Rock, pop, alternative ›

ostin sen Fragile levyn joskus 5 vuotta sitten käytettynä ihan vaan tutustuakseni bändiin, enkä ole vieläkään kuunnellut levyä kokonaan. se roundabout oli aivan hirveä biisi ja muuta en muistakaan..

Pidän kovasti Close to the edge levystä. Fragilekin on mielestäni ihan hyvä, mutta muut kuuntelemani levyt eivät ole kolahtaneet/auenneet niin hyvin. Mutta tuo Close to the edge on kyllä minusta todella hyvä levy.

ininää.

Owner of a lonely heart on kiva viisu, mutta muuten se on vain kämäinen Rush-wannabe :)

Owner of a lonely heart on kiva viisu, mutta muuten se on vain kämäinen Rush-wannabe :)
 
Aika erinomainen suoritus bändiltä joka on levyttänyt useita levyjä ennen Rushin ensi levyä :-)
 
EDIT:korjattu

Aika erinomainen suoritus bändiltä joka on levyttänyt useita levyjä
 
Kuinka niin? Yes on perustettu 1968, Rush samana vuonna. Ei ole loogisesti mahdollista moinen.

Kuinka niin? Yes on perustettu 1968, Rush samana vuonna. Ei ole loogisesti mahdollista moinen.
 
Kun Rush julkaisi ensimmäisen levynsä 1974, Yes julkaisi 7. levynsä.

Kun Rush julkaisi ensimmäisen levynsä 1974, Yes julkaisi 7. levynsä.
 
Kerkesit ensin.Siis Yesin eka ilmestyi jo 1969 ja Rushin 1974.Jotta Yes voisi olla "wanna-be"-Rush heidän olisi täytynyt ilmeisesti kuunnella Rushin demoja (8 vuotta ennen Rushin ensilevyä...) ja diggailla niitä mitä en oikein - varsinkaan ilman dokumentteja - usko tapahtuneen.Eiköhän vaikutteet ole menneet pikemminkin päinvastoin eli Rush on ottanut vaikutteita Yesiltä - muiden muassa.
 
Fortune:Tietosi Yesin (ja Rushin) historiasta kaipaavat ilmeisesti pientä päivitystä ;-)

Kun Rush julkaisi ensimmäisen levynsä 1974, Yes julkaisi 7. levynsä.
 
Niin, mutta väitettiin, että Yes olisi julkaissut monta levyä ennen Rushin _perustamista_. Mikä ei pidä paikkaansa.
 
Toinen juttu olisi ollut se, jos olisi alunperin sanottu, että Yes on levyttänyt ennen Rushia.
 
Olkaa sitten tosikkoja. Rush tekee kaiken paremmin joka tapauksessa :)

Niin, mutta väitettiin, että Yes olisi julkaissut monta levyä ennen Rushin _perustamista_. Mikä ei pidä paikkaansa.
 
No asiasta voi toki saivarrella.Itse pidit alunperinYesiä "wanna-be"-Rushina mikä on siis mahdotonta.MOT.
 
Olkaa sitten tosikkoja. Rush tekee kaiken paremmin joka tapauksessa :)
 
Se on sinun mielipiteesi.Ei Rushissa mitään vikaa ole.Itse kuuntelen sujuvasti molempia.

Jaa että mitä mieltä. No, minä olen sitä mieltä, että 90125 (menikö numerot oikein?) on ihan mielenterveydenkin vuoksi kuunneltava silloin tällöin. Muut levyt ovatkin ihan turhia. Ja kun tuo Rush on nostettu pöydälle, niin sanon vain jotta ihan turha sekin on. Tätä mieltä. Kun nyt kysyttiin.

Talk ja Magnification taitaa olla ainoat levyt mitkä puuttuu hyllystä. Hieno yhtye.

Rush-wannabe :)
 
Öh? Rush vetää vähän kimuraisempaa hard-rockia kun taas YES heittää klasarin, rockin ja psyken sekoitusta; painivat siis aika lailla omissa sarjoissaan. Vai meinaatko sitä että Jon Anderson ois poistattanut itseltään kivekset Geddy Leen mallia seuraten?
 
Close to the Edge on hyvä EDIT: ns. "vitun mainio" levy, Relayer ja Tales from the Topographic Oceans kanssa (sanokaa mitä sanotte), mutta Fragile on nimensä mukaisesti aika hajanainen tapaus. Liikaa niitä soolokokeiluja.

No asiasta voi toki saivarrella.Itse pidit Yesiä "wanna-be"-Rushina mikä on siis mahdotonta.MOT.
 
Hnnggg teitä tosikkoja.
 
Rushin parhaus on tosin fakta.

Liikaa niitä soolokokeiluja.
 
kyl, mutta myös hienoja biisejä

Hyvä yhtye.

Rushin parhaus on tosin fakta.
 
Näin.
 
Yes on, kuten sanottua, melkoisen epätasainen orkesteri. Close To The Edge-levy on ainoa joka on levyhyllyyni päätynyt, mutta se onkin keskivertoa Yes-levyä (niistä kirjaston kautta kuulemistani) hienompi. Välillä tahtoo se kikkailu kaatua omaan mahdottomuuteensa.

"Se on tosi jees...", sanois varmaan Egotrippi. Mä en hirveesti diggaile.

Hnnggg teitä tosikkoja.
 
Totuuden vääristely ja valehtelu on väärin vaikka se tapahtuisi huumorin kaavussa.
 
Rushin parhaus on tosin fakta.
 
Ei.Se on mielipide.

Owner of a lonely heart on kiva viisu,
 
Joo, se on munkin mielestä ainut siedettävä viisu, mutta sekin on kasarihuumassa ängetty täyteen jotain häröilyä, vinkunaa ja suhahduksia.
 
Mä olen aina säännöllisin viiden vuoden välein yrittänyt itseäni sivistää ja pakkokuunnellut Yes:iä siinä toivossa, että josko nyt jo sitten kolahtaisi. Ei ole kolahtanut. Aika tylsää ja puuduttavaa.
 
Jos halutaan sekoittaa rockia, jazzia ja klassista, niin pitääkö se tehdä väkisin? Se on vähän sama, jos yrittäisi tehdä vaikkapa kolmen erillaisen suklaan sekoitusta. Tässä tapauksessa vaan sekoitetaan paskanmakusta suklaatia, oksennuksenmakuista suklaatia ja kikkelijuustonmakuista suklaatia. Lopputulos ei liene huiman hyvänmakuista suklaata? Tietysti makuja on monenlaisia!