Rock, pop, alternative ›

Paitsi m.netissä Toto.
 
No älä ny viitti puhua höpöjä.

Ihan tiukkaa settiähän tuo Lapko parhaimmillaan on, mutta itseäni häiritsee ainakin "hieman" yhtenäinen soundi Placebon kanssa musiikillisesti ja ennen kaikkea laulajan 1:1 ääni Brian Molokon kanssa... Omaperäisyyttä lisää, niin johan alkaa kiinnostaa.

En uskaltanut ennen kommentoida kuin joku mainitsi tuon Placebon. Menevät kyllä hämmästyttävän tarkasti yhteen, mutta Placebon soitossa on se oma räkäisyytensä ja efektikikkailunsa (=oma soundi) joka taas Lapkosta puuttuu.
 
Muistuttaa tuo laulajan äänikin jonkun verran Brianin ääntä, mutta on huomattavasti rasittavampi. Siinä missä Brianin feminiini ääni on kiehtova, niin tuo alkaa lähinnä ärsyttää.
 
Mainittakoon vielä, että pidin silti bändistä keskitasoa enemmän.

En uskaltanut ennen kommentoida kuin joku mainitsi tuon Placebon. Menevät kyllä hämmästyttävän tarkasti yhteen, mutta Placebon soitossa on se oma räkäisyytensä ja efektikikkailunsa (=oma soundi) joka taas Lapkosta puuttuu.
 
Muistuttaa tuo laulajan äänikin jonkun verran Brianin ääntä, mutta on huomattavasti rasittavampi. Siinä missä Brianin feminiini ääni on kiehtova, niin tuo alkaa lähinnä ärsyttää.
 
Mainittakoon vielä, että pidin silti bändistä keskitasoa enemmän.
 
Miten niin et uskaltanut kommentoida? Kyllä täällä saa kommentoida mitä tahansa, onhan meillä sananvapaus. Ei mitään pändiä tarvitse paapoa, jos ei oikeesti tykkää.

Mulle bändi ei oikein sanonut levyltä yhtään mitään ennen kuin näin koplan sitten livenä, jolloin musa ja energia ruuvas pään irti.. Tarpeetonta sanoa, että levy killuu hyllyssä ja on kovassa kuuntelussa. Se kuitenkin on todettava, että laulu on levyllä paljon heikompaa kuin sitten livenä.

Paitsi m.netissä Toto.
 
Toivon, että oli sarkasmia. ;)
 
Lapko on kyllä kerrassaan mainio bändi. Ensivaikutelma oli tosiaan se, että kylläpä kuulostaa Placebolta. Mitä enemmän levyä kuunteli ja livenä näki niin huomasi, että eipä bändeissä ole oikeastaan mitään yhteyttä. Lauluäänikään ei oikeastaan enää kuulosta kuin hieman etäisesti Molkolta. Eli aika erilaista musaa tekevät.
 
Lapko on hienosti onnistunut löytämään sellaisen oman tyylin ja sellaisen tunnistettavuuden, että ei sitä sekota muihin bändeihin. Livenä on kyllä kerrassaan mahtava ja se toiminta lavalla saa sellaisen hypnoottisen fiiliksen aikaan, että sitä jää väkisinkin seurailemaan.
 
Hieman parempaa ja tasaisempaa levymateriaalia toivoisin uudelta levyltä kuin mitä debyytti oli. Ainakin uusi sinkku lupaa erittäin hyvää.

Mulle bändi ei oikein sanonut levyltä yhtään mitään ennen kuin näin koplan sitten livenä, jolloin musa ja energia ruuvas pään irti.. Tarpeetonta sanoa, että levy killuu hyllyssä ja on kovassa kuuntelussa. Se kuitenkin on todettava, että laulu on levyllä paljon heikompaa kuin sitten livenä.
 
Lapkon olen kerran nähnyt livenä (viime vuoden joulukuussa Nosturissa) ja minun on sanottava, että tämän keikan perusteella pidän Lapkosta enemmän levyltä kuin livenä. Niin paljon olen bändin livekuntoa kuitenkin kuullut hehkutettavan, että mielelläni haluan tarkistaa asian uudelleen.
 
Placebo oli minullakin ensimmäinen bändi, joka Lapkosta tuli mieleen. Enemmän yhtyettä kuunneltuani ovat yhtymäkohdat kadonneet lähes olemattomiin.
 
The Arms löytyy levyhyllystäni ja mielenkiinnolla odottelen tulevaa levyä.

3 kertaa on tullut kyseinen bändi nähtyä livenä, ja jokaisella kerralla meno on ollut sikahyvä! Erityisesti tykkään rumpalista, siistiä paukuttamista. En oo kuitenkaan The Armsiin muutamaa biisiä lukuun ottamatta tutustunut, enkä oikeastaan tiedä syytä.
 
Ulkomusiikillisista seikoista senverran, että Lapkon "logo" on ihan himosiisti. Se on jotenki tosi jees ku kaikkialla lukee LAPKO väärin päin :)

Ulkomusiikillisista seikoista senverran, että Lapkon "logo" on ihan himosiisti. Se on jotenki tosi jees ku kaikkialla lukee LAPKO väärin päin :)
 
Lisäksi bändi näyttää lavalla hienolta. Kaikki värit on tyylikkäästi jätetty pois soittimista ja vaatteista.
 
Lapko on aina muistuttanut minua Placebosta, lauluäänen ja kappaleiden ideoiden takia. Molemmat bändit tekevät biisejä periaatteella "hei jos D5:n perään soittaa Bb5 niin se kuulostaa hienolta! Soitetaan tätä 4 min ja tehdään siitä biisi!" Lapkolla on vain aina ollut hieman rokimpi ote hommaan.
 
Basistin työskentelyä muuten kannattaa seurata livenä, kaveri ei soita ihan sitä mitä odottaisi kitaran perusteella. Kitara muuten kuuluu yleensä tosi huonosti livenä, johtuu varmaan siitä että Malja soittaa jollain pienellä trankkuvahvarilla. Peittyy ne kihinät peltien alle.

Basistin työskentelyä muuten kannattaa seurata livenä, kaveri ei soita ihan sitä mitä odottaisi kitaran perusteella. Kitara muuten kuuluu yleensä tosi huonosti livenä, johtuu varmaan siitä että Malja soittaa jollain pienellä trankkuvahvarilla. Peittyy ne kihinät peltien alle.
 
Keikoilla se bassosaundi on kyllä aina minun läsnäollessani ollut kauheeta surinaa. Mut sehän ei menoa haittaa! :)

Uusi levy , Scandal, on ollut nyt kuuntelussa. En oikein saa siitä otetta, jospa lisäkuuntelu auttaisi. Tuntuu, että musiikki tyyli on mennyt popimmaksi ja rock (Tool-vaikutteet) on jäänyt pois. Mistä en välttämättä tykkää, varsinkin kun Maljan laulu ei kovin hyvää aina ole (ääntäminenkin häiritsee).

Lainasin aikoinani The Arms -levyn kirjastosta kun bändiä niin hypetettiin, mutta hyvin äkkiä loppui kuuntelu kun laulajan Molkomainen ääni alkoi ärsyttää. Nyt vastikään All The Best Girls-videon nähneenä ja biisin kuulleena tuli fiilis että voisi melkein ostaa tämän sinkun, koska se oli aika hyvä. Mutta edelleenkin minua hieman ärsyttää se selvä Placebo-yhteys vokalistin äänessä, ei voi mittään.

Lapkolla on parempia kappaleita, kuin Placebolla. Niin se vaan on. Monipuolisempia, enemmän tarttuvuutta, parempia oivalluksia, tasaisesti vahvempaa materiaalia. Ja vielä enemmän rock.

Lapkolla on parempia kappaleita, kuin Placebolla. Niin se vaan on. Monipuolisempia, enemmän tarttuvuutta, parempia oivalluksia, tasaisesti vahvempaa materiaalia. Ja vielä enemmän rock.
 
Kannattaisi lisätä tällaisiin väittämiin sanapari "minun mielestäni". Toisaalta provo on aina provo...

Kerran olen livenä nähnyt. Ei iskenyt. Ei sitten ollenkaan. En tiiä johtuko liian kovalla huutavista PA:ista. Laulajan (Maijan?) äänestäkään en pitänyt lainkaan. Levyltä en ole kuullut joten en teilaa koko bändiä vielä :)

hain neljä lapkon biisiä koneelle.
ne oli ihan kamalan huonoja.
poistin ne koneelta.
tunsin sen ainoaksi vaihtoehdokseni.

Kannattaisi lisätä tällaisiin väittämiin sanapari "minun mielestäni". Toisaalta provo on aina provo...
 
Harvoin sitä tulee toisten mielipiteitä huudeltua.

Harvoin sitä tulee toisten mielipiteitä huudeltua.
 
Sä esitit yleisenä faktana, että Lapko pieksee Placebon joka suhteessa. Jos oisit muistanut mainita että se on vaan sun mielipide, niin ei siinä sitten mitään sillä makuasioista ei voi kiistellä. Mutta kun esitit asian yleisenä faktana, niin ajattelin muistuttaa että kannattaa tosiaan alleviivata että se on vaan sun mielipide, eikä todellakaan mikään universaali totuus. Ellet sit tosiaan halua vaan provoilla tarkoituksella.

Tänään sitten ilmestyi uusi lätty Scandal, onko käyty jo kaupoilla?
 
Itse kävin hakemassa tuon jo ja nyt ensimmäistä kertaa soimassa, varsin mainiota materiaalia. Kiertuetta luvassa helmikuussa, alkaen Porista, jeppis!

Tänään sitten ilmestyi uusi lätty Scandal, onko käyty jo kaupoilla?
 
Itse kävin hakemassa tuon jo ja nyt ensimmäistä kertaa soimassa, varsin mainiota materiaalia. Kiertuetta luvassa helmikuussa, alkaen Porista, jeppis!
 
Piti levykaupassa käyä kuuntelemassa että millanen bändi tämä sitten on ko täällä siitä puhutaan. En yllättynyt kun tämä levy jäi sitten kiltisti hyllyyn parin biisin jälkeen ... aika mamoa kitinää (IMO!) :)
 
T.