Rock, pop, alternative ›

Hyvin veti.

Minulla ei ole pahaa sanottavaa, koska rokin soittamisen pitäisi olla juuri tuollaista. Jos rokkipolisoi virheitä ja kitarasoundeja, niin on väärässä paikassa, noilla äijillä juna kulkee, kansa tykkää ja bändi näyttää hyvältä.
 
Toki jos tykkää "kitara rinnan korkeudella, soundi sama kuin levyllä eikä virheitä sallita, tikkuna paskassa -lavashow" -tyylistä, niin ymmärrän, että ahdistaa.
 
Kova laulaja se on, harva nykyään juoksee ja kiipeilee tuohon tahtiin laulun kärsimättä.
 
Andylla kyllä karkasi pari kertaa vääriin sävellajeihin ihan selvästikin, mutta pientä se oli. Paikan päällä tuskin olisi huomannut ja festarikeikan idea lieneekin, että se toimii paikan päällä, ei sitä tehdä sunnuntai-illalla televisiosta katsottavaksi :)

Voih, aika falskia soitantaa noin hienolta yhtyeeltä. Andy soitti aivan päin honkia ja lauloi ihan vituilleen, Makkonen ei ollut kyllä terässä myöskään, ääni oli melko paskana ja nuotin vieressäkin oli tilaa. Se kosketinsoittajan osuus jäi kyllä hämäräksi. Otti tosiaan korvaan ne Andyn aivan infernaaliset mokat sooloissa, kaveri aloitti soolot välillä aivan eri nuoteista ja räpelsi muutenkin.
 
Jännä homma, Hanoin nyt alkuvuodesta vetämiä keikkoja on kehuttu paljon esimerkiksi Soundissa ja Rumbassa, joten menee ja tietää. Voipihan se olla että kyseinen Ankkarockin keikka on ollut nimenomaan sieltä huonoimmasta päästä, kaikilla bändeillähän on joskus niitä infernaalisia keikkoja. Ei voi yleistää.
 
Minulla ei ole pahaa sanottavaa, koska rokin soittamisen pitäisi olla juuri tuollaista. Jos rokkipolisoi virheitä ja kitarasoundeja, niin on väärässä paikassa, noilla äijillä juna kulkee, kansa tykkää ja bändi näyttää hyvältä.
 
Ja yhdyn lainaukseen, turhaan sitä nipottaan liikoja. Juna kulki, ja todella viihdyttävä keikka oli. Kyllä sen alusta loppuun katsoi mielellään. Lavapresenssi oli yyberiä.
 
"Lightning Bar Blues" ja "Ice-Cream Summer" jäi kyllä päähän soimaan.

Minulla ei ole pahaa sanottavaa, koska rokin soittamisen pitäisi olla juuri tuollaista. Jos rokkipolisoi virheitä ja kitarasoundeja, niin on väärässä paikassa, noilla äijillä juna kulkee, kansa tykkää ja bändi näyttää hyvältä.
 
Toki jos tykkää "kitara rinnan korkeudella, soundi sama kuin levyllä eikä virheitä sallita, tikkuna paskassa -lavashow" -tyylistä, niin ymmärrän, että ahdistaa.
 
Kova laulaja se on, harva nykyään juoksee ja kiipeilee tuohon tahtiin laulun kärsimättä.
 
Andylla kyllä karkasi pari kertaa vääriin sävellajeihin ihan selvästikin, mutta pientä se oli. Paikan päällä tuskin olisi huomannut ja festarikeikan idea lieneekin, että se toimii paikan päällä, ei sitä tehdä sunnuntai-illalla televisiosta katsottavaksi :)
 
Juuri näin!!! Olen täysin samaa mieltä!

Minulla ei ole pahaa sanottavaa, koska rokin soittamisen pitäisi olla juuri tuollaista. Jos rokkipolisoi virheitä ja kitarasoundeja, niin on väärässä paikassa, noilla äijillä juna kulkee, kansa tykkää ja bändi näyttää hyvältä.
 
Toki jos tykkää "kitara rinnan korkeudella, soundi sama kuin levyllä eikä virheitä sallita, tikkuna paskassa -lavashow" -tyylistä, niin ymmärrän, että ahdistaa.
 
Kova laulaja se on, harva nykyään juoksee ja kiipeilee tuohon tahtiin laulun kärsimättä.
 
Andylla kyllä karkasi pari kertaa vääriin sävellajeihin ihan selvästikin, mutta pientä se oli. Paikan päällä tuskin olisi huomannut ja festarikeikan idea lieneekin, että se toimii paikan päällä, ei sitä tehdä sunnuntai-illalla televisiosta katsottavaksi :)
 
Joo kyllähän rokissa asennetta pitää olla, ja sitä Hanoin pojilla varmasti oli, mutta kyllä se asenne vaatii myös tanakan soitannon alleen, että se asenne kuuluisi musiikissakin.
 
On totta, että oikein soitettu virkamiesrokki on ihan kamalaa, jos asenne puuttuu. Toisaalta pelkkä asenne yksin ei riitä, jos soitto kuulostaa hevonvitunhumpalta. Pienet mokat ja rosoisuus kuuluvat asiaan, mutta asenne vaikuttaa tyhjältä uholta, jos minkäänlainen ammattitaito ei näy soitossa. Nyt asenne jäi pelkäksi tyhjänpäiväiseksi huitomiseksi ja riuhtomiseksi lavalla, musiikki ei alleviivannut tätä asennetta millään tavalla, pikemminkin latisti.
 
Mutta jokainen joka kuuli ton ankkarokin keikan, huomaa kyllä, mikä on rosoisuuden ja oksennuspuuron välinen ero.
 
Tsemppiä vaan Hanoi Rocksille! Tosta keikasta on vain yksi mahdollinen suunta: ylöspäin.

hih. andy on kova jätkä! xD

Mutta jokainen joka kuuli ton ankkarokin keikan, huomaa kyllä, mikä on rosoisuuden ja oksennuspuuron välinen ero.
 
No mikä se on? Kun tässäkin ketjussa jo jokunen tyyppi tykkäs, minä mukaanlukien.

No mikä se on? Kun tässäkin ketjussa jo jokunen tyyppi tykkäs, minä mukaanlukien.
 
No niitä on jo kuvailtu tässä viestiketjussa melko hyvin.
Monroe lauloi koko keikan ajan enemmän ja vähemmän nuotin vierestä ja silloin kun lauloi nuotilleen, niin Andy soitti väärästä sävellajista;)
 
Andyllä ei tullut mitään pikkumokia, vaan soitti vääristä sävellajeista, "riitasointuja". Nämä epäonnistuneet elementit oli vielä miksattu kuulumaan kaikkein selvimmin koko bändin soitosta.
 
Tuo Monroen kehuttu lavaenergia ampui välillä yli pahasti. Esim. siinä vaiheessa kun mikrofoniteline oli niskan takana, niin Monroe oli kuin kala kuivalla maalla: nieleskeli lauseita, huohotus ja läähätys puski pahasti nuotin vierestä kulkevan laulun läpi. Tuli mieleen väsähtänyt aerobicohjaaja, joka yrittää hieman liikaa.
 
Hanoi Rocksin Rolling Stones -unelman eläminen on työlästä, jos Jagger pystyy yli kuuskymppisenä energiseen lavatyöskentelyyn, ilman että laulu kärsii noin pahasti kuin Monroella.
 
Jos teillä on tuo keikka nauhalla niin tehkääpä kokeilua. Sulkekaa silmänne ja kuunnelkaa musiikkia, se kuulostaa puuroiselta, tuhnulta, lattealta, ponnettomalta, löysältä.
 
Laittakaapa ääni kokonaan pois ja katsokaa pelkkää kuvaa. Näyttää energiseltä ja rajulta rock-meiningiltä, jätkillä on hiki ja Monroe riehuu kuin mielipuoli.
 
Kun kuva ja ääni yhdistetään, niin huomataan, että jos rock olisi pelkkää asennetta, niin musiikkia ei tarvittaisi lainkaan, riittäisi kuin äijät hyppisi mykkänä lavalla;)
 
On vaikea uskoa, että tyypit, jotka ovat lähes koko elämänsä musisoineet, eivät olisi oppineet tuon enempää. Eli sattui ilmeisesti huono päivä. Toisaalta Hanoi on "niin rock ja vaarallinen", että homma voi mennä veitsen terällä meiningillä: joko keikka on täysi timantti tai täys paska, ilmeisesti mikään keskinkertainen rutiinikeikka ei kuulu repertuaariin?
 
Kuten täällä on tullut todettua, että bändi on kuulemma tänä vuonna heittänyt hyviäkin keikkoja, joten ehkä kyse oli vain keikasta jolloin mikään ei onnistunut, sääli että se televisioitiin.

Loistavasti äijät veti, mitä nyt les paul ei aina näyttänyt vireessä olevankaan..
Mutta kyllä Andy on kova äijä.. siitä ei mihinkään pääse!

onhan se tietenkin niinkin, että Hanoi mahtaa olla todella legendaarinen yhtye ja tosi rrrrrrök, mutta kyllä tuo biisivalikoima on aika heikolla pohjalla, varsinkin kun Maikki peräänkuulutti haastatteluosuudessa omaperäisyyttä..ehkäpä on käynyt niin, että aika ajoi ohi ukonraakileista.

Mulle tämä Hanoi Rocks-hysteria ei ole iskenyt, eikä iske. Jätkät "melkein" breikkas jenkeissä, mutta ei sittenkään, ton jälkeen kyseisen orkesterin päähahmot Monroe ja McCoy ovat tulleet tutuksi ainakin mulle pelkästään keskinkertaisista plätyistä ja julkisista hölmöilyistään. Jos nyt palataan tohon keikkaan, niin oikein pahaa teki kuunnella. Tossa aikaisemmin mainittu Andyn soitto oli aivan hirvittävän kuuloista, ainut tossa remmissä joka näytti hoitavansa hommansa oli Lacu. Soundeista nyt en viitsi edes aloittaa, joitakin riipivät kitarasoundit saattavat sykähdyttää, itseäni taas ei.

Minulla ei ole pahaa sanottavaa, koska rokin soittamisen pitäisi olla juuri tuollaista. Jos rokkipolisoi virheitä ja kitarasoundeja, niin on väärässä paikassa, noilla äijillä juna kulkee, kansa tykkää ja bändi näyttää hyvältä.
 
Mistä kummasta on tullut tämä asenne, että jos bändi soittaa aivan päin helvettiä, ja joku sen kuulee ja huomauttaa asiasta tällaisella forumilla, jopssa sana on vapaa, niin on heti rokkipoliisi?
 
Ei tuo Hanoi soita mitään "sillä tavalla kun rokkia pitää soittaa", vaan ne soittavat ponnettomasti ja huonosti, etenkin Andy. Monroella on kyllä hallussa, vaikka veteleekin välillä hiukan ohi.
 
Onhan maailmassa bändejä, jotka oikeasti osaavat soittaakkin, eikä heiltä mitään asennetta puutu. Esim. paljon parjattu Aerosmith on niin rockia kuin vain voi olla, ja niiltä kyllä homma käy ja juna kulkee eikä ne (Perryn ajoittaisia huteja lukuunottamatta) mitään asennetta ole vailla. Tai Black Crowes, tai Dan Baird tai...

Virheitä soitossa tai ei, niin ainakin minä tykkäsin katsella. Maailmassa ei voi olla toista muusikkoa, joka tykkää esiintymisestä yhtä paljon kuin Mike. Antaa aina 110%. Ja Andy McCoy? Musta ne virheet soitossa kuuluvat ehdottomasti asiaan. Kaikki ovat osa sen bändin viehätystä. On totta että osaa biiseistä en olisi edes alussa tunnistanut (Don't you ever leave me, High school), ellei nimet olisi olleet ruudussa. No, eipähän ole ainakaan tylsä bändi.
 
Eikä ne kaksi puupökkelöä lavan vasemmassa laidassakaan häirinneet. Ennemminkin naurattivat. Ovatko enää edes bändissä mukana?

No niitä on jo kuvailtu tässä viestiketjussa melko hyvin.
 
No, mä en kuitenkaan edelleenkään nää sitä oksennuspuurona.
 
Jos teillä on tuo keikka nauhalla niin tehkääpä kokeilua. Sulkekaa silmänne ja kuunnelkaa musiikkia, se kuulostaa puuroiselta, tuhnulta, lattealta, ponnettomalta, löysältä.
 
Laittakaapa ääni kokonaan pois ja katsokaa pelkkää kuvaa. Näyttää energiseltä ja rajulta rock-meiningiltä, jätkillä on hiki ja Monroe riehuu kuin mielipuoli.
 
Enkä myöskään rupee tekeen kokeiluja. Mä katoin sen TV:stä niinkun se sieltä tuli ja tykkäsin.

En tajuu miksi kaikki mussuttaa soittovirheistä. Noillahan on ihan hyvä meno tuossa meiningissä! Paitsi että haastatteluista ei saa mitään tolkkua :D

Jännä homma, Hanoin nyt alkuvuodesta vetämiä keikkoja on kehuttu paljon esimerkiksi Soundissa ja Rumbassa, joten menee ja tietää. Voipihan se olla että kyseinen Ankkarockin keikka on ollut nimenomaan sieltä huonoimmasta päästä, kaikilla bändeillähän on joskus niitä infernaalisia keikkoja. Ei voi yleistää.

 
Niin, Hanoin alkuvuoden keikat ovat kyllä olleet täysin toista maata kuin tuo Ankkarockin veto. Energisiä, hyvä soundisia ja musiikki on toiminut paremmin. Ja lavashowssa on koko bändi ollut täysillä mukana. Tuosta Ankkarockin keikasta on kokoonpanokin muuttunut...

Ne Norma Jeanin spagaatit saa aina aikaan totaalisen repeämisen.

Oliks toi conny bloom toi kakkoskitaristi? Joka tapauksessa olipas kyllä harvinaisen flegmaattinen äijä.
 
Eiku hitto stevie classon.
 
Eli ts. kuka?!?!?

Virheitä soitossa tai ei, niin ainakin minä tykkäsin katsella. Maailmassa ei voi olla toista muusikkoa, joka tykkää esiintymisestä yhtä paljon kuin Mike. Antaa aina 110%. Ja Andy McCoy? Musta ne virheet soitossa kuuluvat ehdottomasti asiaan.
 
Aivan totta.

Monroe on yleensä ollut kova illasta iltaan, Andy ailahtelevampi...Mutta,mutta aika paska setti "hyvältä live- bändiltä".