Rock, pop, alternative ›

eipä ole ikinä juuri sytyttänyt tämä bändi vaikka kovasti olenkin yrittänyt tykätä.

Äsken kuuntelin ketjun innoittamana karmaa ja totesin päässäni taas että ei se ollukaan niin paskaa ku muistin. Omistan vain metallisydämen, mutta eniten kolahtaa kyllä Ääri ja Rautaneito. Tykkään silti.

en ole koskaan ymmärtänyt tämän yhtyeen hehkutusta.
 
just näin. mulla menee kans ihan ohi koko juttu.

en ole koskaan ymmärtänyt tämän yhtyeen hehkutusta.
 
Itelleni keikahti ihan hyvin korvaan äären aikoihin ja kaakao sopi sinne myös hyvin. Metallisydän ja rautaneito oli ihan kohtuullisia kokemuksia, erimoisempia kun mihin oli tottunu ja kuten sodankyläkin niin vähän eri meiningeissä toimivat kuin kaksi ensinmainittua. Kaukana puhelimista sisältää myös mukavaa kamaa.
 
Enpä oo ite koskaan oikein tommoseen ylihehkutteluun törmännytkään, paitsi jokuvuosi sitten pikkutytöt alkoivat lämpeemään. Siitä ehkä vähän joutu kärsimään itekkin keikoilla, joissa vuosituhannen alussa tuli vietettyä varsin mukavia ja vauhdikkaita hetkiä.
 
Offtopicointia välttääkseni totean vielä että uusi sinkku kun autoradiosta pärähti keikkareissulla niin kyllä laitettiin se Fu Manchu vaan soimaan.

Ehkä lavalla se näyttää niin vakavalta ja pateettiselta, mutta ehkä se kuuluu siihen lava-aktiin.
 
Jotenkin muistelen, että herra kertoi jossain parin vuoden takaisessa haastattelussa kärsivänsä kovan luokan lavajännityksestä.

Jotenkin muistelen, että herra kertoi jossain parin vuoden takaisessa haastattelussa kärsivänsä kovan luokan lavajännityksestä.
 
Silti mies tuntuu olevansa lavalla kuin kotonaan

Silti mies tuntuu olevansa lavalla kuin kotonaan
 
Joo, varmasti. Mutta lähinnä tossa mietin, ku kaikkien lasten ystävä, etnopoju, tuossa kertoi kuinka Ylppö näytti huutelun jälkeen murtuneelta. Ehkä tässä piileekin totuuden siemen. Jos kerran on epävarma fiilis lavalla, niin vähemmästäkin käy luonnolle, saati sitten jonkun tusinarunkkarin huuteluista.

Karman musa kuulostaa omiin korviin nykyään naurettavalta, ehkä just sen takia että ne venyttää samaa vanhaa kaavaa jatkuvasti.

en ole koskaan ymmärtänyt tämän yhtyeen hehkutusta.
 
Sama täällä, lavaolemus on aivan karmeaa. Aivan kuin ukko olisi peilin edessä opetellut miten Ismo Alanko liikehtii. Varmasti muutkin ovat tuon saman pellemäisen imitoinnin huomanneet.

Mielestäni karismaattisempaa esiintyjää ei lavalta löydy kuin Herra Ylppö. Se älykkyys, joka huokuu tasaisilla vibstaakeilla kotikatsomoonkin saa jalkani tutisemaan herran äijämäisen oleskelun ja seksikkyyden vilistessä aivan omaa tahtiaan.
 
Sodankylä oli aika pettymys minullekin, ja Rautaneito ja Iskelmä-ep menevät täysin ohi. Ääri, Kaakao ja Metallisydän jytää kyllä.
 
Niin ja eikös siitä jännityksestä lavalla kerro jotkin biisit ihan? Metallisydämellä on ainakin jokin 'Jos sä Jumala olet olemassa/ anna mun onnistua/ en tiedä kuinka olla lavalla' -tyyppinen pätkä. Ja Ääri-plättyselläkin on jokin vastaava (?)

Mielestäni karismaattisempaa esiintyjää ei lavalta löydy kuin Herra Ylppö. Se älykkyys, joka huokuu tasaisilla vibstaakeilla kotikatsomoonkin saa jalkani tutisemaan herran äijämäisen oleskelun ja seksikkyyden vilistessä aivan omaa tahtiaan.
 
Mikä ihmeen älykkyys? En ymmärrä...
 
Rukous-biisi toimii ihan hyvin miulle Sodankylän jälkeen. Ne viulut tuntuivat siinä väliosassa aivan turhalta väkisinväännetyltä taiteilulta. Jotenkin miulle Karma on aina jäänyt Apulannan varjoon. Apulannan Toni on oikeesti älykäs mies, Ylppö ei(yhtä älykäs). Apulanta tekee ihan hyvää musiikkia, Karman biisit takkuaa. Toni on huono laulaja, Ylppö vielä kamalampi.

Vastahan näiltä tuli levy? ainakin tuntuu kun se olis ollu ihan äskettäin:D
Edellinen levy ei herättäny mussa minkäänlaisia tunteita, vaikka bändin vanhemmat levyt potki jossain vaiheessa lujempaakin.. saa nähdä onko saako Ylppö & pojat taas hyppimään messissä :)

Rautaneidon ostin joitakin vuosia sitten tarjouksesta parin kuulemani biisin perusteella. Levy teki lähtemättömän vaikutuksen, ja bändiin piti tutustua nopeasti paremmin. Kaakao, Rautaneito ja Metallisydän ovat suosikkilevyjäni kyseiseltä bändiltä. Sodankylä tarttui mukaani vajaa pari viikkoa sitten, ja pidän kyseisestäkin levystä kovasti. Etenkin Kyynel ja Kello 18.00 ovat loistavia.
 
Uutta sinkkubiisiä en vielä ole kuullut, kun en radiota ole avannut. Uutta levyä odotan mielenkiinnolla.

Uusi sinkku keskiviikkona, laitoin tilaukseen jo. Perkele kun radio ollut noin 200 % enemmän päällä kuin yleensä, eikä biisiä ole vaan kuulunut. Cityltä samat viisut koko ajan. Pitää kai pistää ylex tai jotain.
 
E:
 
Vihdoin kuulin uuden biisin radiosta. Ei tässä oikein tiedä mitä sanoa vielä, aikas rokkia toi oli, vaikka säeriffi olikin tyypillinen Häiriöllinen metallijunttaus. Ylppö kuulosti "haavoittuvammalta", jolta halusikin kuulostaa kuulemma. Ei vielä osaa sanoa. Soundit eivät kyllä oikein miellyttäneet hirveästi, varsinkaan rumpusoundit. Basso hyvin esillä kyllä. No katsotaan. Radio tietty muokkaa aina. Huomen sinkku.

Kuulin kanssa tänään tuon Rukouksen radiosta. Ei oikein jaksanut innostaa, niinkuin ei oikein mikään Maj Karman tuontanto. Joskus jollain keikalla luulin että se on kovaa kamaa, mutta kun levyä kuuntelin, niin totuus paljastui. ei innostanut enää.

Vanhassa Karmassa on jotain sellaista rujoutta ja runttausta joka viehättää mua. Täytyy myös myöntää että Ylpön ulosanti toimii mun korviin oikein hyvin. Höh, hankala selittää paremmin, mutta jotain brutaalia siinä bändissä ainakin vielä joskus oli. Varsinkin Kaakao, Ääri ja Rautaneito jyrää.
 
Sodankylä oli hirveä pettymys muutamaa biisiä lukuunottamatta ja uutta sinkkua oon kuullu vain autossa pätkittäin.

Rukous ainakin on kuulostanut ihan hyvältä, kun pari kolme kertaa olen autossa sen kuullut.

Tuossa on kyllä levy, minkä ostamista pitää vakavasti harkita. Ihan mielenkiinnolla odotan, millaista soundia Illusion Rake on Karmalle saanut loihdittua.
 
Oma suosikkini yhtyeen levyistä on ehdottomasti Rautaneito. Lasken sen jopa kymmenen kautta aikain kovimman (tai meikäläiseen parhaiten kolahtaneen) levyn listalle. Tuon levyn kautta ylipäätään löysin bändin, jota olin aiemmin pitänyt oikeastaan melkoisen paskana. Niin sitä vaan joku levy saattaa aukaista silmät. Tai tässä tapauksessa korvat.
 
Rautaneitoa kuulin ensimmäisen kerran kaverin bileissä. Pian sen jälkeen se tarttui kympillä mukaan levykaupasta. Tuon levyn hankkimisen jälkeen olen ostanut myös Ääri-levyn, ja pidin siitäkin kovasti. Metallisydän ja Sodankylä on myös kuultu. Kokonaisuutena en pidä niistä niin paljoa, vaikka toki hyviä biisejä niillekin mahtuu. Esimerkiksi Satulaulu, Sodankylä (hävettää myöntää, että radiohitti toimii meikäläiselle) ja Pohjola kolahtavat.

nonih.
rukous kotiutui minunkin talouteeni juuri.
muutaman kerran kuunneltuani tuli hyvin sama efekti kuin edellisen levyn kyynel -sinkun perusteella: kevyempää ja menevää karmaa.
oikein lohdullinen ja haikeaniloinen fiiwis jäi, vallankin kun kotimatkalla tota kuuntelin ilta-auringon paisteessa ja juhannusruusujen kukkiessa tienvarressa.. ;)
 
ja: jousia! lisää jousia! eikä ne kuulostanut tippaakaan kliseisiltä vaan juuri itkettävän ihanoilta. heh. "tämä ei ole laulu pahasta", laulaa ylppö. ja ihan uskottavasti, en löytänyt merkkiäkään kyynisyydestä. (tai en vain halunnut löytää.)
 
kakkospiisi "sydän on yksinäinen saalistaja" surisee ja ylppö lienee lainannut laulumaneereja kauko röyhkältä. sanoituksetkin on enemmän karmaa kuin nimikappaleessa.
 
syssymmällä ilmestyvää pitkäsoitto-ukkosta jään mielenkiinnolla odottamaan, kyl.

ja: jousia! lisää jousia! eikä ne kuulostanut tippaakaan kliseisiltä vaan juuri itkettävän ihanoilta. heh. "tämä ei ole laulu pahasta", laulaa ylppö. ja ihan uskottavasti, en löytänyt merkkiäkään kyynisyydestä. (tai en vain halunnut löytää.)

 
Heh, arvelinkin, että kun Rake on tuottamassa, jousia löytyy.