Rock, pop, alternative ›

Kuinka paljon koko asiassa on semmoista me vastaan nuo -vastakkaisasettelua?
 
Totta kai itse rokmiehenä vierastan kun musiikista tehdään hirveätä sontaa taiteilemalla liikaa, mutta muusikoitahan nekin ovat ja jos ne hommansa taitavat niin ison käden ansaitsevat.
 
mutta tosiasia on se että homma tuntuu pelaavan sellaisella etovalla kotiinpäin pelatulla elitismillä kaikissa skeneissä, sen takia pyrinkin sanoutumaan irti moisesta kuppikuntaisuudesta. metaliia (josta pidän toki kovin) lukuunottamatta en suostu puolueelliseksi. hevi-ihmisä tulen katsomaan periaatesyista alaspäin minkä jaksan.

Kovimmat kitaristit varmasti löytyvät Flamenco-musiikin puolelta, jos nyt jotakin edes kiinnostaa sellainen ajatus, että kuka tai ketkä ovat teknisesti niitä parhaita soittajia. Yngwie ei ole mikään virtuoosi, jos vertailupohjaksi otetaan nämä akustisen kitaransoiton mestarit, eikä nämä Flamenco-kitaristit soita sähkiksellä eikä taatusti Rokkia.
 
Vertailu on aika lapsellista, mutta teknisiä suorituksia voi toki vertailla, vaikkei nopeus tee itse musiikista sen parempaa eikä musiikin teorian opiskelu välttämättä synnytä artistille yhtään hittikappaletta. Usein hyvät biisit syntyvät sattumalta ja monen mutkan kautta.

Vertailu on aika lapsellista, mutta teknisiä suorituksia voi toki vertailla, vaikkei nopeus tee itse musiikista sen parempaa eikä musiikin teorian opiskelu välttämättä synnytä artistille yhtään hittikappaletta. Usein hyvät biisit syntyvät sattumalta ja monen mutkan kautta.
 
Kai nyt soittotekniikka on muutakin kuin nopeutta? Ainakin studiomuusikon tärkeimpiä ominaisuuksia on hallita monenlaisia soittotekniikoita eri musiikkityylien mukaan.

 
mutta tosiasia on se että homma tuntuu pelaavan sellaisella etovalla kotiinpäin pelatulla elitismillä kaikissa skeneissä
 
Tuo on niin totta kuin vain olla voi. Mä en käsitä sitä, että miksi pitää aina olla halveksimassa toisten motiiveja, soittotaitoa, ym. Luulisi, että jokaiselle riittää hommaa siinä oman musansa hiomisessa. Ja sitäpaitsi. Eihän se ole toisilta pois, jos joku sattuu omassa jutussaan onnistumaan.

Joo. Eräs rastafarituttavani ilmoitti asian näin päin: "when you kill, it´s crime. And besides, it´s immoral even at base level to take life. To kill is a crime against life. What most people don´t understand is, that music itself is life! Thus, all crimes against music are also crimes against life itself."
 
Mä yhdy tuohon sataprosenttisesti.
 
Kyllä jokaisessa pitäisi olla sitä tiettyä vilpittäömyyttä, että voi iloita toisten saavutusten takia, vaikka saavutus olisikin vain henkilökohtaisella tasolla. Oli kyseessä HIM, ystävät, joku tutun kellaribändi tai vaikka bomfunk (tämä kysyy jo minultakin luonnetta.).
 
Musiikkia me kaikki tehdään. toisillemme ja itsellemme ennenkaikkea. Ei mahdu päähän miksi vain yksi tapa tehdä sitä olisi oikea.
 
Disclaimer: Celine Dion ei ole musiikkia. Kaikki muut mielipiteet ovat vääriä. :-)

Otsikko on perseestä, mutta siis:
 
Mikäli vertaa todellista musiikin ammattilaista (esim. henkilö, joka tietää teoriasta lähes kaiken ja on esim. klassisen kitaran soiton todellinen kuningas) ja sitten jotakin kuuluisaa rock-bändikitaristia (esim. slash tai ynkkä), niin mitä luulette, nauraako nämä ammattilaiset slashille ja kumppaneille päin naamaa? Tarkoitan siis soitossa. Luulisi, että nämä musiikin ammattilaiset pitävät kuitenkin slashin, ynkän ym. soittoa suht. alkeellisena ja yksinkertaisena. Vai mitä te luulette?
 
Eiköhän todellisilla ammattilaisilla kunnioitus ole molemminpuolista. Esimerkki: Mitenköhän joltain klassisen kitaran mestarilta taittuis "Welcome To The Jungle" uskottavasti? Tai mitenköhän Slash pärjäisi jossain kamarimusiikki orkesterissa klassisen kitaran kanssa. Yngwieltä tosin varmaan onnistuisi jossain määrin molemmat...

Kuunnelkaapa vaikkapa Jari Metsbergiä jolta taittuu rock. country ja klassinen sujuvasti.

Niin se vaan on, että jos joku blues kuningas pitää itseään jossain kellarissaan maailman parhaana soittajana, niin mitä ne siellä pimennossa sitten tekee, kyllä luulis huipputähtiä paremmille kitaristeille olevan paikka maailmassa.

Kovimmat kitaristit varmasti löytyvät Flamenco-musiikin puolelta, jos nyt jotakin edes kiinnostaa sellainen ajatus, että kuka tai ketkä ovat teknisesti niitä parhaita soittajia. Yngwie ei ole mikään virtuoosi, jos vertailupohjaksi otetaan nämä akustisen kitaransoiton mestarit, eikä nämä Flamenco-kitaristit soita sähkiksellä eikä taatusti Rokkia.

 
Muistaakseni Andy Mc Coy on ainakin olevinaan kovakin Flamenco kitaristi ja rokkiakin ihan hyvin soittaa sähkiksellä. En kyllä tosta Flamencosta tiedä ku en oo kuullu, että miten hyvin sitä vetää.

Joo, kyllähän ne voi nauraakin. Mulla on itselläni kokemusta juuri tästä aiheesta. Ylä-asteella mun rinnakkaisluokalla oli just sellanen mulkku. Se nauro kaikille, jotka ei soittanu klassista kitaraa ja sit kans selitti jotain et "rock-musiikkia ei voi tulkita". Eikä sekään jätkä mikään hyvä kitaristi ole tai ainakaan ollut silloin. Mitä tollasille runkuille voi muutakaan tehdä ku nauraa takasin...Mun mielestä ammattilainen soittaa mitä musaa tahansa eikä naura muille soittajille.

Mun mielestä ammattilainen soittaa mitä musaa tahansa eikä naura muille soittajille.
 
No niin. nyt puhutaan asiaa.

Luulisi, että nämä musiikin ammattilaiset pitävät kuitenkin slashin, ynkän ym. soittoa suht. alkeellisena ja yksinkertaisena. Vai mitä te luulette?
Alkeellinen musa voi olla tosi iskevää. Joskus parempaakin kun monimutkanen. Et näin.

Alkeellinen musa voi olla tosi iskevää. Joskus parempaakin kun monimutkanen. Et näin.
 
Asiaaaa! Soitossa on myös tulkitsemisen elementti. Se onkin minun mielestäni soittajan taidon todellinen mittari ja, jos ei itse tee musiikkiaan, hänen ainoa tapansa tehdä jotain omaa.

Otsikko on perseestä, mutta siis:
 
Mikäli vertaa todellista musiikin ammattilaista (esim. henkilö, joka tietää teoriasta lähes kaiken ja on esim. klassisen kitaran soiton todellinen kuningas) ja sitten jotakin kuuluisaa rock-bändikitaristia (esim. slash tai ynkkä), niin mitä luulette, nauraako nämä ammattilaiset slashille ja kumppaneille päin naamaa? Tarkoitan siis soitossa. Luulisi, että nämä musiikin ammattilaiset pitävät kuitenkin slashin, ynkän ym. soittoa suht. alkeellisena ja yksinkertaisena. Vai mitä te luulette?
 
jos en väärin muista niin ynkkä on alunperin kouluttautunut aika korkealle juuri tuossa klassisen soitossa ja sen nyt voi huomata jo myöhemmästäkin tuotannosta...

Niin siis jos joku eiarvosta Slashia niin huhhuh.
Okei se soitta perus rockia ja se soolot on aika helppotajuisia mutta jumalauta se jätkä on virtuoosi...sweet child o'minen soolokin on vaikeampi kun moni ynkän soolo...johtuen varmaankin siitä että ynkän USEIMMAT soolot on pelkää tiluttamista....

Jaa, no mikskähän mä osaan soittaa Sweet Child O minen soolon, mutta en Ynkän sooloja kokonaan?

Muistaakseni Andy Mc Coy on ainakin olevinaan kovakin Flamenco kitaristi ja rokkiakin ihan hyvin soittaa sähkiksellä. En kyllä tosta Flamencosta tiedä ku en oo kuullu, että miten hyvin sitä vetää.
 
Oon muuten kuullut ja nähnyt. En ole flamencoa niin paljon nähnyt tai kuullut , joten vertailupohjaa muihin flamenco soittajiin ei juuri ole , mutta voin sanoa että kyllä siinä sai akustinen kitara kyytiä enkä itse kyllä osaa soittaa noita äijän vetämiä flamenco -juttuja ollenkaan , vaikka monet hänen rokkibiiseistään osaankin.
Tosin , tuo hänen flamenco soittonsa oli niin kuin semmoista mustalaismusiikkia , eli tempoa vaihdeltiin miten sattuu eikä kappaleessa mitään selkeää rakennetta ollut. Tosin tuo tasaisesta temposta välittäminen ei nyt hänen rokkisoitossakaan kyllä aina ole läsnä...

Minäkään en oiken viitsisi ruveta vertailemaan, koska se on aikalailla mahdotonta. Esim. suuri osa hyvistä ja kuuluisista rokkikitaristeista on itse oppineita. Siihen nähden he ovat minun mielestäni tosi taitavia. Ja ammattilaisia omalla alallaan ihan yhtälailla kuin joku klassinen muusikko. Rokissa on loppujen lopuksi kuitenkin kyse eri asioista kuin klassisessa.
Ja sitten jos vaikka miettii punkbändejä, vaikka jotain Sex Pistolsia, niin eivät he olleet tosiaankaan mitään virtuooseja ja synnyttivät hurjan suosion ja massa-aallon. Taidoista voi siis olla montaa mieltä... Mutta en kyllä lähtisi vertailemaan.

Otsikko on perseestä, mutta siis:
 
Mikäli vertaa todellista musiikin ammattilaista (esim. henkilö, joka tietää teoriasta lähes kaiken ja on esim. klassisen kitaran soiton todellinen kuningas) ja sitten jotakin kuuluisaa rock-bändikitaristia (esim. slash tai ynkkä), niin mitä luulette, nauraako nämä ammattilaiset slashille ja kumppaneille päin naamaa? Tarkoitan siis soitossa. Luulisi, että nämä musiikin ammattilaiset pitävät kuitenkin slashin, ynkän ym. soittoa suht. alkeellisena ja yksinkertaisena. Vai mitä te luulette?
 
En nyt taaskaan jaksa kaikkia viestejä lukea, tai niistä välittää...
 
Yksi kumipää akka sanoi mulle kerran, että "Slash on ihan paska soittamaan". Kysyin miksi? "Mun kitaran maikka, sanoi että sen soolot on ihan paskoja". Eli ainakin kyseinen ammattilainen ajattelee juurikin noin. Mä oon aina tykännyt fiiliksellä tehdystä musasta ja jos tämä jotain ei miellytä, niin voi vetää Max Cavalera kortin "muthafucker you don't understand"

Joo. Eräs rastafarituttavani ilmoitti asian näin päin: "when you kill, it_s crime. And besides, it_s immoral even at base level to take life. To kill is a crime against life. What most people don_t understand is, that music itself is life! Thus, all crimes against music are also crimes against life itself."
 
Mä yhdy tuohon sataprosenttisesti.
 
Totta puhuen, toi rastafarijuttu ei mulle oikeen kerro mitään. Yhtä lailla mikä tahansa muu asia voi olla "life" jollekin ihmiselle. Musiikki on mulle todella tärkeää, ehkäpä itse luomisaspekti siinä on se tärkein ja mä voisin kanavoida tätä pakkoa jonkun muunkin taiteenalan kautta kuten kirjoittamalla tai maalaamalla. Jollekin myyntityö on elämää, toiselle pienten lasten opettaminen lukemaan ja laskemaan. On totta, että musiikissa on filosofisia piirteitä ja taajuuksien yhdistäminen uusiksi kokonaisuuksiksi on niin perustavaa laatua olevaa fysiikkaa, josta kumpuaa moni muukin asia tässä maailmassa, mutta mikä tekee musiikista jotenkin koskematonta ja ylevämpää kuin muut?
 
Tekniikka on yliarvostettua. Kaikkialla. Jos se mahdollistaa vapaan tulkinnan ja eläytymisen, sitä on riittävästi.