Rock, pop, alternative ›

Nyt voi kuolla, AC/DC nähty. Loistava keikka siis.
 
Jonottaessa tosin jonkinlainen karsinasysteemi olisi voinut olla paikallaan. Itse litistyin varmaan puoleksi minuutiksi ihmismassan ja vyötärön korkeudella olevan rautaputkikaiteen väliin. Pääsin onneksi pois.
 
Paikat olivat ihan kohtuulliset, catwalkin reunalla n. puolessavälissä, aidassa kiinni.

Jos sitä koittaisi jotain pientä ajatusta raapia kasaan näin pahimman euforian laannuttua.
 
Itse saavuin paikalle viettämään päivää 14.30 aikoihin. Jonotus oli järjestetty aivan päin helvettiä. Minkäänlaista karsinointia tai organisointia ei ollut järjestetty ja kaikki jonottivat kukin missäkin, täysin vailla järjestystä. Ensin 16.00 aikaan päästettiin ensimmäisistä porteista Stadionin edustalta väki läpi, kauhean kaaoksen saattelemana: aitoja kaatuili, joihin varmasti moni itsensä satutti.
 
Kaiken härdellin jälkeen väki jollakin perusteella jaettiin pariin osioon ja sitten taas odoteltiin häröpallomuodostelmassa tunti ennen porttien avaamista ja kentälle pääsyä.
 
Pääsin varsin hyville paikoille, lavalta katsottuna vasemmalle n. 7-9 rivin tienoille, pari metriä jättimäisestä vahvistinnipusta catwalkille päin.
 
Lämppärit olivat...noh...lämppäreitä, joiden funktiota en tänäkään päivänä oikein tajua. Blake ei iskenyt meikäläisen makuhermoon ollenkaan ja onneksi soittivatkin lyhyen setin. Answer oli hieman parempi, mutta venyi mielestäni kahden biisin verran liian pitkäksi. Onneksi seuraa tekivät muutamat mukavat Kuopiosta matkanneet musiikin ystävät, heille vaan terveisiä, jos täällä ovat ;)
 
No se siitä, Main Eventin aika.
 
Ensimmäistä kertaa olin AC/DC näkemässä paikan päällä ja pelkäsin jo nostaneeni odotukset liiankin korkealle; mitä jos keikka onkin "vain" todella hyvä, eikä tajunnan räjäyttävä ?
 
En pettynyt. Rock 'n Roll Trainin ensimmäisestä nuotista lähtien meno oli täysin hulvatonta ja vapautunutta: väki pomppi, heilui, iski nyrkkiä ja pirun sarvia ilmaan ja lauloi mukana. Veli ja systeri olivat catwalkin toisella puolella (lavalta katsottuna oikealla) ja valittelivat, että meno ei ollut ollenkaan niin riemastuttavaa heidän puoliskollaan. Varsinkin systeri sanoi katselleensa kateellisena toisen puoliskon menoa.
 
Yhtään känniördääjää ei osunut pilaamaan keikkaa ja missään vaiheessa ei meno yltynyt sellaiseksi hiusten kiskomiseksi ja painimiseksi, jota se on kaikilla kokemillani Iron Maidenin keikoilla ollut; koko keikka meni läpi sulassa sovussa, kaikki nauttivat menosta ja olivat täysillä mukana.
 
Settilista oli varsin odotetun kaltainen, mitään jättiylläreitä ei tullut, tosin enpä olisi kaivannutkaan. You Shook Me All Night Long, Shoot To Thrill, Whole Lotta Rosie ja Highway To Hell olivat minusta parhaat vedot; erityisesti You Shook me...aikana sai pomppia ja hyppiä koko biisin ajan ja tämän biisin aikana meno oli kaikkein nautinnollisinta.
 
Jos nyt jostakin täytyy valittaa, niin olisin voinut kuunnella vielä puoli tuntia lisää, mutta missään nimessä keikka ei jäänyt kesken. Kokonaisuutena paras keikka, jolla olen eläissäni ollut. Kuten aiemmin mainitsin, ainakin siellä missä itse olin, oli meininki mahtava ja nautin keikasta täysin rinnoin, missään vaiheessa ei tunnelma latistunut ja vasta Highway To Hellin aikana heräsin ajatukseen, että tämähän on loppu kohta (olin katsellut settilistaa etukäteen).
 
Soitannon osalta tuskin tarvitsee kenenkään enää kysyä, löytyykö sediltä vielä virtaa. Angus vetää kyllä järkyttävällä omistautumisella homman läpi ja Brianin laulu kuulosti todella hyvältä, ei tietoakaan flunssasta, joka ilmeisesti on hieman miestä aiemmin tänä vuonna vaivannut.
 
Jalkoihin sattuu, selkä on paskana ja ääni mennyt...Paras keikka ikinä, ei siitä juuri muuta voi sanoa.

Perus AC/DC keikka (kaksi kertaa nähnyt aiemmin).Okei,ei ne biisit nyt tietenkään niin hyvin kulkeneet kuin silloin mutta hieno keikka silti.Sitä mitä odottikin.Ja myönnetään että pari bootlegia olen tältä kiertueelta kuullut.
Meinasi tosin mennä munilleen mun osalta alussa.Olin ensin siinä kävelyrampin lähellä ihmispaljoudessa.Mikä vittu siinä on kun Brian tulee lähelle niin aivan pakko saada kuva,siis aivan pakko?Ja jos on tulpat korvissa niin minkä vitun takia pitää väkisin rynnimällä päästä lähemmäs lavaa ja PA kaappeja?Ei tietenkään tule mieleen ottaa niitä tulppia pois?
No anyway,siirryin sitten loppukeikaksi vähän taaemmas missä oli väljempää ja bändinkin näki lavalla.Voisi sanoa että hyvä keikka väärässä paikassa.Hartwall keikkaa toivottavasti tulossa...

Vitun kova setti. Yleisö oli suurimmaksi osaksi täysin terrakotta-armeija...

Vittu se oli kova ja meitsin oli vaikee olal messis ku jengi vaan riehu väghän liikaa jee!! Oon kaveril jatkoil juomad viskii jee

Bändi oli loistava, jopa kovempi kuin uskalsin odottaa. Etenkin Brianille peukut pystyyn, todella hienoa esiintymistä. Ja biisithän tietysti olivat sitä kuuluisaa parhautta, luonnollisesti.
 
Mutta ei jumalauta sitä jengiä katsomoissa. Välillä piti ihan tarkistaa että ovatko takanani istuneet pukumies/radio rock -yleisönedustajat edes hereillä. Itsehän siis seisoin koko AC/DC:n ajan fiilistellen, kuten teki muutama muukin lähellä istunut. Itse sain olla rauhassa, mutta kanssaseisojat saivat kyllä tuta ollalletaputtelua ja jopa järkkäreiden istumakehotuksia. Kyllä vähän latisti fiilistä se. Ja sitten vielä se, että mitähän vitsiä siinä on käydä kuuntelemassa Back In Black ja painua sitten kaljalle? En ymmärrä. Radio Rock -yleisönedustusto sentään nousi seisomaan hittien kohdalla, mutta 80% istui hiljaa paikallaan ja muutama ehkä uskalsi taputtakin. Ja kyllä, olin kateellinen kentälläolijoille, siellä näkyi olevan asiaankuuluva meininki.
 
Tulipahan vuodatettua. Nautin siis kyllä keikasta, omalla tavallani. Kunhan sulki kaikki ympärilläni nököttävät patsaat pois näkökentästä, oli olo erittäin hyvä. Meinisin uudestaankin, mutta ehkä jossain toisessa valtiossa.

Suoraan ANGUKSESTA oli keikka! Eli HELLvetin hyvä. Uudelta levyltä olis voinu pari biisiä pudottaa pois ja tilalle laittaa POWERAGELTA : Riff Raffin !!!
 
http://www.youtube.com/watch?v=U4URcEl1qZM
 
3 kipaletta BLACK ICEltä olis piisannut! Kovassa vedossa ovat 60v. äijiks! Phil Rudd on paras perus-rock-beat-rumpali mitä on.

Nyt se on koettu. Saakelin hyvä konsertti. Papat jaksoi vetää ehkä pirteämmin kuin odotinkaan. Rutiini on niiin kova. Kaikki biisit toimi, mutta varsinkin 70-luvun matsku sujui bändiltä aivan taivaallisesti ja tietenkin erityinen suosikkikappaleeni Shoot to Thrill. Ainoana miinuksena Thunderstuck, josta en biisinä välitä.
 
Täytyy vielä kehua että soundit olivat stadionkeikaksi todella erottelevat. Lujaa tuli, mutta korvatulppien kanssa oli sopiva, kivasti tuntui rintakehässä se äänenpaine. Kentän takaosassa diggailin ja lavallekin näin suht. hyvin. Tietysti Phil-sedän touhuja olisi ollut makee lähempääkin seurata ku se on niin cool !

Mika Kangas: Perus AC/DC keikka (kaksi kertaa nähnyt aiemmin).Okei,ei ne biisit nyt tietenkään niin hyvin kulkeneet kuin silloin mutta hieno keikka silti.
 
tää on hieman erikoinen kommentti????
 
aika fakiiri olet, jos löydät siitä kulkemisesta jotain huomautettavaa?

Meno oli aika laimeaa takakaarteen istumakatsomossa, joo. Porukka istua kökötti, eikä seisomaan noustu kuin encoren aikana. Kentällä oli paljon parempi meininki. Yllättävän paljon porukkaa viihtyi kaljakarsinassa koko keikan ajan. Oli mun mielestä aika kalliit liput tulla pelkkää kaljaa juomaan.
 
Ei oikein saanut fiilistä sinne ylös, kun kiikareilla piti välillä ihmetellä, mitä lavalla tapahtuu. Soundit ok.
 
Joskus silloin Hesan jäähallikeikka oli paljon innostavampi. Johtuu varmaan omista fiiliksistä,
 
Mutta sedät jaksaa heilua.

Oli kyllä loistava keikka ja ACDC veti pisimmän korren näkemistäni stadikan keikoista. Metallica ja Maiden olivat molemmat hyviä, mutta nyt show oli lipun hinnan veroinen ja soundit olivat uskomattoman hyvät. Itse olin vasemman pa-tornin edessa ja musa tuli kuin levylta. Kaikki olivat hyvässä vireessä, mutta erityismaininnan saa Phil Rudd. On peruskomppi kohdallaan tällä herralla.
 
Youtube-materiaalia tulee, kun pääsen reissusta.
 
Köpe

sirdickyj: tää on hieman erikoinen kommentti????
 
aika fakiiri olet, jos löydät siitä kulkemisesta jotain huomautettavaa?
 
Kyllä bändi munkin mielestä on jo parhaimmat päivänsä nähnyt livekuntoa ajatellen. Huomasin jo No Bull-videolta sen ilmestymisen aikoihin että se kaikista kovin tiukkuus ja energia oli jo bändistä hävinnyt. Saman asian totesin Stiff Upper Lip-kiertueella Elysee-areenalla bändiä katsoessani. Mutta onhan se silti vieläkin yksi tiukimmin vetävistä (tai tiukin) hard rock bändeistä vaikka ei enää kovimmassa iskussa olisikaan.

ozz3:
 
Mutta ei jumalauta sitä jengiä katsomoissa. Välillä piti ihan tarkistaa että ovatko takanani istuneet pukumies/radio rock -yleisönedustajat edes hereillä. Itsehän siis seisoin koko AC/DC:n ajan fiilistellen, kuten teki muutama muukin lähellä istunut. Itse sain olla rauhassa, mutta kanssaseisojat saivat kyllä tuta ollalletaputtelua ja jopa järkkäreiden istumakehotuksia. Kyllä vähän latisti fiilistä se. Ja sitten vielä se, että mitähän vitsiä siinä on käydä kuuntelemassa Back In Black ja painua sitten kaljalle? En ymmärrä. Radio Rock -yleisönedustusto sentään nousi seisomaan hittien kohdalla, mutta 80% istui hiljaa paikallaan ja muutama ehkä uskalsi taputtakin. Ja kyllä, olin kateellinen kentälläolijoille, siellä näkyi olevan asiaankuuluva meininki.
 
Tulipahan vuodatettua. Nautin siis kyllä keikasta, omalla tavallani. Kunhan sulki kaikki ympärilläni nököttävät patsaat pois näkökentästä, oli olo erittäin hyvä. Meinisin uudestaankin, mutta ehkä jossain toisessa valtiossa.
 
Yleisö oli kyllä katsomossa vaisua (mikä tosin ei yllättänyt itseäni ainakaan yhtään). Täytyy kyllä myöntää, että stadikassa on jotain sellaista, että istumakatsomossa meinaa omakin tunnelma läsähtää vaikka kuka olisi esiintymässä. Johtuneeko sitten siitä, että on aikaisemmin saanut seisomisesta valitusta ja on nykyään liian konservatiivinen sekä yrittää olla kohtelias.
 
No, kävikän se laulun tapaisen yritys, karjuminen ja nyrkin heiluttaminen istualtaankin. Vaikka vähän vajaamielisen touhulta tuntui. Anything goes:n välillä kävin kiskaisemassa viinilasin ja oluen minuutissa ja sen jälkeen ei enää kiinnostanut näkeekö takana olevat vai eivät. Sitten laitettiin kaverin kanssa jo jammaten seisaalteen eikä kukaan onneksi avautunut. Harmitta nyt kun tuli istuttua iso osa alkukeikasta. Itse ole sitä mieltä että stadikka ei ole tapahtumapaikka vaan pelkkä museo. Puitteet ovat todella huonot kaikenlaisiin tapahtumiin. Anyway, 19 vuotta alkoi kumppanuus ac/dc:n kanssa ja eilen vihdoin sai todistaa sitä livenä. Kiitos ac/dc!
 
ps. vaikka vihaan sattuneesta syystä Tamperetta, on kyllä uskomatonta miten Helsingissä onnistutaan stadionkeikat järjestämään ihan päin persettä. Opasteet, WC:n määrä, juomapisteet, jne. Kaikki asiat kusee verrattuna parin viikon takaiseen Ratinalla järjestettyyn Pomon keikkaan. Siellä joku oli sentään tajunnut, että sitä mallasjuomaa on nopampi myydä tölkeistä. No, mitä tekee Helsinki: valuttaa jotain perkeleen lisenssiFosterssia parista hanasta ja porukka maksaa vielä kortilla. Ei näin. Anteeksi avautuminen.
 
pss. Hävettää myöntää, mutta itse vaadin se pari olutta koneeseen että pääsee paremmin keikkafiilikseen.

Hyvin rullas. Vedon kohokohdat: Shot Down In Flames ja Shoot To Thrill.

Huh,olipahan keikka!
 
Tuli laitettua juutuupiin pätkä eiliseltä.
Sieltä vaan fiilistelemään!
 
Highway to hell@Hellsinki 2009:
http://www.youtube.com/watch?v=WTWoIthjbKE

Kyllä pidin kovasti illan musiikkitarjonnasta.
Saavuin paikalle 18:00 aikoihin ja silloin olisi vielä päässyt mainioille paikoille lavan eteen. Piti kuitenkin odotella muita niin ne meni sivu suun. Meno oli silti kova vähän kauempanakin.
 
Angus tuntui nuortuneen kun tukka oli taas kasvanut.
Sen verran kuitenkin ikää on että lippis pysyi päässä 3. tai 4. kappaleeseen asti. Useinhan se on pudonnut jo ihan ekan biisin aikana.
 
Mahtavaa oli kuunnella tuttuja biisejä livenä ja ääni tuli huudettua käheäksi.
Vaikka katsomoissa tunnelma oli sitä mitä oli. niin silti The Jackin aikana näytti sille että koko stadion taputti mukana.
 
Tykkien laulaessa tuli kyllä kliimaksi.
21 vuotta yhtyettä kuunnellut ja nyt vasta livenä näki. Kokemus oli mahtava.

Kova veto oli. Itse jostain ihmeellisestä syystä olen skipannut aiemmin kohdalle sattuneet Acca Dacca -riuhtaisut, onneksi nyt tuli korjattua virhe.
 
Olin kentällä "katsomon etuosan takaosassa", joka oli hyvä sijainti katsella. Näki hyvin mutta ei ollut minkäälaista painetta yleisöstä (vaikka suhteellisen säyseäähän jengi muutenkin oli...valitettavasti myös mainituilla istumapaikoilla). Soitto kyllä kulkee ja jos ei tietäisi (ja näkisi liian läheltä) voisi kuvitella hyvinkin äijien olevan kolmekymppisiä, kyllä sedät jaksoi heilua.
 
Tällaiselle AC/DC-neitsyelle kelpasi tuo hittisettilsta mainiosti, tuli kaikki mitä kaipasikin - vaikka toki nyt olisi vielä ainakin kolme varttia lisääkin jaksanut tsiigailla. Uuden levyn biisit toimivat kyllä vallan mukavasti, nimibiisi rullasi hienosti ja Anything Goes kuulosti myös merkille pantavan mainiolta.
 
Angus kyllä sössi Thunderstruckin alun aika lahjakkaasti. Se oli ainut kohta millon tuli sellainen "on ne ehkä jo vähän pappoja"-fiilis. Se tunne kesti onneksi vain hetken. Mutta se sormien kankea tahmominen oli hieman outoa huomioon ottaen, että äijä soitto muuten kuitenkin kulki miehellä ihan mukavasti.

sirdickyj: tää on hieman erikoinen kommentti????

aika fakiiri olet, jos löydät siitä kulkemisesta jotain huomautettavaa?

Velli: Kyllä bändi munkin mielestä on jo parhaimmat päivänsä nähnyt livekuntoa ajatellen. Huomasin jo No Bull-videolta sen ilmestymisen aikoihin että se kaikista kovin tiukkuus ja energia oli jo bändistä hävinnyt.
 
Mä ainakin allekirjoitan tämän täysin. Esim. 2001- Suomessa soitetut keikat oli huomattavasti tiukempia ja timakampia. Mutta oivallinen meininki oli silti eilen. Kyllä ton ikäiset sedät saakin vähän tempoa tiputtaa kunhan yhä soittavat ja kiertävät. Kaveri oli mukana näkemässä ensimmäistä kertaa ja kyllähän senkin mielestä oli "Kovin keikka ikinä" ja hyvä niin. :) Onhan DCn normi keikkakin miljoona kertaa kovempi kuin monen muun.
 
Angus oli..Noh se vanha kunnon Angus yhä ja Brianin ääni kesti hyvin. Phil Rudd on yhä kaiken sielu ja AccaDaccaa on nautinto kuunnella hemmetin kovaakin kun kitara soundia ei tuhota sairaalla määrällä säröä.
 
Alkuvideo oli komea mutta olikohan pojilla monitorien kanssa vähän ongelmaa alussa kun Rock and Roll trainin taustalaulut meni täysin jonnekkin sinne kuuluisaan männikköön?? Ja taas kerran tuli todistettua että Thunderstruck (Vaikka saa yleisön mukaan) ei toimi livenä yhtä kovaa kuin levyllä. Kumma juttu. Johtuneeko puuttuvista jätti- ylätomeista by Chris Slade ;)
 
Uusista biiseistä mun mielestä toimi kunnolla ainoastaan War Machine. Muiden kohdalla yleisö selkeästi odotteli kohteliaasti hittejä kun poljento ei hurmioon yltynyt lavan edustaa lukuunottamatta. Ja tulihan niitä hittejä taas! :D
Tuliko muuten muita vanhoja mitä ei 2001- stadikalla soitettu kuin Dog Eat Dog ja Shot Down In Flames?? Molemmat oli nyt täysiä napakymppejä.
 
Mut joo hyvä keikka oli ja hyvä mieli jäi. Älkääkä nyt tulko setvittämään "Mitä ihmettä sä valitat?". Varmasti keikka oli ensikertalaisille ikimuistoinen ja hyvä niin. Bändin useamman kerran nähneet pystyvät vaan hieman objektiivisemmin asiaan suhtautumaan ;)

Minä en allekirjoita tuota väitettä. Olihan äijät vanhentuneet, ja ulkonäkö hieman muuttunut ja ei ehkä noussut jalka Anguksella niin korkealla kuin ennen, mutta... väitän, että soitossa ja kulkemisessa ei ollut yhtään mitään vikaa ( verrattuna 2001). Päinvastoin. Esim. "Rosie" jyräs niin...stanasti. Angukset soolot ehkä vähän takkus välillä enemmän kuin ennen. Mutta koko paketti ei tod. hävinnyt yhtään näihin aikasempiin 2000-luvun Suomen keikkoihin mitä nähnyt. Ja temmot? Ne piti kyllä justiinsa eikä melkein? Mutta maku-asoita tietty :)
 
"Mä ainakin allekirjoitan tämän täysin. Esim. 2001- Suomessa soitetut keikat oli huomattavasti tiukempia ja timakampia. Mutta oivallinen meininki oli silti eilen. Kyllä ton ikäiset sedät saakin vähän tempoa tiputtaa kunhan yhä soittavat ja kiertävät. Kaveri oli mukana näkemässä ensimmäistä kertaa ja kyllähän senkin mielestä oli "Kovin keikka ikinä" ja hyvä niin. :) Onhan DCn normi keikkakin miljoona kertaa kovempi kuin monen muun."

MaxDamage: Mä ainakin allekirjoitan tämän täysin. Esim. 2001- Suomessa soitetut keikat oli huomattavasti tiukempia ja timakampia. Mutta oivallinen meininki oli silti eilen. Kyllä ton ikäiset sedät saakin vähän tempoa tiputtaa kunhan yhä soittavat ja kiertävät. Kaveri oli mukana näkemässä ensimmäistä kertaa ja kyllähän senkin mielestä oli "Kovin keikka ikinä" ja hyvä niin. :) Onhan DCn normi keikkakin miljoona kertaa kovempi kuin monen muun.
 
Tää oikeestaan on asian ydin varmasti. Ei kai voi kukaan olettaa että bändi on enää mallia raivohärkä-76 tai edes -96. Ja silti yhä ja aina maailman paras rokenroull-bändi ihan selkeesti.