Rock, pop, alternative ›

On sekä hyviä että keskitason Hurriganes-biisejä.
Toki kannuksensa ansainnut mut ite pijän Hurriganesia ja Hanoi Rocksia hieman yliarvostettuinakin verrattuna tiettyihin muihin jotka ei oo ehkä saaneet yhtä paljon kehuja.
Kansa ainaki diggaa kovasti noista kahdesta.
Kaupallisessa musiikissa on vain yleensä se tyyli musiikissa että siitä puuttuu se jokin.
Se on semmosta johon valtavirta tarttuu helposti kuten esim simppelimpi musa.
Vaikeatajuisempi musa kuten YUP on erittäin aliarvostettua ja kansa ei valihe sitä niin halukkaasti.
Hurriganes on heleppo valinta kelle tahansa periaatteessa.
Siitä on ihan helppo digatakin.

MrJuha82: On sekä hyviä että keskitason Hurriganes-biisejä.
Toki kannuksensa ansainnut mut ite pijän Hurriganesia ja Hanoi Rocksia hieman yliarvostettuinakin verrattuna tiettyihin muihin jotka ei oo ehkä saaneet yhtä paljon kehuja.
Kansa ainaki diggaa kovasti noista kahdesta.
Kaupallisessa musiikissa on vain yleensä se tyyli musiikissa että siitä puuttuu se jokin.
Se on semmosta johon valtavirta tarttuu helposti kuten esim simppelimpi musa.
Vaikeatajuisempi musa kuten YUP on erittäin aliarvostettua ja kansa ei valihe sitä niin halukkaasti.
Hurriganes on heleppo valinta kelle tahansa periaatteessa.
Siitä on ihan helppo digatakin.
 
Itse kuulun Hurriganesin "tusina" kuuntelioihin,
että silloin tällöin "hitit" soivat. Pari levyä ja kirjaa
löytyy hyllystä.
 
Mielestäni bändi on paikkanssa ansainnut.
 
Eipä tässä minun kirjoituksessa muuta virkaa ollut kuin,
että oli pakko puuttua tuohon yllä mainittuun
"YUP" vertaukseen.
 
Sillä olen siinä käsityksessä,
että YUP on erittäin suosisttu ja arvostettu bändi suomalaisten keskuudessa
ja sitä on nimenomaan helppo ja "coolia" digata. YUP diggari olen siis itsekkin ;)

Hurriganesia kohtaan taas tuntuu olevan jonkinmoinen:
 
"juntti, kouluttamaton moukka" asenne bändiä ja kuuntelijoita kohtaan...
 
Tosin enhän minä kaikkia ihmisiä tunne,
että perustan ajatuksen vain omiin havaintoihin.
 
tässä nyt vain lauantai-illan ratoksi vähän jotain kirjoittelin :)

Sitähän pidettiin 70- luvulla itsestäänselvyytenä, että Hurriganes oli toimiva kokoonpano.
Näin jälkeenpäin tulee vasta tarkastelut ja ihmettelyt, kuinka se juttu oli niin hyvä, kun ei senjälkeen ole samanlaista esiintynyt.
Katsoisin sillä olevan merkitystä mitä levyjä Cisse ja Remu ovat nuorempana kuunnelleet, josta ovat rytmivaikutteensa imeneet ja käsityksensä rock'n rollista muovanneet.
Joka soittajalla on erilainen työhistoria ja päämäärä sekä tyylitaju, progen soittajat fraseeraavat akateemisesti, rockin soitto näyttää helpolta, muttei se sitä aina ole.

Kun olen näin myöhäisherännäinen Hurriganesin suhteen, niin saako tuota Hurrygamessia DVD muodosssa?

k-mikko: Kun olen näin myöhäisherännäinen Hurriganesin suhteen, niin saako tuota Hurrygamessia DVD muodosssa?
 
Toi löytyy tältä DVD:ltä: http://www.dvdinfo.fi/hurriganes/

Hanoi Rocksia olen digannut aina 80-luvun alusta lähtien, mutta Hurriganesia ei ole juuri tullut kuunneltua, kuin vasta nyt nelikymppisenä. En vaan aiemmin tajunnut että mistä helvetistä siinä bändissä on oikein kyse. En ole varma, tajuanko vieläkään täysin, mutta nyt on tullut kuunneltua jonkin verran.
Hurriganesin tragedia on, että monessa hienossa biisissä missä on mahtava meno on aivan järkyttävän huonot soundit ja äänitys ylipäätään.
Suosikkini on ekan levyn avaava Rock"n"Roller. Se groovaa kuin hirvi. Remukin laulaa hyvin, mutta siitä ei kuulu juuri mitään. Cissen bassottelu on siinä upeaa, just niin rockbassoa kuuluu vetää. Se on kuin treenikämppädemo.
Toinen huippu on se kolmannen albumin avaava biisi. Ilen eka veto. Hieno biisi ja riffi, mutta soundit ovat niin huonot jopa 70-luvun mittareilla että huh huh.
Oikeastaan ainoa Ganes-albumi, mikä soundillisesti kuulostaa hyvältä on Roadrunner. Muut levyt on mielestäni käytännössä tuhottu äänitysvaiheessa.
Jopa näin Ganesit kerran 70-luvulla, mutta olin niin snadi etten muista siitä paljoakaan. Kyseessä oli Laajasalon uimarannan lähelle pystytetty rekan kärry. Se oli joku nuorisotapahtuma. Muistaakseni Cissen kirjassa mainitaan siitä keikasta jotakin, siellä tapahtui joku Cadillac-juttu tai jotain.

J.Hollström: Toi löytyy tältä DVD:ltä: http://www.dvdinfo.fi/hurriganes/
 
Köötös. Tilasin tuon.

Minusta Crazy Days levyllä on oikein hyvät soundit. En ole oikein ymmärtänyt miksi niitä usein sanotaan huonoiksi.
Biisimateriaaliltahan Se on Roadrunneria parempi levy

Jailbait Stalemate On kyllä tosi hyvä kipale, en ole kyllä kuullut ikinä sitä radiosta. Ganesilla on paljon hyviä biisejä mitä ei koskaan kuule vaikka Desiree,Analytic Mind,Honey I'm Leaving,Find A Lady,Oh Baby Doll,An Awful Crime, vaikka nyt nuo esimerkiksi.

Soundit vaihteli hurriganes-levyillä jopa biisikohtaisesti. Mun mielestä Hot wheelsin soundit rokkaa kaikessa karuudessaan. Crazy days ei todellakaan ole biisimateriaaliltaan Roadrunnerin tasoa. Liikaa tylsiä täytebiisejä tyyliin Mary Jane tai Reptile Woman tai umpilälly ja täysmunaton My only one... Ja soundit tuolla levyllä on aika kuohitut, en tykkää vaikka on tuollakin plätyllä hetkensä, esim nimibiisi, chinatown ja talkin bout you,...

Ne levyt ovat oman aikansa tuotteita kukin. Jättäkää se Roadrunner ja Hot Wheels kuuntelematta. Kuunnelkaa välillä ihan jotain muuta. Sen jälkeen kuunnelkaa Crazy Days. Kyllä se jokin sieltä löytyy: "Bye Bye Birdie", "Chinatown", "11th Street Boogie", "Crazy Days", "Mary Jane". Ehkä alkuperäinen biisijärjestys ei ollut paras mahdollinen.
 
Minua häiritsi myös nuorempana Crazy Days -levyn saundi verrattuna juurikin Roadrunnerin tai Hot Wheelsiin, mutta olen oppinut "kuuntelemaan se pois". Kuulen sen saman tiukan Hurriganesin joka levyllä.
 
Ile Kallio on muistelmakirjassaan muistaakseni moittinut kitarasoundia Crazy Days -levyllä. Mutta jos Crazy Days -levyn laittaa täysillä soimaan ja asettuu itse siihen optimaaliseen pisteeseen, niin kitarat soi ihan komeasti. Ja basso . Ja rummutkin alapäätä lukuunottamatta. Symbaalit on läsnä, muu rumpusetti ei välttämättä ole. Jos jotain olisi pitänyt korjata, niin rumpujen äänitys ja miksaus sen myötä. Haikka tunkee kaikein pahiten läpi koko ajan.

Crazy Daysillä lähinnä just ne rumpusoundit on aika sekaisin, tai siis niitä ei lähinnä ole ollenkaan. Haikka kuuluu kyllä, muusta ei paljoa, mikä tuo tavallaan eräänlaisen ovelan soul-fiiliksen siihen. Kitarasoundi on mielestäni sinänsä ihan ookoo, mutta se kuulostaa siltä kuin se olisi soitettu suoraan linjaan. Tilaa ei ole yhtään, se on ihan 100% kuiva ja kaiuton. Hyvin Ile vetää, selkeästi komppiliiton miehiä. Ilellä on hyvin balanssissa komppi&soolo-taidot, kummatkin irtoaa hyvin.
Ai ai kun Crazy Days saisi joskus uudelleenmiksauksen jonkin ammattilaisen käsissä. Se levy todella hyötyisi siitä. Biisit ovat ihan hyviä.
Hot Wheelshän on mono, ainakin mun Spottarissa. Kuulostaa 60-luvun alun äänitykseltä. Siinä kyllä rummut kuuluu taas.

No jaa onhan Roadrunnerillakin täyte biisejä ihan kiitettävästi, mm.The Phone Rang ja I Will Stay joka on muuten huomattavasti heikompi kuin My Only One.
Crazy Days-levyltä ehkä Reptile Woman on hiukan turha kappale, mutta Mary Jane on loistava biisi.
Eihän se silti soundeiltaan ja biiseiltään täysin Roadrunneria vastaa mutta ero on minusta paljon pienempi kuin yleisesti ajatellaan.
 
edit. Hot Wheels-levylle sopii nuo karkeat soundit aivan loistavasti.

Mun mielestä The phone rang on ihan kuningasbiisi. Alle kahteen minuuttiin on puristettu kaikki oleellinen rock'n rollista. Tiukka meininki, hauska teksti sekä todella iskevä skittasoolo. Yksi mun ehdottomia suosikkibiisejä.

Rämppy: Mun mielestä The phone rang on ihan kuningasbiisi. Alle kahteen minuuttiin on puristettu kaikki oleellinen rock'n rollista. Tiukka meininki, hauska teksti sekä todella iskevä skittasoolo. Yksi mun ehdottomia suosikkibiisejä.
 
Varsinkin Live in Stockholm 77 versio jytää !

Juu Hot Wheels on myös kovuutta. Elephant's Boogie ja nimibiisi jyräävät:)...

Number 9: No jaa onhan Roadrunnerillakin täyte biisejä ihan kiitettävästi, mm.The Phone Rang ja I Will Stay joka on muuten huomattavasti heikompi kuin My Only One.
...
Eiköhän siellä tekijöiden mielestä täytebiisinä ollut nimenomaan Get On, josta tuli sittemmin se tunnetuin ganesbiisi

blaekie: Eiköhän siellä tekijöiden mielestä täytebiisinä ollut nimenomaan Get On, josta tuli sittemmin se tunnetuin ganesbiisi
 
Yleisöäänitys "Get On" biisistä kesältä 1974
 
http://www.youtube.com/watch?v=bHnJtATDrGo
 
Roadrunner LP äänitetty 16.- 20. syyskuuta 1974
 
Myytti kumottu.

Ikävää pilata faktoilla hyviä tarinoita...

I Will Stay on kyllä aivan kuvottava biisi, sori vaan cissevainaa. Juntisti kyllä lyhennetty toi biisinnimikin alkuperäsestä I Will Stay By Your Sidestä - I Will Stay nimenä herättää vaan sellasia I Will Survive -anthemviboja. Aivan eri vaikutelma. Mutta no turha valittaa enkunkielestä kun kyseessä on Ganes.