Rock, pop, alternative ›

meitsi oli vitun grunge kasilla. cobain fleda, huppari ja farkut. itse musiikkihan oli täyttä paskaa ja minua vitutti se singles leffa jo silloin.

Mitähän Smashing Pumpkinsin Drown tekee tuossa soundtrackissa.
 
Ite ihmettelin että mitä The Cultin She Sells Sanctuary teki tuossa leffassa. Ei mun mielestä oikein sopinut siihen.

Ite ihmettelin että mitä The Cultin She Sells Sanctuary teki tuossa leffassa. Ei mun mielestä oikein sopinut siihen.
 
jos oikein lähtee kaukaa hakemaan, niin kyllä se siihen käy. soundgarden meinaan on fiilistelly sitä bändiä aikonaan.

Ihan sydäntä lämmittää huomata, että täältä löytyy vielä ihmisiä, jotka lämpenevät Alice In Chainsille, Soundgardenille ja muille legendaarisille, minun kannalta merkittävimmille 90-luvulla vaikuttaneille orkestereille. Kuten usein käy, kaikki hyvä loppui aikanaan, harmi kyllä. Mielelläni olisin etenkin Alice In Chainsia kuullut enemmänkin. Vaikka kaikki heidän levyt hyllystä löytyykin, niin nykyään kyllä tuntuu, että kiva olisi saada lisää.
 
Mutta mukavaa tosiaan, että arvostusta vielä löytyy, sen nuo loistavat orkesterit ansaitsevat.
 
Joo! AIC:llä ois ollut vielä paljon annettavaa ilman Laneyn huumesekoiluja. Meni hyvä mies hukkaan; mielestäni ehkä paras rock/metal-laulaja ikinä. Edes vähän lämmittää riffimaestro Cantrellin soololevyt Boggy Debot ja Degradation Trip, jotka on aika lähellä AIC:tä ja oivallisia lättyjä.
 
Soundgarden on toinen meikäläisen Seattle-suosikeista, mutta pidin myös Screaming Treesistä ja Pearl Jamista. Kaikesta saamastaan kritiikistä huolimatta Stone Temple Pilotskin oli loistava bändi, vaikka Seattle-bändien plagioinnista syytettiinkin, mun mielestä niillä oli aika oma soundi kuitenkin.

Meni hyvä mies hukkaan; mielestäni ehkä paras rock/metal-laulaja ikinä.
 
pieni vihje: jos oot kerta niin musiikkikriitikko, niin älä käytä noita "maailman paras" ilmaisuja, paitsi jos olet ihan kieli nenässä.

Joo! AIC:llä ois ollut vielä paljon annettavaa ilman Laneyn huumesekoiluja. Meni hyvä mies hukkaan; mielestäni ehkä paras rock/metal-laulaja ikinä. Edes vähän lämmittää riffimaestro Cantrellin soololevyt Boggy Debot ja Degradation Trip, jotka on aika lähellä AIC:tä ja oivallisia lättyjä.
 
Soundgarden on toinen meikäläisen Seattle-suosikeista, mutta pidin myös Screaming Treesistä ja Pearl Jamista. Kaikesta saamastaan kritiikistä huolimatta Stone Temple Pilotskin oli loistava bändi, vaikka Seattle-bändien plagioinnista syytettiinkin, mun mielestä niillä oli aika oma soundi kuitenkin.
 
Tämä oli kuin mun suusta. Pitäisi Screaming Treesin tutustua vielä paremmin, Dustia on tullut kuunneltua, ja se on kyllä loistava. Sweet Oblivion lähteepi tätä nykyä aika halvalla kaupan hyllyltä. Pearl Jam-sivistystäkin pitäisi hieman lisätä...
 
Onkos kukaan muuten hankkinut Mark Lanegan Bandin Bubblegumia? Itse ostin, kun satuin näkemään kaupan hyllyssä, mutta levy ei ole oikein auennut vielä. Lanegan on kyllä veretseisauttavan hyvä vokalisti, mutta en ole sitten millään saanut sitä "kipinää" tuosta levystä. Luulenpa että lisäkuuntelu auttaa löytämään levyn sielun...

Pearl Jamiin ja Alice in Chainsiin en ikinä jaksanut tutustua. PJ kuulosti vaan tylsältä ja AIC:llä on liikaa lettiä...
 
Soundgardeniakaan en ole kuunnellut piiitkään aikaan.
 
Screaming Treesin Sweet Oblivion on kyllä mainio lätty.
 
TAD on paras. Harmillista, että he jäivät vähälle huomiolle aikoinaan. TAD tippui warnerilta sen vuoksi, että jossain mainosjulisteessa Clinton kuvattiin polttamassa jointtia ("this is heavy shit").
 
Tehkää itsellenne palvelus ja ladatkaa Particle Accelerator ja Grease Box.

Onkos kukaan muuten hankkinut Mark Lanegan Bandin Bubblegumia? Itse ostin, kun satuin näkemään kaupan hyllyssä, mutta levy ei ole oikein auennut vielä. Lanegan on kyllä veretseisauttavan hyvä vokalisti, mutta en ole sitten millään saanut sitä "kipinää" tuosta levystä. Luulenpa että lisäkuuntelu auttaa löytämään levyn sielun...
 
Lanegan on kyllä mahtava vokalisti. Varsinkin Mad Seasonin Above-levyn kaksi duettoa Layne Staleyn kanssa ovat mannaa korville.

Lanegan on kyllä mahtava vokalisti. Varsinkin Mad Seasonin Above-levyn kaksi duettoa Layne Staleyn kanssa ovat mannaa korville.
 
Ah, komppaan.

Billboardin mukaan Screaming Trees on 9.11. julkaissut kokoelman, joka keskittyy vuosiin 1989-1996. Levyn nimi on Ocean Of Confusion:The Songs Of Screaming Trees 1989-1996 ja se on julkaistu Epicin kautta. Tässä biisilista:
 
Who Lies in Darkness
Story of Her Fate
Alice Said
Disappearing
Ocean of Confusion
Shadow of the Season
Nearly Lost You
Dollar Bill
More or Less
For Celebrations Past
Julie Paradise
Butterfly
E.S.K.
Watch Pocket Blues
Paperback Bible
Make My Mind
Dying Days
Sworn and Broken
Witness
Traveler
 
Hemmetti, tuohan menee pukinkonttiin tuo levy, täytyy toivoa että CDONista tuo löytyy. Ja löytyykin, hintakaan ei ole ollenkaan paha, 11.95.

Oli kyllä harvinaisen kakka leffa. Ilman musajuttuja ei olisi jaksanut katsoa millään...

Taas on tullu kaljaa otettua ja AIC:n Unplugged jauhaa. On niin hemmetin hienoa kuunneltavaa että ihan tippa tulee linssiin. Koko ajan sitä vaan ajattelee niitä "vanhoja hyviä aikoja"...vaikken messissä ollukaa grungen kulta-aikana. Olen ns. myöhäisherännäinen. No onneksi Scott Weiland on edelleen elossa, vaikkei STP olekaan.
 
Grunge-bändien akustiset vedot on kyllä hienoa kuunneltavaa, mitä nyt Nirvanaa, AIC:tä ja STP:tä olen kuullut.
 
Ja sitten...tietääkö kukaan onko tuota Stone Temple Pilotsin unplugged-esiintymistä saatavana mistään? Jäi vain hieman nälkä päälle tuosta Wicked Gardenista, Thank You dvd:ltä.
 
PLUSH !!!
 
edit: Typo by Olvi

Mitähän Smashing Pumpkinsin Drown tekee tuossa soundtrackissa.
 
Pumpkins laskettiin alkuaikoina armotta samaan sarjaan Seattle-bändien kanssa, vaikka varsin erilaista kamaa tekikin. Koko grunge-touhuhan muuttui aivan naurettavaksi viimeistään silloin kun tuo Singles tuli. Vaihtoehdosta oli tullut valtavirtaa.

Varmaan kukaan ei ladannut niitä suosittelemiani kappaleita.
 
Laughing Hyenas voisi mennä kanssa "grungesta". Olivathan he 90-luvun alun altsubändi. Ladatkaa Outlaw.

Varmaan kukaan ei ladannut niitä suosittelemiani kappaleita.
 
Grease Box löytyi, toista ei. Ihan hyvä biisi, kuuntelenpas uudestaan.

Grease Box löytyi, toista ei. Ihan hyvä biisi, kuuntelenpas uudestaan.
 
Particle Accelerator on parempi.

Joo no löysinpä videovuokraamosta tuon Singlesin ja lopettelin juuri katsomisen, vitutti kyllä maksaa 2€ kun tuli juuri telkusta, vaan olihan niin hyvän kuulosia Alice In Chainsin ja Soundgardenin vedot että ei harmita enää yhtään. Leffa nyt oli mitä oli vaan kyllähän tuon katsoi. Haikea olo tuli, vaikken varsinaisesti tuohon aikaan mitään paljon tajunnutkaan vaan kiinnostus tuohon seattlen meininkiin alkoi vasta joskus 1997. Vaan kyllä tuo ainakin itsestäni tuntuu viimeiseltä ajalta kun tehtiin oikeasti rehellistä ja helvetin hyvää musaa, ja siis nimenomaan niin että se oli suuri juttu ihan yleisestikin, toki hyvää musaa nytkin tehdään vaan turha niistä on koittaa jutella muiden kuin musaihmisten parissa. Vaan saahan noista itse nauttia niin paljon kuin haluaa.
 
EDIT: Mikä muuten oli se AIC:n biisi joka siinä ekana soi?? Ei ainakaan löydy nyt omasta hyllystä sitä.

Lanegan on kyllä mahtava vokalisti. Varsinkin Mad Seasonin Above-levyn kaksi duettoa Layne Staleyn kanssa ovat mannaa korville.
 
Jeps...

EDIT: Mikä muuten oli se AIC:n biisi joka siinä ekana soi?? Ei ainakaan löydy nyt omasta hyllystä sitä.
 
Se oli It Ain't Like That, löytyy Faceliftiltä. Hieno levy, kannattaa hankkia. Niin ja kyllähän silloin grungekaudella ja vielä hieman siitä eteenpäinkin tuli aivan hitonmoinen määrä hyviä bändejä ja hyvää musaa. Tuntuu että 2000-luvun aikana se määrä on vähentynyt. Toki tälläkin vuosikymmenellä on tullut hyviä yhtyeitä mutta ei siinä määrin kuin 90-luvulla.

vau. jätkällä on aika kova musatietämys.