Rock, pop, alternative ›

ukko idänmies: Hyvin se menee, älä turhaan jännitä liikaa. Tsemppiä! :) en jännitä. kiitos

Haastattelu pyyntö on nyt hoidettu. Saas nähdä mitä levy-yhtiöstä vastataan

anskubansku: Haastattelu pyyntö on nyt hoidettu. Saas nähdä mitä levy-yhtiöstä vastataan Jaa se oli vasta pyyntö, ei itse haastattelu. Toivottavasti onnistuu.

kupteri: Jaa se oli vasta pyyntö, ei itse haastattelu. Toivottavasti onnistuu. niinpä. olen suunnitellut tätä tammikuusta asti

anskubansku: niinpä. olen suunnitellut tätä tammikuusta asti
 
Huomenna hän tulee.
 
Ja jos ei tule niin pitää alkaa masinoida Mnetissä kampanjaa haastattelun puolesta.

Ensiviikolla santa cruzin uuden albumin bad blood rising arviointi.

Jätkät luulee vissii olevansa joku mötley crue

perjantaina levykauppaan. heti aamusta

santa cruzin uusi albumi bad blood rising radio rockin ensisoitossa ke-to välisenä yönä.

Olipa pettymys, vaikka sitä osasinkin sinkkujen perusteella odottaa. Ei yhtäkään kunnon mättöbiisiä tyyliin Aiming high tai 6(66) feet under. Tällä hetkellä lempibiisini taitaa olla Breathe kaikessa yksinkertaisuudessaan. Se on niitä harvoja kappaleita levyllä jotka vaikuttavat olevan sitä mitä ollaan lopputulokselta haettu, myös bassosoolo oli biisissä kiva juttu, sekä viulut, vihellys ja piano. Toinen hyvältä maistuva biisi on Drag me out of the darkness. Levyn sanoituksissa vaivaanuttaa nuo "new generation" ja "young blood" jutut. Joonasta arvostan paljon, lienee päävastuussa yksityiskohdista lopputuloksessa, mutta aivan liian monessa kappaleessa jo aiemmillakin levyillä esiintyvä nopea "hey, hey, hey, hey" puuduttaa. Nyt palaan totuttelemaan levyyn.

SossunRahoil: Olipa pettymys, vaikka sitä osasinkin sinkkujen perusteella odottaa. Ei yhtäkään kunnon mättöbiisiä tyyliin Aiming high tai 6(66) feet under. Tällä hetkellä lempibiisini taitaa olla Breathe kaikessa yksinkertaisuudessaan. Se on niitä harvoja kappaleita levyllä jotka vaikuttavat olevan sitä mitä ollaan lopputulokselta haettu, myös bassosoolo oli biisissä kiva juttu, sekä viulut, vihellys ja piano. Toinen hyvältä maistuva biisi on Drag me out of the darkness. Levyn sanoituksissa vaivaanuttaa nuo "new generation" ja "young blood" jutut. Joonasta arvostan paljon, lienee päävastuussa yksityiskohdista lopputuloksessa, mutta aivan liian monessa kappaleessa jo aiemmillakin levyillä esiintyvä nopea "hey, hey, hey, hey" puuduttaa. Nyt palaan totuttelemaan levyyn. levyarvostelu poikkeuksellisesti tänään.

santa cruzin bad blood rising levyarvostelu tulee tässä olkaa hyvät.
 
1. breathe: tykkäsin todella paljon. herkkä, kaunis ja rento kappale. liika tiluttelu on jätetty pois. ehdottomasti paras kappale. 12 pistettä.
 
2. river phoenix(part 2) tykkäsin. kaunis, rento ja iloinen kappale. toinen suosikki. 12 pistettä.
 
3. back from the dead. hyvä kappale. liika tiluttelu ärsyttää hyvällä tavalla. 8
 
4. pure fxcking adrenaline: tykkäsin mutta itse pidän rauhallisimmista kappaleista eniten. 8
 
5. get me out of california: tykkäsin mutta liika tiluttelu olisi voinut jäädä vähemmälle. 8
 
6. bad habits die hard: tykkäsin. 8

7. voice of the new generation: tykkäsin mutta liika tiluttelu pois. 8.

8. fire running throuhg our veins: tykkäsin. 8
 
9. drag me out of the darkness: tykkäsin. 10.

mitä pidätte santa cruzin uudesta: bad blood rising albumista? risuja ja ruusuja kiitos.

Kuulin töissä pari biisiä silleen vähän puolittain radiosta ja ihan samalta ne kuulosti ku kaikki muutkin. Eniten osu korvaan se ku (ilmeisesti) bändin biisivastaava kerto Jonelle säveltäneensä 100 biisiä joista piti valikoida ne levylle tulevat. Ihmettelenpä että miten ja missä välissä tollasella keikkatahdilla kerkee säveltää levyjen välissä 100 valmista saman genren biisiä jotka ois kaikki levykelpoista kamaa, mutta toisaalta jos toimintatapa on tää ni eipä sinänsä ihme että kaikki matsku on samaa tasapaksua tuubaa.
 
Livenä ilmeisesti parhaimmillaan kyllä, en oo nähny ni vaikee sanoo.

Jeszse: Livenä ilmeisesti parhaimmillaan kyllä, en oo nähny ni vaikee sanoo.
 
Livenä tuntuu kyllä soitto kulkevan hyvin, mutta laulajalle käy kyllä Bon Jovit ihan justiinsa jos ei nyt ota itseään niskasta kiinni ja pikkusen(todella paljon) harjottele tuota laulamista.
 
Vaikka levyllä tuo surkea laulaminen on vielä kohtuullisesti saatu häivytettyä massiivisten kuorojen ja nykytekniikan taakse niin kyllä se minua silti häiritsee aika paljon. Varsinkin rauhallisissa biiseissä ikävästi tappaa fiiliksen.
 
Uuden levyn ongelma sama kuin edellisen, ihan hyviä biisejä mutta aivan liikaa kikkailua kappaleissa. Hyvällä laulusuorituksella biiseihin tulis tarttumapintaa enemmän kun sitä solistin ääntä saattas kuulla jopa kertsissä joskus, eikä pelkästään kuoroa.

Oonko mä ainoa kenelle noi biisin nimet aiheuttaa ihmetystä tai myötähäpeää? Vahvasti tulee yläasteen kouluenglantimieleen ja pulpettikirjoitukset. Lisäksi tuo "young blood fucking riot fire fuck fucking"- meininki kuulostaa kornilta.

Käsittääkseni kornius kuuluu kontekstiin eikä sitä koeta ongelmaksi.

Kefiiri: Käsittääkseni kornius kuuluu kontekstiin eikä sitä koeta ongelmaksi.
 
Entä jos sitä käytetäkkään ironisesti?

Epävirtuoosi: Entä jos sitä käytetäkkään ironisesti?
 
Siinä tapauksessa se on joko hellyyttävää tai noloa.