Rock, pop, alternative ›

Ok. Mä muistin, että joku gunnareiden tyyppi olisi jossain sanonut yhdeksi vaikuttajakseen Hanoin. Se oli ehkä joku toinen bändi. Ja tosiaan, vaikka vaikuttaja olisikin, niin eihän se tarkoita, että se vaikute olisi mitenkään positiivinen tai että vaikute olisi musikaalinen.

Henri Henri Olavi: Ok. Mä muistin, että joku gunnareiden tyyppi olisi jossain sanonut yhdeksi vaikuttajakseen Hanoin.
 
Ainakin Axl Rose sanoi ottaneensa Welcome To The Junglenkin videolla nähdyn pörröpää-permanentin nähtyään julisteen Hanoi Rocksista. Eli siinä mielessä on otettu ainakin vaikutteita. Musiikillisesti ei vaikutteita GNR:ssä mielestäni paljoa Hanoista ole, mutta GNR:llä oli pukeutumisessa lyhytaikaiseksi jäänyt glam-vaihe joskus ennen Appetiten julkaisua. Vaatteet ja kampaukset olivat melkein yhtä naurettavia kuin Hanoilla.

Hanoi rocks ois saanut seuraavalle levylle Desmond childin auttamaan uuden levyn matskun kanssa ja samalla bändin soundi ois muuttunut enemmän koskettimien myötä bon joviksi ja tietenkin kun Child mukana niin ois läpimurto hitti tullut tietenkin ja uusi levy siinä vanavedessä ollut kauhee hitti...:)

locoloco: Hanoi rocks ois saanut seuraavalle levylle Desmond childin auttamaan uuden levyn matskun kanssa ja samalla bändin soundi ois muuttunut enemmän koskettimien myötä bon joviksi ja tietenkin kun Child mukana niin ois läpimurto hitti tullut tietenkin ja uusi levy siinä vanavedessä ollut kauhee hitti...:)
 
Tuskin olis sopinut bändin voimahahmoille tämä.

Jos Michael Monroen nilkka ei olisi murtunut 29.11.1984, niin Razzlen kuolemaan johtanut tapahtumasarja ei olisi käynnistynyt. Tällöin bändi olisi 8.12.1984 ollut keikalla San Antoniossa Texasissa, turvallisen välimatkan päässä Vince Neilin bileistä ja autoreissuista. Sitten 14.12.1984 bändi olisi vetänyt Hollywoodin Palacessa keikan loppuunmyydylle yleisölle, jonka joukossa olivat mm. Slash ja Duff McKagan.
 
Oma veikkaukseni on, että ilman Razzlen kuolemaa Hanoi Rocks olisi vuosina 1986-1988 noussut USA:ssa kultalevyluokkaan. Edellyttäen tietenkin, että bändi olisi ottanut USA:n kohdemaakseen ja kiertänyt pääasiassa siellä. Bändin suosio oli kuitenkin koko sen olemassaolon ajan ollut tasaisessa nousussa ja bändillä oli diili CBS:n kanssa. Stadiontasolle ja platinalevyluokkaan Hanoi Rocks tuskin olisi noussut ainakaan ilman ulkopuolista biisintekoapua.
 
Kultalevy USA:sta ei tarkoita vielä mitään megalomaanista supertähteyttä, kuten vaikkapa HIM:in tapauksessa huomattiin. Tukkahevin (jotain Hanoi Rocks ei tosin musiikillisesti ollut) kulta-aikana 1986-1988 kaiken maailman pilipali-Poisonit ja Cinderellat myivät tolkuttomat määrät levyjä, joten siihen saumaan Hanoi Rocks olisi kaupallisessa mielessä osunut riittävän hyvin. Poisonista mainittakoon vielä, että kyseisen bändin piti soittaa tuolla jo mainitulla Palacen keikalla Hanoi Rocksin lämppärinä.

Mä sanoisin näin, että jos oikeasti kunnollisia biisejä olisi ollut varastossa, jollain toisella rumpalilla olisivat varmasti jatkaneet.

Itsekin olen vähän sitä mieltä, että tuo oli lähinnä vain tekosyy. Vaikka kurja ja järkyttävä tapaus obändille olikin.

Presidentti: Mä sanoisin näin, että jos oikeasti kunnollisia biisejä olisi ollut varastossa, jollain toisella rumpalilla olisivat varmasti jatkaneet.
 
Ainakin se olisi ollut järkevää. Esim. Tommy Lee on ihan eri tason rumpali soittokunnossa ollessaan, referenssinä vaikkapa Dr. Feelgood.

Hargon: Jos Michael Monroen nilkka ei olisi murtunut 29.11.1984, niin Razzlen kuolemaan johtanut tapahtumasarja ei olisi käynnistynyt. Tällöin bändi olisi 8.12.1984 ollut keikalla San Antoniossa Texasissa, turvallisen välimatkan päässä Vince Neilin bileistä ja autoreissuista. Sitten 14.12.1984 bändi olisi vetänyt Hollywoodin Palacessa keikan loppuunmyydylle yleisölle, jonka joukossa olivat mm. Slash ja Duff McKagan.
 
Oma veikkaukseni on, että ilman Razzlen kuolemaa Hanoi Rocks olisi vuosina 1986-1988 noussut USA:ssa kultalevyluokkaan. Edellyttäen tietenkin, että bändi olisi ottanut USA:n kohdemaakseen ja kiertänyt pääasiassa siellä. Bändin suosio oli kuitenkin koko sen olemassaolon ajan ollut tasaisessa nousussa ja bändillä oli diili CBS:n kanssa. Stadiontasolle ja platinalevyluokkaan Hanoi Rocks tuskin olisi noussut ainakaan ilman ulkopuolista biisintekoapua.
 
Kultalevy USA:sta ei tarkoita vielä mitään megalomaanista supertähteyttä, kuten vaikkapa HIM:in tapauksessa huomattiin. Tukkahevin (jotain Hanoi Rocks ei tosin musiikillisesti ollut) kulta-aikana 1986-1988 kaiken maailman pilipali-Poisonit ja Cinderellat myivät tolkuttomat määrät levyjä, joten siihen saumaan Hanoi Rocks olisi kaupallisessa mielessä osunut riittävän hyvin. Poisonista mainittakoon vielä, että kyseisen bändin piti soittaa tuolla jo mainitulla Palacen keikalla Hanoi Rocksin lämppärinä.
 
Jotenkin en saa Cinderellasta ja Tom Keiferistä (joka on käytännössä tuo bändi) millään tasolla pilipalia.
 
Hanoi Rocks tosiaan ei kuulunut musiikillisesti mihinkään hevi-juttuun, vaan rocknnroll estetiikkaan..
 
Muutamalla hyvällä biisillä tasaisin väliajoin, ehkä yhdellä isolla hitillä kanssa, bändi olis voinu olla samanlainen ikiliikkuja, ja tasaisesti fanbasea kasvattava juttu kuin vaikka Joan Jett tai Quireboys tai Georgia Satellites/ Dan Baird. Vaikka musiikillisesti noihin ei yhtymäkohtia olekaan, niin rockn roll yleisö on aika uskollista.

2randpo: Ainakin se olisi ollut järkevää. Esim. Tommy Lee on ihan eri tason rumpali soittokunnossa ollessaan, referenssinä vaikkapa Dr. Feelgood.
 
En keksi sellaista aikaa, jolloin Tommy Lee ei olisi soittokunnossa?

sirdickyj: En keksi sellaista aikaa, jolloin Tommy Lee ei olisi soittokunnossa?
 
Jos aikaa ajatellaan, niin Girls Girls Girls ei tainnut olla niin skarpisti soitettu kuin Dr. Feelgood.

Presidentti: Mä sanoisin näin, että jos oikeasti kunnollisia biisejä olisi ollut varastossa, jollain toisella rumpalilla olisivat varmasti jatkaneet.
 
Kyllähän sitä yritettiin ja ainakin Monroen mukaan Terry Chimes sopi porukkaan sekä hyvänä tyyppinä että soittajana. Basistia vaan ei löytynyt, eli siinä mielessä tekis melkein mieli sanoa, että ongelma ei niinkään ollut se että Razzle kuoli, vaan se, että Sami lähti bändistä. Ja sehän oli päättänyt sen jo hyvän aikaa ennen niitä surullisenkuuluisia bileitä.

No mut kaikihan osaa skulaa beissiä. Kunhan olisivat raahanneet jonkun rokun jostain keikoille seisomaan.

Henri Henri Olavi: No mut kaikihan osaa skulaa beissiä. Kunhan olisivat raahanneet jonkun rokun jostain keikoille seisomaan.
 
Kenellä tahansa ei ole peräkärryä sekä pa-kamoja, joten mikä tahansa roku ei käykään.

Funkånaut: Kenellä tahansa ei ole peräkärryä sekä pa-kamoja, joten mikä tahansa roku ei käykään.
 
No mut Antilla on kolkyt donaa taskussa, joten kamat hoituvat nopeasti.

Henri Henri Olavi: No mut Antilla on kolkyt donaa taskussa, joten kamat hoituvat nopeasti nenästä ja kurkusta alas.

elon arska: nenästä ja kurkusta alas.
 
Ja basisti ei pääse skulaan :'(

Presidentti: Mä sanoisin näin, että jos oikeasti kunnollisia biisejä olisi ollut varastossa, jollain toisella rumpalilla olisivat varmasti jatkaneet.
 
Life's been hard, Running back to your lover, Pin up girl ja Best is yet to come ovat kaikki parempia biisejä kuin yksikään Two Stepsillä ollut biisi. Noiden kylkeen oli vielä pari saman tasoista. Eiköhän myös jokunen Too much ain't enough levyllä ollut biisi ollut jo jollain tasolla olemassa.
 
Jos bändi olisi pysynyt kasassa ja tuottajat hoitaneet hommansa niin I will follow biisissä olisi kunnon kertsi, vaikka sellainen 11th street kids tyylinen. Ja siinä tapauksessa se olisi ollut se hitti.
 
Andylla on aina vähän rönsyillyt mutta kyllä siellä olisi biisien puolesta ollut kunnon tuottajalla aineksia olla pitkän uran vetänyt rock'n'roll bändi. Uran piikki olisi silloinkin ollut matalampi kuin hair metal bändeillä.

Sitten taas... ollako tasaisen vahva rockbändi vuosikymmenestä toiseen vaiko tukkabändi, jolla on hetkellinen suosiopiikki eikä mitään ennen sen tai sen jälkeen? Eihän näitä toki täysin itse pysty valitsemaan.

Jucciz: Sitten taas... ollako tasaisen vahva rockbändi vuosikymmenestä toiseen vaiko tukkabändi, jolla on hetkellinen suosiopiikki eikä mitään ennen sen tai sen jälkeen? Eihän näitä toki täysin itse pysty valitsemaan.
 
Mitkä olisivat esimerkkejä tällaisista bändeistä joilla ei ole mitään ennen suosiopiikkiä eikä mitään sen jälkeen?