Rock, pop, alternative ›

Kommentti kaikkiin neljään näytteeseen: Edustavat paitsi rockin myös musiikin kuolemaa. Vähiten kuolemaa oli sen norjalaisen urkurin otteissa. Sitten sieltä voi tietysti bongata sitä sun tätä, vaikkapa se Steve Baileyn kitaristi Carl Verheyen soitti jotain asiaa joka ei ollut täysin tylsää, mutta kun koko paketti on taidokkuudestaan huolimatta kökkivää jöötiä niin ei voi auttaa.
 
Rumpalina voisin vielä todeta, että pelkkä rytmikuvioista kokoon pulattu konstruktio ei kerro mistään mitään, paitsi että sitä on yleensä raivostuttavaa joutua kuulemaan. Rytmin viehätys piilee siinä mitä siinä tapahtuu eikä vielä siinä että joku paukuttaa jokseenkin tunnistettavia kuvioita. Rytmillä kuuluu olla syvyyttä ja näistä esimerkeistä se kyllä puuttui. Norjalaisilla oli ihan pikkuisen semmoista syvyyttä mutta siinä bändissä valitettavasti rumpali oli se heikoin lenkki.

velipesonen: Rytmin viehätys piilee siinä mitä siinä tapahtuu eikä vielä siinä että joku paukuttaa jokseenkin tunnistettavia kuvioita.
 
Nyt ei jaksa väijyä noita linkkejä kuin osittain, mutta tässä velipesosen lauseessa on kaikki mitä tulee rytmin käsittelyyn myös rockissa. Jo lähtökohdiltaan kuollut rakenteellinen tekeminen, kuten rock nykyään, lähestyy kappaletta rytmisten konseptien kautta: jatkuva backbeat (Mastodon) tai breakbeat (norjalainen pätkä), lineaarinen tilumättö (Colaiuta) tai mekaninen maailmankuva (PT). Kaikki ovat tarkkuuden, virheettömyyden, täydellisyydentavoittelun ja virtuoositeetin perikuvia. Missä roso? Missä rock tai jazz?
 
Luen juuri Rollareiden Omin sanoin -kirjaa, mikä selittää RS:n ilmiömäisyyden rytmin käsittelijänä: rytmi luodaan yhteisessä padassa, missä jokainen löytää paikkansa ja pitäytyy näkemyksessään. Sieltä se groove lähtee, eikä mistään patterneista. Kaikkien täytyy hiffata homman juoni, ja siinä länsimainen afromusiikki on kokenut käsittämättömän suuren inflaation. Pohjimmiltaan siinä on kysymys teknokratiasta ja kyvyttömyydestä tunnistaa osaamista - pelkästään tekninen osaaminen tunnistetaan, mutta musiikillista tunneälyä ei. Tunneälyllisen tekemisen sijaan elastisemmasta tekemisestä nostetaan esiin tolkuttoman heikkoja esimerkkejä, kun taas tämänkaltaiselle tekemiselle pitäisi antaa arvo http://www.youtube.com/watch?v=qwtiPwW3npo

Heitetääs vielä toinen rokkiesimerkki siitä mitä rytmi on:
 
http://www.youtube.com/watch?v=rCrbziy20aU
 
Meikäläisen tämä esitys vetää sanattomaksi.

jazzmies: Tunneälyllisen tekemisen sijaan elastisemmasta tekemisestä nostetaan esiin tolkuttoman heikkoja esimerkkejä, kun taas tämänkaltaiselle tekemiselle pitäisi antaa arvo http://www.youtube.com/watch?v=qwtiPwW3npo
 
Tätä kuuntelen ennemmin kuin RS:a.
 
http://www.youtube.com/watch?v=SdMDexoMSlc&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=nrbT5FWuTXs&feature=related
 
Ja tässäkin on hienoa rytmin käsittelyä:
 
http://www.youtube.com/watch?v=3P3No5P4sFs
http://www.youtube.com/watch?v=Wa9ZJS8KEnA
 
Ja myös tässä:
 
http://www.youtube.com/watch?v=M3vXBEh25JE
http://www.youtube.com/watch?v=WbHcg3aMx5s

sikki-six: Jaa musta toi on tosi ankeeta nyanssivapaata rynkytystä. Semmosta "valkosen miehen groovea" - siis täysin groovetonta kulmikasta halonhakkuuta, jota myös mm. Dave Lombardo harrastaa. En tykkää tyylistä, vaikka joskus tuo toimiikin (mm. Reign In Blood).
 
Senkin rasisti! ;)
 
Mutta kun kerran olet Nicki Sikki Six(x), niin mitäs sanot tästä Mötley Crue-pätkästä: http://www.youtube.com/watch?v=OglaGA-UiLc
 
Onko tässäkin "valkoisen miehen groovea" tai nyanssivapaata ja liian efektipitoisella saundilla pilattua halonhakkuuta? Enkä minä sillä, en itsekään lähtisi hehkuttamaan mitään Castillon sooloja. Tai yleensä niitä muitakaan mitäänsanomattomimpia tuplabassari-paskamyllytyksiä.
 
Jos rockista puhutaan, minusta tässä on melko iskevä rumpulinja yhdistettynä tuohon kitarointiin ja bassotukeen, eikä biisikään ole mitenkään kliseisemmästä päästä tai rytmillisesti läpeensä ennalta arvattava. Ja jos rumpusaundeihin on haettu voimaa ja munaa selvien efektien kautta, niin se tehokeino voi olla myös onnistunut tai tarkoituksenmukainen, eikä automaattisesti sellainen 80's luvun naurettava saundikeino.
 
Täällä arvostetaan "oikeana rytmirokkina" Rollareita, eikä siinä, hyvin letkeää ja lämmintä menoahan se on. Mutta onko muka niin, ettei oikeaa rockillista rytmiä löydy muka vähän nuoremman polven bändeiltä, jotka lukeutuvat 80'luvulta alkaneeseen tukka- sukkahousu-, meikki- ja jotkut jopa glamtyyliin? Ja siltikin, vaikka tuollaiset ovat jo hyvin valkoisen miehen luomaa. Rollareissa ja muissa vanhan ajan jutuissahan on selkeästi kuultavissa mustan musan vaikutus ja pelkästään hyvässä mielessä. Siltikin ihmettelen, ettei riittävän laadukkaaksi tai tarpeeksi rytmikkääksi rokiksi hyväksytä uudemman 80-luvulla alkaneen aallon glam-vaikutteista tukkaheviä tai hard rockia, joka toki eroaa paljon mm. Rollareista ja muista juurevimmista jutuista. Ja on halonhakkaajamaisemmat linjat ja kolhompi meno. Kyllä sieltä löytyy niin monenlaatuista menoa, että on mistä valita.
 
Mutta eihän sille voi mitään, jos se ei ole "kevyemmän musiikin toteuttajien ja nokkelien asiantuntijoiden" mielestä enää oikeaa rokkia tai yleensäkään elossa. Ja ratkaisevinta taitaa olla se, että jos se ei ole rockiksi luokiteltua groovea, soulia, funkia tai jotain sellaista riittävän kevyttä tai jazzia, niin se ei ole hyvää rockia.

jazzmies: ...kun taas tämänkaltaiselle tekemiselle pitäisi antaa arvo http://www.youtube.com/watch?v=qwtiPwW3npo
 
Toki pitäisi ja kyllä sille varmasti annetaan. Itsekin tykkään, hyvä meininki ja ote. Mutta kun se ei nykymittareilla ole enää välttämättä rockia. Rockistahan täällä puhutaan. Itse luokittelisin tuollaisen jo "groovemusaksi", tai muuksi sellaiseksi soul- yms. vaikutteiseksi. Voihan rokkikin olla vaikka minkä vaikutteista, mutta itse ymmärrän rokiksi vähän eriasteisen menon.

jannu: Mistä lähtien?
 
Olisi, jos nuo linkitys-ininät pysyisi muualla.
 
+ rölötys.

Cimble: Senkin rasisti! ;)
 
Mutta kun kerran olet Nicki Sikki Six(x), niin mitäs sanot tästä Mötley Crue-pätkästä: http://www.youtube.com/watch?v=OglaGA-UiLc
 
Onko tässäkin "valkoisen miehen groovea" tai nyanssivapaata ja liian efektipitoisella saundilla pilattua halonhakkuuta? Enkä minä sillä, en itsekään lähtisi hehkuttamaan mitään Castillon sooloja. Tai yleensä niitä muitakaan mitäänsanomattomimpia tuplabassari-paskamyllytyksiä.
 
Jos rockista puhutaan, minusta tässä on melko iskevä rumpulinja yhdistettynä tuohon kitarointiin ja bassotukeen, eikä biisikään ole mitenkään kliseisemmästä päästä tai rytmillisesti läpeensä ennalta arvattava. Ja jos rumpusaundeihin on haettu voimaa ja munaa selvien efektien kautta, niin se tehokeino voi olla myös onnistunut tai tarkoituksenmukainen, eikä automaattisesti sellainen 80's luvun naurettava saundikeino.
 
Täällä arvostetaan "oikeana rytmirokkina" Rollareita, eikä siinä, hyvin letkeää ja lämmintä menoahan se on. Mutta onko muka niin, ettei oikeaa rockillista rytmiä löydy muka vähän nuoremman polven bändeiltä, jotka lukeutuvat 80'luvulta alkaneeseen tukka- sukkahousu-, meikki- ja jotkut jopa glamtyyliin? Ja siltikin, vaikka tuollaiset ovat jo hyvin valkoisen miehen luomaa. Rollareissa ja muissa vanhan ajan jutuissahan on selkeästi kuultavissa mustan musan vaikutus ja pelkästään hyvässä mielessä. Siltikin ihmettelen, ettei riittävän laadukkaaksi tai tarpeeksi rytmikkääksi rokiksi hyväksytä uudemman 80-luvulla alkaneen aallon glam-vaikutteista tukkaheviä tai hard rockia, joka toki eroaa paljon mm. Rollareista ja muista juurevimmista jutuista. Ja on halonhakkaajamaisemmat linjat ja kolhompi meno. Kyllä sieltä löytyy niin monenlaatuista menoa, että on mistä valita.
 
Mutta eihän sille voi mitään, jos se ei ole "kevyemmän musiikin toteuttajien ja nokkelien asiantuntijoiden" mielestä enää oikeaa rokkia tai yleensäkään elossa. Ja ratkaisevinta taitaa olla se, että jos se ei ole rockiksi luokiteltua groovea, soulia, funkia tai jotain sellaista riittävän kevyttä tai jazzia, niin se ei ole hyvää rockia.
 
Tässä on croovia ja rokkia vai mitä??
http://www.youtube.com/watch?v=mCnYHenOY0Y

jazzmies: Pelkät nopeat kamera-ajot ja vilkas ohjaus ei poista sitä tosiasiaa, että yleisö vain odottelee, jotta nämä lopettaisivat ja lavalle tulisi jokin merkittävä bändi.
 
Sulla on tuo asenne mikä kirjoittaa nuo tekstit, ei mikään ammattitaito tai muu sellainen. Mistäs tuonkin "tosiasian" sait tietoosi, olitko paikalla ja haastattelit yleisöä? Ja oliko tuollaisilla heavyrock-festareilla mielestäsi yhtään merkittävää bändiä?
 
Todella säälittävää katsella, kun nämä kännissä toikkaroivat lavalla.
 
Ai kävit vieläpä puhalluttamassa bändin.
 
Rummutus ei osu kohdilleen
 
Juu, ihan täysin metsässähän se on. Sen soiton persiillään olemisen ilmeisesti kuulee vain jos on opiskellut yhtä paljon musiikkia kuin sinä.
 
ja vielä pahemmin laahaa tuo rocki-outlawe-tatuoitu pöhö-Ozzy.
 
Laahaa ja laahaa, ei se hirveesti pahenna tuota yleisön kokemusta tai teilaa bändiä. Ja pöhö mikä pöhö, mitä sitten? On sitä pöhömpiäkin laulajia ja kaikissa genreissä.
 
Randy Castillo on muuten yksi kaikkien aikojen huonoimmista tukkametalrumpaleista. Riman pudotus.
 
Joo, huonoutensa ja täydellisen tyylin osaamattomuutensa takiahan se onkin valittu noihin hommiin. Mut mitä muuta voi odottaa, kun on muutenkin noin paska ja merkityksetön bändi. Mut en minä edelleenkään hehkuta Castilloa sen kummemmin. Mutta sehän on selvää, että tuo musiikki, bändi ja yleisö olisivat varmasti tarvinneet ja halunneet tuonne rumpuihin Charlie Wattsin, velipesosen tai jazzmiehen. Niin jopahan olisi olisi ollut rockrytmillä oikeanlainen ja ehdottoman asiantunteva käsittely. Ja nuottivihko sekä heilurimetronomi rumpalin viereen. Ja bändin lavavola niin alas, että kuulee metronomin. Eli ei mitään halonhakkuuta.

Cimble: Senkin rasisti! ;)
 
Mutta kun kerran olet Nicki Sikki Six(x), niin mitäs sanot tästä Mötley Crue-pätkästä: http://www.youtube.com/watch?v=OglaGA-UiLc
 
Vaikka olenkin sikki-six, ei se tarkoita että olen mikään Mötikkä-fani. Shout At The Deviliä kehtaa vielä joskus kuunnella, mutta tuo Girls, Girls, Girls -osasto on jo ankaran noloa kasariskeidaa - ei auta edes nostalgialisä.
 
Tommy Lee on ollut ainakin aikoinaan ihan pätevä paukuttaja Mötikkään, mutta en nyt ihan "all-time greats" -porukkaan laskisi. Varmaan se bändi paras soittaja ja miksei myös esiintyjä.
 
Jaa Mastodon on pelkkää kliinistä virtuoosineppailua? Hoho, et taida Jazzmies bändiä just tuntea - oliko eka kerta?:
http://www.youtube.com/watch?v=35FzKI0rzBw
http://www.youtube.com/watch?v=2BiOITZHC8I

badcompany: Tässä on croovia ja rokkia vai mitä??
http://www.youtube.com/watch?v=mCnYHenOY0Y
 
No groove ehkä on ja myös rokkikin. Lenny Kravitz kohtaa Extremen. :) Tuossakin se groove tulee osaltaan rumpalin ehdottoman suorasta ja pelkistetystä peruskompista vastaan kitaran ja basson kiemurtelut. Jos rumpali lähtis kikkailemaan mukana, groove häviäisi. Samoin häviäisi myös silloin, jos kitara ja basso soittaisivat suoremmin tai liikkumattomammilla kuvioilla.

Cimble: Tuossakin se groove tulee osaltaan rumpalin ehdottoman suorasta ja pelkistetystä peruskompista vastaan kitaran ja basson kiemurtelut. Jos rumpali lähtis kikkailemaan mukana, groove häviäisi. Samoin häviäisi myös silloin, jos kitara ja basso soittaisivat suoremmin tai liikkumattomammilla kuvioilla.
 
Jep, noin se usein menee. Mastodonissa taas se rumpali "koukeroi", mutta basso ja kitarat soittavat suoraa jyrää - toimii. Tosiaan jos kaikki soittaa erityisen mutkikkaaksi, niin homman juju helposti katoaa.

Ei se niin ole. Ei groove tule siitä että joku soittaa enemmän joku vähemmän, hyvänen aika eikö se jo mene perille. Se syntyy siitä missä suhteessa perussykkeeseen kukin soittaa, hyvän grooven voisi sanoa vallitsevan silloin kun tempo on "laaja". Rytmisellä kuviolla on grooven kannalta väliä silloin jos - ja niin kuin pitäisi - se muokkaa iskualaa eli pelailee rytmisellä painolla.

velipesonen: Ei se niin ole. Ei groove tule siitä että joku soittaa enemmän joku vähemmän, hyvänen aika eikö se jo mene perille.
 
Ja sinulla on taas se totuus hanskassa? Ei hyvää päivää mitä ylimielisyyttä taas.
 
Jos kaikki soittavat helvetisti yhtäaikaa, "kaistat" menevät tukkoon, niin fysiikan lakien mukaiset kuin ne ihmisen pään sisältä löytyvät. Tässä toki puhutaan taas mielipiteistä, groovea ei voi kaikkia tyydyttävästi mitata. Vai riittääkö se Velipesosen mutu-mittaus?

sikki-six: Vai riittääkö se Velipesosen mutu-mittaus?
 
Jos esittämäsi pitäisi paikkansa, groove olisi sovittajien ongelma, mutta kun ei ole.

Rollarit groovaavat niin perkeleesti. Mastodon, Meshuggah tai Rammstein taas eivät. Niistä pitää etsiä muita attribuutteja.

Täytyy mainita että en henkilökohtaisesti ymmärrä väitettyä rytmin syvyyden puutetta linkittämässäni Elephant9-pätkässä. On mahdollista että rumpali on siinä heikoin lenkki (on mielestäni kyllä aika kovassa seurassa), mutta mielestäni rummutus on silti nerokasta. Ehkä en vain ymmärrä, tai ehkä se nerokkuus menee joiltain ohi tuon yleisen paahtamisen taustalla. Ei ollut myöskään ehkä paras mahdollinen liveversio, mutta tällaisilla improvisaatiopohjaisilla bändeillä se on mielestäni ymmärrettävää. Kuuntelen juuri studioversiota kyseisestä piisistä enkä kyllä rehellisesti keksi pahaa sanottavaa tästä.
 
E: kiusausmielessä bändin toisen levyn avausraita: http://www.youtube.com/watch?v=Oti4_uJHAqU

Elephant9 on vitun kova!

velipesonen: Jos esittämäsi pitäisi paikkansa, groove olisi sovittajien ongelma, mutta kun ei ole.
 
Sovitus vaikuttaa grooveen todella paljon, vaiko eikö? Toimiva sovitus on nähdäkseni grooven edellytys. Pelkkä virtuositeetti ei riitä.
 
antnis: Rollarit groovaavat niin perkeleesti. Mastodon, Meshuggah tai Rammstein taas eivät. Niistä pitää etsiä muita attribuutteja.
 
Miksi Rollaattorit groovaa, mutta raskaampaa kamaa soittavat eivät? Sukupolvikysymys, kenties? Nuokin kolme modernia esimerkkiä soittavat suht erilaista musiikkia.
 
Rammstein nyt on puhdasta marssimusiikkia, siitä on kaikki mustan musiikin svengi, groove ja twängi poistettu aivan tarkoituksella. Meshuggahin jokseenkin konemainen koukeroisuus ja toisto pyrkii luomaan parhaimmillaan jonkin sortin transsia, ääriraskasta sellaista. Mastodon taas ammentaa stonerista, Thin Lizzystä ja ties mistä omaan sludgeprogeensa. Eri bändejä kaikki, miksi niputtaa ne kaikki yhteen?
 
Groovea on erilaista, eikä käsite ole vanhojen bluespappojen etuoikeus. Termi muuttaa merkitystä siinä missä musiikin muoto muuttuu.

sikki-six: Sovitus vaikuttaa grooveen todella paljon, vaiko eikö? Toimiva sovitus on nähdäkseni grooven edellytys. Pelkkä virtuositeetti ei riitä.
 

 
Miksi Rollaattorit groovaa, mutta raskaampaa kamaa soittavat eivät? Sukupolvikysymys, kenties? Nuokin kolme modernia esimerkkiä soittavat suht erilaista musiikkia.
 
Rammstein nyt on puhdasta marssimusiikkia, siitä on kaikki mustan musiikin svengi, groove ja twängi poistettu aivan tarkoituksella. Meshuggahin jokseenkin konemainen koukeroisuus ja toisto pyrkii luomaan parhaimmillaan jonkin sortin transsia, ääriraskasta sellaista. Mastodon taas ammentaa stonerista, Thin Lizzystä ja ties mistä omaan sludgeprogeensa. Eri bändejä kaikki, miksi niputtaa ne kaikki yhteen?
 
Groovea on erilaista, eikä käsite ole vanhojen bluespappojen etuoikeus. Termi muuttaa merkitystä siinä missä musiikin muoto muuttuu.
 
Kunhan vertasin nykybändien estetiikkaa Stoneseihin. Ja groovea ei saa musiikkiin määrittelemällä termi uudestaan.