostelua saati sitten kuvia Purplen stadin keikalta 29.9.1998 Jäähallissa. Mulle henkilökohtaisasti paras näkemäni Purplen veto. Tosin en koskaan nähnyt Purplea Blackmoren kanssa. Blackmore on kyllä nähty aikoinaan Rainbown riveissä.
 
Tässä settilista tolta keikalla '98, jolloin Gillanilla oli siis vielä kunnon letti:
 
Ted the mechanic
Strange Kind Of Woman
Bloodsucker
Pictures of Home
Almost Human
Watching the Sky
Woman from Tokyo
Any Fule Kno That
Lazy
Steve Solo (Some classic rock songs were introduced)
Smoke On The Water
Perfect Strangers
Speed King -Peggy Sue - solos- speed king
 
Encores:
7th Heaven
Highway Star
 
Olitteko tsekkaamassa tota keikkaa? Kuvia Gillanin hienosta letistä?
 
E: Gillan Lissabonissa pari viikkoa aikaisemmin:
http://www.thehighwaystar.com/graph … 1998/europe/lisbon/lisbon98-04.html

Knocking at your backdoor
Hungry Daze
Not Responsible
A Gypsy's Kiss
 
Mielestäni Perfect Stranger on yksinkertaisesti paras Purple levy.

California Jam hallussa, neljäs biisi, Mistreated, menossa. En muistanu, et Hughesilla on noin iso rooli bändin live-esiintymisessä. Spiikkailee aika paljon, Coverdale on tosiaan ujo poika tossa suhteessa. Muutenkin Hughes on pitkälti ton homman suola, mitä ulospäinsuuntautuneisuuteen tulee. Kiljumista ei kyllä jaksa yhtään, mutta tavallinen lauluhan on Hughesilla sitä luokkaa, että Coverdalella on tekemistä päästäkseen samalle tasolle.
 
Ihme epävirettä tossa muuten aika-ajoin, siis kitaran kohdalla. Mitä vittua?

Nyt on koko California Jam tsiigattu, ja aika kaksjakoinenhan tuo on.
 
Siitä myös selviää, miksi ns. "suuren yleisön" keskuudessa Purple ei saavuttanut läheskään yhtä legendaarisia mittasuhteita kuin Led Zeppelin, vaikka hyviä biisejä riitti. Tai siis tää vaan MUH mielipide, mutta Zeppelinin ja Purplen lavaolemuksessa oli valovuoden ero. Tuo California Jamhan on yhtyeen uran siihenastisista suurin keikka, ja silti sinne mennään ku jotukut kolkkapojat. Viritellään lavalla jne. Zeppelinillähän homma oli selvä ensitahdeista lähtien. Peter Grantilla on varmaan ollut sormensa pelissä vahvasti tässä show-systeemissä, mutta kumminkin. Ja tuo California Jam-keikka kantaa sen ensimmäiset 5 biisiä, sitten alkaa käsittämätön jammailu, joka toki on paikka paikoin hienon kuuloista, mutta näinköhän se fiilis on välittynyt sinne takariviin asti, tai edes eturiviin, sen verran massiivinen tapahtuma on ollut kyseessä.
 
Olihan Zeppelinilläkin noita soolospotrteja, ja Page oli vielä sen verran paljon ankeampi soittaja ku Blackmore, että ne oli aikamoista tuskaa, mutta Zeppelinin keikat tainnu ainkaan dokumentoinnin perusteella olla ihan noin fiilispohjaista toimintaa kun toi Purple. Kaikki voidaan mielestäni kiteyttää siihen, kun Zeppelinin keikka lähtee Rock`n rollin rumpuintrolla, niin Purple virittää 200 000 hengen edessä ja Coverdale yrittää spiikata jotain. Soitannollisestihan Purple oli valovuoden edellä Zeppeliniä, mutta siilä ei paljon suosion ja legendaarisuuden kanssa oo tekemistä.
 
Hughes on eniten himassaan isolla lavalla, Blackmorehan on aina poissaoleva, ja siis tuossakin tavallan elää imagonsa mukaisesti. Coverdalesta on vaikea uskoa, että siitä tuli myöhemmin se rock-kukkojen perintöprinssi, mikä tuli (Roth ja Tylerhän ovat kuninkaat). Hughesilla on koko lava hallussa, Paice ja Lord ovat kyllä hienosti läsnä kanssa, mutta hehän ovat sidottuja soittimiensa takse. Purplessa ei vaan yksinkertaisesti ollut Pagen ja Plantin kaltaisia rock-hahmoja.

Coverdalesta on vaikea uskoa, että siitä tuli myöhemmin se rock-kukkojen perintöprinssi, mikä tuli (Roth ja Tylerhän ovat kuninkaat).
 
Heh heh, oliks toi Roth-Tyler-akseli tarkotettu niinku provoks vai?