Rock, pop, alternative ›

Jokapaikanapina: On se :D Niinku soittais hanskat kädessä.
 
Mut jännä toi kitarasaundi kakkosella. Soolosaundeista en hirveesti välitä, ne on jotenkin kauheen.. no heartbreakerit :DD Mut sit taas ai kun kuulostaa rapean murean hyvältä komppauksissa!
 
WLL:n soolosoundi on mun mielestä hunajaa :D

biibob: Listatkaapa omasta mielestänne paras led zeppelinin levy. Olen päättänyt opetella soittamaan pää idolini jonkun levyn kaikki kappaleet järjestelmällisesti. Voitte kirjoitella tänne omia mielipiteitänne kyseisestä bändistä. laittakaa tänne myös henk. kohtainen suosikkikappaleenne zeppeliineiltä.
Minun suosikkini on HEARTBREAKER!!
 
Pidän nelosesta eniten. Henk.kohtaisesti tykkään kuitenkin vielä enemmän Plantin soolotuotannosta, jonne sinnekin valitettavasti mahtuu myös jonkin verran sitä kuraa.

Lesko: WLL:n soolosoundi on mun mielestä hunajaa :D
 
Kaikista parasta Led Zeppelin II:lla on kuitenkin Thank Youn jylhät, suorastaan majesteettiset urut.

pekka montin: Pidän nelosesta eniten. Henk.kohtaisesti tykkään kuitenkin vielä enemmän Plantin soolotuotannosta, jonne sinnekin valitettavasti mahtuu myös jonkin verran sitä kuraa.
 
Mikäs on lempibiisisi/albumisi Plantin soolotuotannosta?

Itse fanitan kanssa Plantin soolotuotantoa. Paras biisi melkeimpä "Big Log". Muita kovia ovat "In The Mood", "Rocking at the Midnight", "If I Were Carpenter", "29 Palms", "Darkness, Darkness" ja "The Enchanter".
 
Alison Krauss:in kanssa tehty "Raising Sand" se vasta upea albumi on. Siinä ei huonoja biisejä ole, tosin kaikki covereita, mutta eivät kuulosta suorilta kopioilta. Siitä suosikkibiisit ovat ehkä "Polly Come Home" ja "Through the Morning, Through The Night". Erittäin hyvä levy, joka kannattaa hankkia, jos ei hidas country-folk ahdista.
 
Uusin Band of Joy, on myös hyvä cover-albumi, mutta pidän paljon enemmän youtube:stä löytyvistä live-esityksistä, kuin albumin ylimiksatusta/masteroidusta tunnelmasta.

SaOk: Itse fanitan kanssa Plantin soolotuotantoa. Paras biisi melkeimpä "Big Log". Muita kovia ovat "In The Mood", "Rocking at the Midnight", "If I Were Carpenter", "29 Palms", "Darkness, Darkness" ja "The Enchanter".
 
Alison Krauss:in kanssa tehty "Raising Sand" se vasta upea albumi on. Siinä ei huonoja biisejä ole, tosin kaikki covereita, mutta eivät kuulosta suorilta kopioilta. Siitä suosikkibiisit ovat ehkä "Polly Come Home" ja "Through the Morning, Through The Night". Erittäin hyvä levy, joka kannattaa hankkia, jos ei hidas country-folk ahdista.
 
Uusin Band of Joy, on myös hyvä cover-albumi, mutta pidän paljon enemmän youtube:stä löytyvistä live-esityksistä, kuin albumin ylimiksatusta/masteroidusta tunnelmasta.
 
Onhan tuolla levyllä myös yksi Page & Plant-kappale, Please Read The Letter. Alkuperäinen versio löytyy vuoden 1998 Walking Into Clarksdale-albumilta.
 
Raising Sand on todella hieno levy, itsekin sen vastikään hankin. Tykkään paljon.

Heitänpä aran aiheen kehiin, mutta mun mielestä Plantin laulutapa heikkeni ja huononi levy levyltä. Ykkösellä se oli raaka ja alkuvoimainen, osin kakkosellakin, mutta kuten "Laulu jää pystyyn" -livestä kuulee, herran laulu on enemmänkin kissan maukumista. Suorastaan rasittavaa... Oliko raju huutaminen tehnyt jo tehtävänsä, ei vaan enää pystynyt...
 
Anteeksi pyhäinhäväistykseni.

jarre55: Heitänpä aran aiheen kehiin, mutta mun mielestä Plantin laulutapa heikkeni ja huononi levy levyltä. Ykkösellä se oli raaka ja alkuvoimainen, osin kakkosellakin, mutta kuten "Laulu jää pystyyn" -livestä kuulee, herran laulu on enemmänkin kissan maukumista. Suorastaan rasittavaa... Oliko raju huutaminen tehnyt jo tehtävänsä, ei vaan enää pystynyt...
 
Anteeksi pyhäinhäväistykseni.
 
Asioita, joita kaikki tiedostavat, mutta siitä ei vaan puhuta.

jarre55: Heitänpä aran aiheen kehiin, mutta mun mielestä Plantin laulutapa heikkeni ja huononi levy levyltä. Ykkösellä se oli raaka ja alkuvoimainen, osin kakkosellakin, mutta kuten "Laulu jää pystyyn" -livestä kuulee, herran laulu on enemmänkin kissan maukumista. Suorastaan rasittavaa... Oliko raju huutaminen tehnyt jo tehtävänsä, ei vaan enää pystynyt...
 
Anteeksi pyhäinhäväistykseni.
 
Mielestäni kolmoslevyyn asti ääni on aivan tulessa sekä studiossa, että livenä. Erityisesti DVD:ltä löytyvä vuoden -69 tai -70 Royall Albert Hall -liveveto on eräitä parhaimpia livetallenteita ikinä. Neloslevyllä mene vielä aika hyvin studiossa, mutta livenä alkaa jo kiristämään. Viidennellä menee studiossa ookoosti, mutta siitä lähtien ei lähde rokit. Muunlainen laulanta kyllä, ja esimerkiksi Alison Kraussin kanssa tehty Raising Sand on aivan taianomainen.

Joo.

Mut kuunnelkaa oikein ajatuksella tuota keikkaa joka on tallennettu "The Song remains To Same" -tallenteelle.
 
Plantin naukuminen on niin kammottavaa, ettei kys. raitaa pysty voluumilla kuuntelemaan.
 
Jotenkin tuntuu, että vielä olisi ollut kykyä hyvään rock-lauluun, mutta leipääntyminen/ylimielisyys/tekotaiteellisuus aiheuttivat tuon rasittavan naukumisen!

kuunneltuani Led Zeppelinin 2007 Shepperton treenibootleggia täytyy olla tyytyväinen ettei Plant halunnut jatkaa 02-keikkaa pidemmälle. Tuossa äänipöytätallenteessa laulu on korostetusti esillä, ja se on selvästi heikko lenkki kyseissä LZ-versiossa. Itseasiassa soittopuolella ei todellista valittamisen aihetta ole ollenkaan, mutta laulu ei vaan innosta samalla tavalla kuin 60/70-luvun taltioinneissa. Ei se nyt mitään kuraa ole, mutta siinä se ero huonompaan suuntaan nuoruuden ja vanhuuden (tai joustavan ja pilatun äänen) välillä kuuluu.
 
Hyvä että ukko tietää mihin kykenee, soololevyillään se on mainio.
 
Toki voi olla että Robert säästelee hieman ääntään treeneissä, enkä ole yhtä hyvää äänitettä varsinaisesta keikasta kuullut. Soittajien ansiosta hyvä kuuntelukokemus kunhan antaa laulajalle hieman tasoitusta.

Song Remains The Samella ei Plantti tosiaan pääse ylärekisteriin, minkä erityisesti huomaa avausbiisissä Rock'n Roll. Mun mielestä Plantin laulu oli parhaimmillaan neljällä ekalla levyllä. Sitten äänenkäyttöön tuli mukaan neitimäistä naukumista ja kimitystä, eikä ylärekisterissä ollut vanhaa voimaa. Olisiko väärä laulutekniikka vienyt parhaan puhdin äänestä? Joka tapauksessa Zeppelinin levyt ovat Nelosenkin jälkeen hienoja.

Rämppy: Olisiko väärä laulutekniikka vienyt parhaan puhdin äänestä? Joka tapauksessa Zeppelinin levyt ovat Nelosenkin jälkeen hienoja.
 
Oikeastaan koko klaani näistä on menettänyt lauluäänensä tekniikan puuttumisen eli rääkymisen kautta. Etenkin Plant, Gillan ja Coverdale, mutta osa osasi säästää oikeassa kohdassa, kuten Greg Lake, Jack Bruce ja Ronnie James Dio. Heitä jokaista on voinut kuunnella kypsemmälläkin iällä.
 
Led Zeppelin oli parhaimmillaan ehdottomasti 1968-1970, sillä jo Paris Theatren livelllä (BBC 1971) Plantilla ei oikein lähde ja tietynlainen itsetietoisuus ja mekaanisuus alkoi syödä tehoa siltä imprulsiiviselta freeltä, jota saamme nauttia kahdelta ensimmäiseltä levyltä sekä Royal Albert Hallin liveltä, mikä on yhtyeen ehdoton huippukohta.
 
Bändin uusiutuminen on aina cool ja oli cool LZ:n tapauksessakin, mutta skarppi kommunikointi alkoi laiskistua mahtailuun vuosi vuodelta. Vähemmän kokkelia ja viinaa, niin heidän livensä olisivat saattaaneet olla kuuntelua kestävää vielä myöhäisempinä vuosinakin. Näytteenä live-isku vuodelta 1977 http://www.youtube.com/watch?v=h5Jsgi52VFk OMG, LOL, MILF

jazzmies: Oikeastaan koko klaani näistä on menettänyt lauluäänensä tekniikan puuttumisen eli rääkymisen kautta. Etenkin Plant, Gillan ja Coverdale
 
En ymmärrä miksi yleensäkään piti kirkua? Kaikki nuo kuulosti parhaalta kun eivät kirkuneet kuin tytöt. Myös Ian Anderson ja Eric Bloom on aika lailla menettäneet äänensä, vaikkeivat niin rääkymiseen ole syyllistyneetkään.

Rämppy: Song Remains The Samella ei Plantti tosiaan pääse ylärekisteriin, minkä erityisesti huomaa avausbiisissä Rock'n Roll. Mun mielestä Plantin laulu oli parhaimmillaan neljällä ekalla levyllä. Sitten äänenkäyttöön tuli mukaan neitimäistä naukumista ja kimitystä, eikä ylärekisterissä ollut vanhaa voimaa. Olisiko väärä laulutekniikka vienyt parhaan puhdin äänestä? Joka tapauksessa Zeppelinin levyt ovat Nelosenkin jälkeen hienoja.
 
I'm Gonna Crawlhan on jo aika lailla melkoista korinaa Plantin osalta. Mutta hienoja levyjä Zeppelin tosiaan teki kautta uransa.

jazzmies: säästää oikeassa kohdassa, kuten Greg Lake
 
Täh? Eihän tuo kaveri ole osannut laulaa nuorenakaan, ja vanhempana sitten on joutunut transponoimaan biisit alaspäin ihan huolella vaikka ne eivät alun perinkään ole menneet korkealta. Komea tumma soundihan sillä on näin vanhemmalla iällä, sitä en kiistä.

StJerky: En ymmärrä miksi yleensäkään piti kirkua? Kaikki nuo kuulosti parhaalta kun eivät kirkuneet kuin tytöt. Myös Ian Anderson ja Eric Bloom on aika lailla menettäneet äänensä, vaikkeivat niin rääkymiseen ole syyllistyneetkään.
 
Entäs tapaus Brian Johnson? Kaiken järjen mukaan miehen äänen olisi tuolla äänenkäytöllä olla jo totaalisen mennyttä :-)
 
Muutama huomio:
 
-Coverdalellehan tehtiin jonkinlainen kurkkuleikkaus 80-luvulla jolloin mies pääsi korkeammalle kuin aiemmin.Tämän seurauksena C -omien sanojensa mukaan- sortui studiossa liian korkeisiin lauluosuuksiin joiden vetäminen livenä olikin vaikeampaa.Näin siis Slip of the tonguen juhlapainoksen kansivihkosen mukaan.Minusta Coverdalen laulu oli parhaimillaan Whitesnaken Moody/Marsden aikana.Jotenkin se rekisteri ja bluesahtava tulkinta sopi Coverdalelle paremmin kuin ylhäältä kirkuminen
 
-Gillanin äänen kunto on vaihdellut jo 80-alusta ,mutta nykyään taitaa olla jo aika heikossa hapessa.Pidän kuitenkin miehen soundista.
 
-Ian Andersonille tehtiin käsittääkseni myös jonkinsortin kurkkuleikkaus 80-luvulla.

PsychedelicWarlord: Entäs tapaus Brian Johnson? Kaiken järjen mukaan miehen äänen olisi tuolla äänenkäytöllä olla jo totaalisen mennyttä :-)
 
Tosi on. Jännä juttu että Geordien kanssa se lauloi paljhon terveemmän kuuloisesti.
 
Minusta Coverdalen laulu oli parhaimillaan Whitesnaken Moody/Marsden aikana.Jotenkin se rekisteri ja bluesahtava tulkinta sopi Coverdalelle paremmin kuin ylhäältä kirkuminen
 
Olen samaa mieltä.
 
-Gillanin äänen kunto on vaihdellut jo 80-alusta ,mutta nykyään taitaa olla jo aika heikossa hapessa.Pidän kuitenkin miehen soundista.
 
Samoin.
 
-Ian Andersonille tehtiin käsittääkseni myös jonkinsortin kurkkuleikkaus 80-luvulla.
 
Klaus Meinelle myös, ja hänen äänensä on edelleen hyvä.

Steven Tylerkin joitakin vuosia sitten jossain tuollaisessa leikkauksessa kävi ja kuulostaa helvetin hyvältä edelleen.

PsychedelicWarlord: Entäs tapaus Brian Johnson? Kaiken järjen mukaan miehen äänen olisi tuolla äänenkäytöllä olla jo totaalisen mennyttä :-)
 
Muutama huomio:
 
-Coverdalellehan tehtiin jonkinlainen kurkkuleikkaus 80-luvulla jolloin mies pääsi korkeammalle kuin aiemmin.Tämän seurauksena C -omien sanojensa mukaan- sortui studiossa liian korkeisiin lauluosuuksiin joiden vetäminen livenä olikin vaikeampaa.Näin siis Slip of the tonguen juhlapainoksen kansivihkosen mukaan.Minusta Coverdalen laulu oli parhaimillaan Whitesnaken Moody/Marsden aikana.Jotenkin se rekisteri ja bluesahtava tulkinta sopi Coverdalelle paremmin kuin ylhäältä kirkuminen
 
-Gillanin äänen kunto on vaihdellut jo 80-alusta ,mutta nykyään taitaa olla jo aika heikossa hapessa.Pidän kuitenkin miehen soundista.
 
-Ian Andersonille tehtiin käsittääkseni myös jonkinsortin kurkkuleikkaus 80-luvulla.
 
Täytyy lisätä tähän vanhankoulukunnan hard rock vokalisteihin mies nimeltä Glenn hughes.miehellä ääni on tänä päivänä hyvässä kunnossa eikä ikä paina ollenkaan!!!