Vika biisi, Volcano pisti vähän ajattelemaan, että kertooko se Beckin nykyfiiliksistä paljonkin. ...And I've been drifting On this wave so long I don't know If it's already Crashed on the shore... En usko että näin helvetin hyvää levyä voisi tehdä jos epäilisi omia musiikillisia antimiaan.. Jos siis tarkoitit tuota musiikillisessa mielessä tuota laulusäettä. Mutta voi ristus sentään että on hyvä levy tämä uusi. Kuuntelin vielä, (en tosin mistään erityisestä syystä) edellisenkin levyn läpi ja kyllä on ihan eri meiningistä jälleen kerran kysymys. Pienistä asioista saatu kokoon aika mahtipontinen kokonaisuus, vähän kuin sea changella, mutta tällä kertaa electro-asussa. Ja ai että levyllä sitten löytyy hienoja hetkiä sen lisäksi että kaikki biisit ovat hyviä, esim. Chemtrailsin kertosäe on ehkä tämän vuosituhannen tähän asti paras. Modern guiltin kitarafraseeraus "Modern guilt, I'm stranded with nothing"-linen jälkeen saa kylmät väreet aikaan. Soul of a Man-biisin "riffi" ja se murea weetabix-soundi millä se on vedetty + kaikki hälyäänet mitä on siinä riffin päällä saa kyllä hienon kokkauksen aikaan etc. Sitä tuossa eilen illalla mietin, että on se jännä kuinka Beck ei koskaan ammu ohi ainakaan minun kohdallani; kun uusi levy tulee, ei ole väliä onko kyseessä countryballadia vai discofunksoul-sekoilua, Beckin tuotanto maittaa aina, ja fiilikseen pääsee aina mukaan, vaikka kuvittelisi että ihmisen omat tuntemukset ja fiilikset ohjaisivat sitä, millaista musiikkia haluaa kuunnella. my wallet's fat and so is my head |
Toi Orphansin laulumelodia jatkaa jatkumoa Wishing well ja You're so vain. Erikoista muuten että viimeksi mainittujen kappaleiden välillä on vain kuukausi eroa julkaisuista. EDIT: olikin sen verran eroa sessioilla itse asiassa. Heartbreaker tullut pihalle myöhemmin, 1973. Ihan näin EVVK-pohjalta. "Come hear and see what Java technology means to Neil Young." |
Sitä tuossa eilen illalla mietin, että on se jännä kuinka Beck ei koskaan ammu ohi ainakaan minun kohdallani; kun uusi levy tulee, ei ole väliä onko kyseessä countryballadia vai discofunksoul-sekoilua, Beckin tuotanto maittaa aina, ja fiilikseen pääsee aina mukaan, vaikka kuvittelisi että ihmisen omat tuntemukset ja fiilikset ohjaisivat sitä, millaista musiikkia haluaa kuunnella. Sama homma itselläni. Jokainen levy, oli sitten genreltään mitä vaan niin toimii vaan mainiosti. Ne on kuitenkin kaikki sitä Beckiä eri väristen linssien läpi katsottuna. Ja Beck on mainio. |
Ihmeellistä että tämä levy on ensimmäinen Beckin levyistä joka on todella kovaa iskenyt. Oon kuullut muutamia levyjä ennen mutta ne ei silloin muhun vaikutusta tehnyt, tämä taas, ai että...koko ajan kuuntelussa. Biisit on tällä levyllä vaan kaikki ihan älyttömän hienoja ja meininki on kesäistä ja pirteää. "Its time for love revolution" |
Whoa. Onpa hyvä ja monipuolinen levy! Saattaa mennä ensihuumaan piikkiin, mutta kovasti kuulostais Beckin parhaalta levyltä. (Mikä on aika paljon sanottu, kun Midnite Vultures on kuitenki ysärin Sgt. Peppers!) There is no dark side of the moon really. matter of fact it's all dark. |