JC 20.02.2009 13:24:35 | |
---|
|
HaloOfFlies 06.09.2010 12:48:24 (muokattu 06.09.2010 12:51:43) | |
---|
Suomalainen sössii aina S.M.A.K.-jäsen #5 |
nottamus 06.09.2010 15:18:15 | |
---|
ELO oli teini-ikäisenä suuria suosikkejani, kuten lähes jokainen klassista ja rokkii yhdistellyt kombo. Kuuntelin aika paljon tummanpuhuvaa debyyttiä, jonka rankoista sello-osuuksista vastasi itse velho, Roy Wood. Myöhempi popmaisempi ilmaisu ei silloin oikein iskenyt kun oli mukamas kovempaakin stuffia ilmoilla. Näin jälkiviisaana totean, että olin väärässä ja pidän New World Recordia yhtenä 70-luvun merkkialbumina. Ja - uskokaa tai älkää - myös kippari Lynnen ainokaista Armchair Theatrea oman aikansa klassikkona. Sooloprojekti avautuu vasta vähitellen, mutta pitää kyllä pintansa ajan saatossa. ELO-friikit, tsekatkaa ihmeessä! every dog has its day |
Ukko 06.09.2010 16:41:40 | |
---|
nottamus: Näin jälkiviisaana totean, että olin väärässä ja pidän New World Recordia yhtenä 70-luvun merkkialbumina. Ja - uskokaa tai älkää - myös kippari Lynnen ainokaista Armchair Theatrea oman aikansa klassikkona. Sooloprojekti avautuu vasta vähitellen, mutta pitää kyllä pintansa ajan saatossa. ELO-friikit, tsekatkaa ihmeessä! New world record oli ja on tosi kovatasoinen tuote. Armchair Theatren hankin jo sen ilmestyessä ja tulee kuunneltua aika useasti. COVS jäsen nro 6 |
Epämuusikko 06.09.2010 19:01:07 | |
---|
NWR oli vissiin eka CD mitä taloon tuli. Sitä tuli kuunneltua. Ostaa pitäisi lisää noita, mukaan lukien kyseinen levy kun nyt porukoilta sosialisoitu yksilö on naarmuilla. I'm way deep into nothing special (SD: West of Hollywood). |
mrk 06.09.2010 19:13:09 | |
---|
danny: Bändin sellisti Mike Edwards jäi autollaan jättimäisen heinäpaalin alle ja kuoli heti. http://www.mesta.net/musa/uutiset/?aid=19652 On ollut kyllä julma kohtalo kaverilla... Vakava asia, mutta jotenkin tuli Spinal Tapin rumpalikuolemat mieleen tästä uutisesta. "Short On Long Term Goals" |
velioj 06.09.2010 21:58:57 | |
---|
nottamus: ELO oli teini-ikäisenä suuria suosikkejani, kuten lähes jokainen klassista ja rokkii yhdistellyt kombo. Kuuntelin aika paljon tummanpuhuvaa debyyttiä, jonka rankoista sello-osuuksista vastasi itse velho, Roy Wood. Myöhempi popmaisempi ilmaisu ei silloin oikein iskenyt kun oli mukamas kovempaakin stuffia ilmoilla.... Samaa menoa täälläkin. Face the music, Eldorado ja sitten räjähti: a New world record. Kyllä sitä kaikki tieto bändistä koitettiin imuroida mitä nyt siihen aikaan lehdissä yleensä oli. Out of the blue joka tuli hieman myöhemmin myös YLE:n kanavilta (Live in Wembley arena), harmi kun ei videoita ollut vielä siloin. Itse pidin jostain syystä ELO:a progebandinä, en tiedä miksi. Nyttemin kun sitä kuuntelee niin eipä voi olla huomaamatta niitä Beatles -vaikutteita. Ei mitään, tekivät kuitenkin oman näköistä musaa, omalla aikakaudellaan - loistavia juttuja jotka toimii vieläkin. Ei mitään mutta nyt on pakko laittaa soimaan Rockaria! :-) |
Funkånaut 07.09.2010 16:44:38 | |
---|
mrk: Vakava asia, mutta jotenkin tuli Spinal Tapin rumpalikuolemat mieleen tästä uutisesta. Itselläni tuli tismalleen samat asiat mieleen uutisen luettuani. Noh, kevyet mullat sellisti-paran muistolle. Nyt lapset lopetatte pelleilyn. Jussimus panee jos panee, muut pojat siirtyy flaksiketjuun. -Modeterminaattori |