Rock, pop, alternative ›

Askorbiinihappo: Helvetti tätä pienen ihmisen tuskaa. Kun kahteen levyyn riittäisi rahat. Toinen olisi A Farewell To Kings. Toiseksi ajattelin ensin Grace Under Pressurea, mutta voi viddy että on kolahtanut Power Windowsin biisit Big Money ja Manhattan Project. Toisaalta HYFin Missionkin on aivan älyttömän kova veisu. Signalsilla taas Subdivisions ja Digital Man...eiss, jotain vinkkiä? :)
 
Noista mun henkilökohtaset suosikit ainaki on Power Windows ja Grace Under Pressure. Molemmilla on sellasia biisejä, joista tulee kylmät väreet hienojen melodioiden ja sointuvaihdoksien takia. Kuuntele vaikka Red Sector A ja Distant Early Warning.

Kuuntele vaikka Red Sector A ja Distant Early Warning.
 
Jep, juuri noiden biisien takia se kiinnostaisikin.

Askorbiinihappo: Helvetti tätä pienen ihmisen tuskaa. Kun kahteen levyyn riittäisi rahat. Toinen olisi A Farewell To Kings. Toiseksi ajattelin ensin Grace Under Pressurea, mutta voi viddy että on kolahtanut Power Windowsin biisit Big Money ja Manhattan Project. Toisaalta HYFin Missionkin on aivan älyttömän kova veisu. Signalsilla taas Subdivisions ja Digital Man...eiss, jotain vinkkiä? :)
 
Valinta on melko yhdentekevä. Jossain vaiheessa tulet kuitenkin hankkimaan nuo kaikki.

Progressor: Valinta on melko yhdentekevä. Jossain vaiheessa tulet kuitenkin hankkimaan nuo kaikki.
 
Näin pääsee melko varmaan käymään ja suosittelen.

Paras pari noista levyistä olis: Farewell to Kings ; siellä ihan RUSH-yleissivistykseen kuuluvia teoksia:
Closer to the Heart, Xanadu ja Cygnus X-1. Aivan loistavia teoksia.
ja
Signals: Subdivisions ja New World Man
 
Ja kaikki levyt kannattaa ehdottomasti ostaa. Re-masteroidut versiotkin on nettikaupoissa cd:nä tosi edullisia. Osta kaikki! :) Et tule katumaan.
 

 
Askorbiinihappo: Helvetti tätä pienen ihmisen tuskaa. Kun kahteen levyyn riittäisi rahat. Toinen olisi A Farewell To Kings. Toiseksi ajattelin ensin Grace Under Pressurea, mutta voi viddy että on kolahtanut Power Windowsin biisit Big Money ja Manhattan Project. Toisaalta HYFin Missionkin on aivan älyttömän kova veisu. Signalsilla taas Subdivisions ja Digital Man...eiss, jotain vinkkiä? :)

Hetfloyd: Kuuntele vaikka Red Sector A ja Distant Early Warning.
 
GUP:lla on kyllä minusta kaikki piisit tasaisen hyviä.

GUP:illa on tasan yksi hyvä biisi, mutta sitäkin loistokkaampi. Yksi RUSHin parhaita biisejä kyllä ehdottomasti eli : DISTANT EARLY WARNING !!! =)
 
StJerky: GUP:lla on kyllä minusta kaikki piisit tasaisen hyviä.

molder: GUP:illa on tasan yksi hyvä biisi, mutta sitäkin loistokkaampi. Yksi RUSHin parhaita biisejä kyllä ehdottomasti eli : DISTANT EARLY WARNING !!! =)
 
Muistan kun odotin tuota GUP:ia ilmestyväksi '84. Se oli älytön pettymys! Signalsin jälkeen GUP tuntui todella hämmentävältä Iron Maiden -harmonioiden ja Human Leaguen välimaastolta, missä on mukana ripaus luonnontieteitä. Sävellyksellisesti tuntui, ja tuntuu yhä siltä, että pankista on ideat loppu.
 
Syytän paljolti tuottaja Peter Hendersonia siitä, että hänen johdollaan bändistä tuli tuollainen hybridi. Terry Brown osasi kyllä upeasti hyödytää bändin potentiaalin ja pitää jatkuvasti yllättävyyden mukana. Hendersonin myötä syntikat saivat käsittämättömän paljon tilaa levyiltä, vaikka Lee ei osaa niillä soittaa kuin yksiäänisiä melodioita ja soituja perushajotuksin. Toki jätkät olivat innoissaan PPG:sta ja Simmonseista kasarin ytimessä, tällälailla käytettynä ja tuotettuna GUP:sta tuli varsin nuhjuinen kokoelma angstia ja suuruudentavoittelua.

On tietysti niin, että vain makuasioista voi kiistellä. Olkoonkin että myös omasta mielestäni Rush on tehnyt parhaat juttunsa Terry Brownin kanssa, en olisi kuitenkaan ihan noin kriittinen myöhempien tuottajien suhteen. Käsittääkseni Rush halusi omaehtoisesti Signalsin jälkeen vaihtaa tuottajaa juuri kaavoihin kangistumisen välttämiseksi. Siinä Rushin pitkäikäisyyden salaisuus mielestäni piileekin. Se on halunnut ja pystynyt muuntautumaan ja kehittämään musiikkiaan ajan kanssa johonkin suuntaan, yleensä varsin onnistuneesti.
 
Signals on sikäli jännä levy, että se on selkeästi murroskauden levy. Siinä on elementtejä vanhasta Rushista, mutta myös viitteitä tulevasta. Tämän vuoksi itse miellän GUP:n jokseenkin selvänä jatkumona tuolle muutokselle, kappaleiden tyylien, soitin/soundivalintojen, syntikkavetoisuuden yms. suhteen. Yksi iso ero kuitenkin on. GUP:n masterointi ei ole oikein onnistunut. Levy kokonaisuudessaan soundaa liian ohuelta ainakin omaan makuun. Tuo voi hyvinkin olla Brown vs. Henderson muutoksen aiheuttama. Soundimaailman muutos oli kuitenkin ajatuksena kaunis, ja seuraavalla lätyllä (Power Windows) se olikin onnistunut paremmin.
 
jazzmies: Muistan kun odotin tuota GUP:ia ilmestyväksi '84. Se oli älytön pettymys! Signalsin jälkeen GUP tuntui todella hämmentävältä Iron Maiden -harmonioiden ja Human Leaguen välimaastolta, missä on mukana ripaus luonnontieteitä. Sävellyksellisesti tuntui, ja tuntuu yhä siltä, että pankista on ideat loppu.
 
Syytän paljolti tuottaja Peter Hendersonia siitä, että hänen johdollaan bändistä tuli tuollainen hybridi. Terry Brown osasi kyllä upeasti hyödytää bändin potentiaalin ja pitää jatkuvasti yllättävyyden mukana. Hendersonin myötä syntikat saivat käsittämättömän paljon tilaa levyiltä, vaikka Lee ei osaa niillä soittaa kuin yksiäänisiä melodioita ja soituja perushajotuksin. Toki jätkät olivat innoissaan PPG:sta ja Simmonseista kasarin ytimessä, tällälailla käytettynä ja tuotettuna GUP:sta tuli varsin nuhjuinen kokoelma angstia ja suuruudentavoittelua.

Itse jäävään itseni, mutta aika monesta suusta on kuullut mielipiteen, että
Grace Under Pressure on levy, jolla kaikki biisit ovat hyviä...

jazzmies: Muistan kun odotin tuota GUP:ia ilmestyväksi '84. Se oli älytön pettymys! Signalsin jälkeen GUP tuntui todella hämmentävältä Iron Maiden -harmonioiden ja Human Leaguen välimaastolta, missä on mukana ripaus luonnontieteitä. Sävellyksellisesti tuntui, ja tuntuu yhä siltä, että pankista on ideat loppu.
 
Missähän niitä "Iron Maiden-harmonioita" tuolla levyllä piileksii? Ei ainakaan kovin edustavassa asemassa.Sävellyksellisesti GUP on minusta tarttuvinta Rushia (Red Sector A,Distant Early Warning jne.) ,mutta makuasioitahan nämä.
 
Hendersonin myötä syntikat saivat käsittämättömän paljon tilaa levyiltä, vaikka Lee ei osaa niillä soittaa kuin yksiäänisiä melodioita ja soituja perushajotuksin. Toki jätkät olivat innoissaan PPG:sta ja Simmonseista kasarin ytimessä, tällälailla käytettynä ja tuotettuna GUP:sta tuli varsin nuhjuinen kokoelma angstia ja suuruudentavoittelua.
 
Saihan ne syntikat tilaa vieläkin enemmän Power Windowsin ja Hold your firen myötä vaikka Peter Collins taisi molemmissa olla puikoissa? Ne syntikat lienee tarkoitettukin värittämään/täyttämään kokonaisuutta ja toisaalta monimutkaisten kuvioiden toteuttaminen livenä triona ei lie olisi ollut mahdollistakaan.Eihän koskettimien tarkoituskaan Rushissa ole vetää mitään Jan Hammer/Jordan Rudess-tyylistä vaan värittää trion soundia ja monipuolistaa sitä.

GUP on parhautta. Power Windows ei sen sijaan ole kunnolla koskaan auennut. Näin nämä makuasiat vaihtelevat... Pääasia, että porukka kuuntelee. :)

jazzmies: Signalsin jälkeen GUP tuntui todella hämmentävältä Iron Maiden -harmonioiden ja Human Leaguen välimaastolta, missä on mukana ripaus luonnontieteitä.
 
Heh, tää oli hauska. Noita Iron Maiden -harmonioita en ole tullut ajatelleeksi mutta uusromantiikka -vaikutteita kyllä. "Red Lenses" -biisistä on tullut aina Saga mieleen ja miksei bändi olisi voinut ottaakin vaikutteita maanmiehiltään, Sagalla oli tosin jo Simmonsit ja newromantixit käytössä jo kolme vuotta aiemmin.
 
Tykkään toki GUPista, mutta jos pitäis valita se tai "Signals" niin jälkimmäinen vie voiton.

GuP on aivan loistava levy.
 
Olisi täyden kympin albumi ilman The Body Electric-biisiä.

Grace Under Pressure on kyl sairaan kova albumi ja ehkä maailman kovin pop/synthpop levy.

Deathwish: Grace Under Pressure on kyl sairaan kova albumi ja ehkä maailman kovin pop/synthpop levy.
 
yhdyn edelliseen

Prime Mover tolta ASOH:lta on kyllä kertakaikkisen jäätävä esitys. Ihan sairaan skarppia soittamista. Eivät kyllä enää pysty ton ASOH:n tasolle mun mielestä. Ja eivätkä ole biisitkään enää näin hyviä... HYF on kokonaisuutena upea levy materiaaliltaan.
 
http://www.youtube.com/watch?v=ZjlU6lC_CmY&feature=related

Mikä on Rush:in paskin levy? Tai siis; jos konseksuksen nimissä Moving Pictures on paras, niin vastapooli?

Kailis: Mikä on Rush:in paskin levy? Tai siis; jos konseksuksen nimissä Moving Pictures on paras, niin vastapooli?
 
Moving Pictures ei ole mun listalla edes top vitosessa.
 
Huonoin on debyytti. Mutta jos sitä ei lasketa, niin Vapor Trails ehdottomasti. Muutamaa valonpilkahdusta lukuunottamatta surkeahko levy.

Kailis: Mikä on Rush:in paskin levy? Tai siis; jos konseksuksen nimissä Moving Pictures on paras, niin vastapooli?
 
Vapor Trails