Rock, pop, alternative ›

Hyvä meiniki orkesterilla, mitä nyt Conan O'Brienissa olen kuullut. Kuka nyt bassolla mitään tekee? :p

No ei se kyllä ihan ole. Elephant on kova levy, mutta seven nation army on silti kevyesti kiekon helmi. White blood cells ei aikoinaan oikein pudonnut vaan jäi sinne jonnekin "ok"-tasolle, mutta Elephant on helvetisti parempi. Toimii paremmin se bassoton konseptikin tällä uutukaisella. Ylihypetetty tai ei, niin ihan positiivista värinää TWS on saanut pelikentällä aikaan.
Minä olen kyllä sitä mieltä ettei seven nation army yllä lähellekään esim. "girl, you have no faith in medicine":n taikka "ball and biscuit":in tasoa... aah, sitä bluespörinää. Pitääkin kovistella levy kaverilta takaisin prkl

Ostin aikoinaan White Blood Cells -levyn, kun sitä niin kehuttiin. Ei kolahtanut. Kuuntelin monta kertaa eikä vieläkään. Rehellinen mielipiteeni: harvinaisen turha levy. Eikä todellakaan ole intoa tuhlata rahaa enää toiseen saman bändin tekeleeseen..

Kyllä "Seven Nation Army" on yks vuoden parhaista (kitara) biiseistä.
 
The White Stripesin sinkut/videot on ollu hyviä, "Fell in Love With a Girl", "Black Math (live)", mut levyt ei vaa jaksa niin innostaa...

Aaaah...The White Stripes!

Kolisee ja kovaa! Seven Nation Army oli oikeastaan ensimmäinen bisi mikä sai kiinnostumaan, mutta eipä ole tuota Elephantia kokonaisuudessaan tullut kuultua, biisejä kyllä ja hyviä ovatkin.

White Blood Cellsin lainasin myöhemmin biblioteekista ja se oli siinä. Kuitenkin vasta Get Behind Me Satan oli semmoinen levy minkä innostuin ostamaan kun ilmestyi...kävin koekuuntelemassa streamina ensin kyllä ja singlen lisäksi levy kuului olevan täynnä silkkaa nannaa. Blue Orchid ei nimittäin synnyttänyt ekoja kertoja raadiosta kuultuna kummempia tuntemuksia, mutta kummastipa alkoi aueta useamman kuuntelukerran jälkeen...
Vastikään hankin White Blood Cellsin, siinäkin levy silkkaa rautaa. Jotkut tuntuvat ällöävän TWS:n "tuhnuista" ja bassotonta garagesoundia, mutta minulle juurikin nuo toimivat ;)

Megin rumpalointi on sympaattista ja toimii osana TWS-soundia. Ja vielä kun Jack osaa soittaa blueskitaraa ja säveltää perinnetietoisia mutta samalla persoonallisia rockbiisejä, sanoittaa terävästi ja sydämeenkäyvästi, ja Laulaa ELÄYTYEN teksteihin, niin a vot! Innolla odotan tulevaa Icky Thumpia, samanniminen sinkula on parhautta; olen kuulevinani samantapaista hilpeää happoisuutta kuin The Raconteursin Broken Boy Soldiersin Levelillä ja Store Bought Bonesilla... I like!;)

Joo itekkin odottelen jo innolla. Tuo The Raconteurs ei iskenyt niin kuin Stripesit, en jotenkin jaksanut siihen hirveästi perehtyä. Pari kertaa kuuntelin. Tykkään enemmän Stripesin pelkistetyistä lastenlauluista ja paskasesta bluesrokista. Tulispa jo uus.
 
Tais olla joku pitempikin topikki aiheesta jossain?

Aaaah...The White Stripes!

Kolisee ja kovaa! Seven Nation Army oli oikeastaan ensimmäinen bisi mikä sai kiinnostumaan, mutta eipä ole tuota Elephantia kokonaisuudessaan tullut kuultua, biisejä kyllä ja hyviä ovatkin.

White Blood Cellsin lainasin myöhemmin biblioteekista ja se oli siinä. Kuitenkin vasta Get Behind Me Satan oli semmoinen levy minkä innostuin ostamaan kun ilmestyi...kävin koekuuntelemassa streamina ensin kyllä ja singlen lisäksi levy kuului olevan täynnä silkkaa nannaa. Blue Orchid ei nimittäin synnyttänyt ekoja kertoja raadiosta kuultuna kummempia tuntemuksia, mutta kummastipa alkoi aueta useamman kuuntelukerran jälkeen...
Vastikään hankin White Blood Cellsin, siinäkin levy silkkaa rautaa. Jotkut tuntuvat ällöävän TWS:n "tuhnuista" ja bassotonta garagesoundia, mutta minulle juurikin nuo toimivat ;)

Megin rumpalointi on sympaattista ja toimii osana TWS-soundia. Ja vielä kun Jack osaa soittaa blueskitaraa ja säveltää perinnetietoisia mutta samalla persoonallisia rockbiisejä, sanoittaa terävästi ja sydämeenkäyvästi, ja Laulaa ELÄYTYEN teksteihin, niin a vot! Innolla odotan tulevaa Icky Thumpia, samanniminen sinkula on parhautta; olen kuulevinani samantapaista hilpeää happoisuutta kuin The Raconteursin Broken Boy Soldiersin Levelillä ja Store Bought Bonesilla... I like!;)
 
Missäs tuo Icky Thumb on kuultavissa?

Missäs tuo Icky Thumb on kuultavissa?
 
Itse löysin Icky Thumpista melko huonolaatuisen mp3:sen ihan googlen avulla. Sivulta, jolta biisin löysin, on tosin linkki jo poistettu.
 
Tosi hienoa zepukkatyyppistä riffittelyä kyllä! Biisissä on myös joitain upean merkillisiä kitara/moog-soundeja. Diggaan todella paljon.
 
Hmm, löytyykin vielä hetken aikaa täältä http://whatbecameofthelikelybroads. … .com/2007/04/not-so-icky-thump.html

http://www.youtube.com/watch?v=8pGDDL7HGYc
 
Tuossa ainakin toistaseks.
On kyllä tykkiä riffittelyä! Muttei muuten minään hittinä alitajuntaan iskostu...

http://www.youtube.com/watch?v=8pGDDL7HGYc
 
Tuossa ainakin toistaseks.
On kyllä tykkiä riffittelyä! Muttei muuten minään hittinä alitajuntaan iskostu...
 
Olipas hilpeä biisi! Eipä oo the White Stripes ikinä täysillä iskenyt muutamia biisejä lukuun ottamatta, mutta Icky Thump lupaili hyvää.
 
EDIT: peellä :)

Thump. Icky Thump. Peellä.

White Stripes, pidän todella kovasti, älyttömän paljon.
 
Ensimmäinen levy on mahtava, kolisee ja hyvin. Aika vänkäähän se on, että tämän kaksikon suosio nousi vasta silloin aika pinnalle tuon White Blood Cellsin avulla, vaikka itseni mielestäni ensimmäinen levy olisi voinut saada aivan mielettömän paljon enemmän arvostusta ja kuuntelijoita yhtyeen ympärille, no, aivan sama, loistavaa kamaa nämä tekevät mielestäni.
 
Ja mitä Meg Whiteen tulee, lievästi rosoista, simppeliä soundia paukutteleva nasta mimmi isoine daisareineen ja pömppövatsoineen, siis jumalauta, siinähän on mimmi, josta tosissani PIDÄN! Jack Whiten kanssa, muodostaen White Stripesin, tämä kaksikko on kyllä jotain aivan mahtavaa ja duunaavat erittäin hyvää musiikkia.
 
Henkilökohtaisesti, olen sitä mieltä, että White Stripes on tehnyt sellaista, mitä ei enää 2000 - luvulla olisi voinut ajatella tekevänsä. Rosoista, jokseenkin agressiivisia tunteita läpilyövä musiikki, siis sehän on omassa lajissaan aivan loistavaa! Ja White Stripes on toteuttanut sen hyvin.
 
Eihän tämä bändi voi tietenkään kaikkia viihdyttää, jotkut tykkäävät tyttärestä, jotkut äidistä. Eivätkä nämä kaiffarit bassoa tarvitse rinnallensa, hyvin potkii muutenkin.
 
Kyllä, meikäläinen digailee.
 
Now Jimmy, well do you want an explosion now?

Nyt on julkaistu video tuohon Icky Thumpiin. http://www.youtube.com/watch?v=91NihZj7BGY

Täytyy tunnustaa: olen täysin myöhäisherännyt tähän yhtyeeseen. Joskus kun Elephant ilmestyi niin tuntui että tämä on nyt jokin trendijuttu (joita kyllä joskus rakastankin), ei nyt jaksa tätä. Sitten yllättäen toissa viikolla koin jonkin oudon herätyksen ja ostin samantien kolme viimeisintä levyä ja ovat pyörineet soittimessa aika putkeen sen jälkeen. Toimii ja pirun hyvin toimiikin. Oikein ihmetyttää miten tälläisenä aikana näinkin raaka yhtye on voinut nousta tälläiseen asemaan. Loistavaa. Ja Meg White on paras!
 
Ja Icky Thump on muuten todella omituinen singlevedoksi ja radioasemien on silti pakko soittaa sitä kun se on White Stripesiä. Hahaa!
 
Mitä seuraavaksi? Pitäisikös kohta alkaa ostaa Strokesin ja QOTSA:n levyjä? Sellout. :-)

Heiltähän on ilmestynyt myös Live-DVD nimeltä Under The Blackpool Lights, joka on myöskin katsastamisen arvoinen paketti.
Kyseessä on kaitafilmille kuvattu nopeatahtinen jyräys, joka ainakin tännepäin kolahti kovaa. Toisaalta se on myös ehkä lievä miinus ettei ehdi jäädä miettimään edellistä biisiä kun seuraava puskee jo päälle.

Aikoinaan ostin Elephant'in tupla vinyylin ja kuunneltuani sitä muutaman kerran, muistan ajatelleeni, että vittu mitä indie ininää. Mutta jokin bändissä kiehtoi, ja sai palaamaan levyn pariin uudelleen ja uudelleen. Kunnes se jo mielestäni oli aivan loisto levy. Yksinkertaisia biisejä primitiivisesti esitettynä, loistavia lyriikoita, hyvä saundi maailma, niin ja tietenkin ne blues palat. Vinksahtanutta menoa kaiken kaikkiaan.
Get Behind Me Satan on mielestäni myöskin oiva levy, kaikkine zepe ja roots vaikutteineen. Levyn päätösbiisin pianoriffi pöllitty suoraan Sabathin vol4 Changes'istä, hupaisaa sekin.
Ja nyt odotellaan kuumeisesti perjantaita, että onkohan paikallinen levyliike ottanut Icky Thump'in vinyylin myös myyntiin.
Itse asiassa White Stripes on lähes ainoa kasassa oleva ryhmä jonka tekemiset kiinnostaa.

Kuulin jonkun tosi kummallisen musiikkivideon MTV:ltä, ja kuulosti siltä kuin siinä ei olisi ollut ollenkaan bassoa. Jotenkin täysin ponneton soundi.

Kuulin jonkun tosi kummallisen musiikkivideon MTV:ltä, ja kuulosti siltä kuin siinä ei olisi ollut ollenkaan bassoa. Jotenkin täysin ponneton soundi.
 
Se oli varmaan Christina Aquileran uusin.

Aika vanha uutinen mutta uus levy on jo jonkun aikaa sitten vuotanut nettiin.
 
Joku DJ soittanut sen kokonaan radiokanavallaan ja porukka ripannut.
Jack ei oo mielissään.

http://www.muchmusic.com/music/firstspin/whitestripes/
 
Jipii!!! Nyt tiedän miten loppuillan vietän.
 
Edit: Nyt se on kerran kuunneltu ja vaikuttaa kovasti parhaalta Stripes-levyltä! Toiveitteni mukaisesti piano ollaan taas vaihdettu kitaraan ja aika syvän sinisiä riffejä sieltä irtoilee... Kuuntelenpa toisen kerran.