Rock, pop, alternative ›

Onko Shout!:n lisäksi muita suomennettuja Beatle-kirjoja joita voisi suositella?

Onko Shout!:n lisäksi muita suomennettuja Beatle-kirjoja joita voisi suositella?
 
Paul McCartneyn "Eilinen" (60-luvulla "piirien" mukana tiiviisti hengailleen Barry Milesin toimittama) ja John Lennonin "John Lennon muistelee" (olisiko ollut Rolling Stone-lehden Jann Wennerin toimittama) tarjoavat osin vastakkaisia näkemyksiä pääkallonpaikalta. Etenkin jälkimmäinen kannattaa lukea.
 
Markku Koski on kirjoittanut teoksen "The Beatles - erään yhtyeen anatomia", josta on nyt otettu uusi painos. Edellisestä lukukerrasta on aikaa, mutta uskaltaisin väittää sen olevan suomeksi julkaistun Beatles-kirjallisuuden parasta antia.
 
Tenho Immosen "The Beatles : historia & levytykset" on taattua kamaa ainakin Pop-lehden lukijoille. Faktoja on paljon, mutta kirja ei ole kovin vetävästi kirjoitettu.
 
Steve Turnerin kirjoittama "Kovan päivän kirja" pureutuu laulujen taustoihin. Mielenkiintoinen opus, joskaan ei ihan parasta A-ryhmää.
 
Hunter Daviesin "The Beatles - meidän tarinamme" tarjoilee aikalaisnäkökulmaa aiheeseen ja täyttää jollakin tapaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Beatle-kirjan tunnusmerkit. Kannattaa ostaa, jos tulee divarissa vastaan.
 
Agnus Allanin "Beatles - sarjakuva legendasta" on juuri sitä mitä nimeke lupaa. Mielestäni onnistunut sarjakuvasovitus. Mark Shipperin humoristinen "Paperback writer : Beatlesien elämä ja toiminta" tarjoaa puolestaan fiktiivisen näkökulman aiheeseen. Jälkimmäisessä on Juice Leskisen käännös.
 
Chris Hutchinsin ja Peter Thompsonin "Elvis vastaan Beatles" on Seiska-tason roskaa. Kannattaa kiertää.
 
(EDIT: Pari lisäystä ja sanamuotojen korjausta).

Heitetään vielä piitleskirjoihin Ray Colemanin John Lennon -täydellinen elämänkerta.

Onko Shout!:n lisäksi muita suomennettuja Beatle-kirjoja joita voisi suositella?
 
Kaikki kannattaa lukea alkukielellä jos vain pystyy. "Suomennokset" ovat usein helvetin kömpelöitä ja huonoa suomea. Erityisesti puhutun englannin kääntäminen luontevaksi puhekieliseksi suomeksi on vaikea laji.

Marlowen listaan ei ole juuri lisättävää, ainoastaan yksi aihetta käsittelevä kirja tuli vielä mieleen, eli Ross Bensonin (?) Mies myytin takana. Mäkikartanon elämäkerta, siis. Se oli muistaakseni aika kehno tekele ja ennen kaikkea järkyttävän huonosti suomennettu. Yleensä en suomennoksia hauku -pääasia että suomennetaan- mutta tuo oli kyllä surkea.
 
Markku Kosken Beatles -kirja on todellakin hyvä. Se ei tosin ole mikään elämäkerta, vaan paremminkin esseekokoelma ja yleisempi pohdinta Beatlesien aikakaudesta.

Kaikki kannattaa lukea alkukielellä jos vain pystyy. "Suomennokset" ovat usein helvetin kömpelöitä ja huonoa suomea. Erityisesti puhutun englannin kääntäminen luontevaksi puhekieliseksi suomeksi on vaikea laji.
 
Toki, tässä on vaan se, että vaikka englantia puhun ja luen suht sujuvasti, on englanniksi lukeminen raskaampaa kuin suomeksi.
 
Hain kirjastosta McCartneyn Yesterday-muistelman ja Lennonin "Muistelee"-kirjan. Pauli muistaa selvästi enemmän kuin John ;)

Marlowen listaan ei ole juuri lisättävää, ainoastaan yksi aihetta käsittelevä kirja tuli vielä mieleen, eli Ross Bensonin (?) Mies myytin takana. Mäkikartanon elämäkerta, siis. Se oli muistaakseni aika kehno tekele ja ennen kaikkea järkyttävän huonosti suomennettu. Yleensä en suomennoksia hauku -pääasia että suomennetaan- mutta tuo oli kyllä surkea.
.
 
Oli huono ja heppoinen. Eikö tämä Benson ollut enemmän joku julkkiskirjailija kuin musiikkialan guru?
 
Lewisohnin Beatleraamatut eivät ole hankalia luettavia englanniksikaan, arvelen. Ja niissä on upeita kuvia.

Oli huono ja heppoinen. Eikö tämä Benson ollut enemmän joku julkkiskirjailija kuin musiikkialan guru?
 
Saattoi olla noin, joo.
 
Lewisohnin Beatleraamatut eivät ole hankalia luettavia englanniksikaan, arvelen. Ja niissä on upeita kuvia.
 
Minulla on Lewisohnin Complete Beatles chronicles (muistaakseni tuon niminen, kirjahylly on niin iloisesti sekaisin, että en tähän hätään löytänyt sitä tarkistaakseni...) ja se on komea kirja, joka kertoo päivä päivältä mitä bändille kuului. Kiva opus. Tälle hyvää jatkoa on sitten jäsenten soolovuosiin keskittyvä Keith Badmanin The Beatles after the break-up 1970-2000, joka sekin kertoo päiväkirjamaisesti kaikenlaista kivaa ja vähemmän kivaa.
 
Ja taas kerran mainostan kaikkien aikojen Beatles -kirjaa, eli Ian MacDonaldin Revolution in the headia. Kerrankin kirja, jossa puhutaan musiikista. Tuo Marlowen mainitsema Kovan päivän kirja on vähän niinkuin kansantajuisempi ja helpompi versio tästä MacDonaldin kirjasta. Vähän heppoisempi myös.

Minulla on Lewisohnin Complete Beatles chronicles (muistaakseni tuon niminen, kirjahylly on niin iloisesti sekaisin, että en tähän hätään löytänyt sitä tarkistaakseni...) ja se on komea kirja, joka kertoo päivä päivältä mitä bändille kuului. Kiva opus. Tälle hyvää jatkoa on sitten jäsenten soolovuosiin keskittyvä Keith Badmanin The Beatles after the break-up 1970-2000, joka sekin kertoo päiväkirjamaisesti kaikenlaista kivaa ja vähemmän kivaa.
 
Ja taas kerran mainostan kaikkien aikojen Beatles -kirjaa, eli Ian MacDonaldin Revolution in the headia. Kerrankin kirja, jossa puhutaan musiikista. Tuo Marlowen mainitsema Kovan päivän kirja on vähän niinkuin kansantajuisempi ja helpompi versio tästä MacDonaldin kirjasta. Vähän heppoisempi myös.
 
Revolution in the Head on analyyttinen ja MacDonald osaa olla myös erittäin kriittinen Fabfourin tuotoksia kohtaan.
 
Se toinen Lewisohnin kirjoista on Compleat Recording Sessions, jossa käydään levytyssessiot päivä päivältä läpi.

Revolution in the Head on analyyttinen ja MacDonald osaa olla myös erittäin kriittinen Fabfourin tuotoksia kohtaan.
 
Se toinen Lewisohnin kirjoista on Compleat Recording Sessions, jossa käydään levytyssessiot päivä päivältä läpi.
 
Nuo kaksi on mun suosikkejani.
 
Beatles Gear -kirjassa käydään pikkutarkasti soittovermeet läpi. Hyvä kirja jos soittimet kiinnostaa.

Pitäshän nuita ostella, mutta tympii kun ne on täyshintaisia ja versiot on jostain 80-luvulta. Tietää että samantien kun on levyt hyllyssä niin alkaa hulppeasoundista digipäkkiversiota ilmestyä.
 
Levykauppa Äxällä on harvinainen tarjous: "Please Please Me", "Beatles For Sale", "Help", "Rubber Soul", "Magical Mystery Tour" ja "Let It Be" ovat saatavilla 11,90 euron hintaan.
 
http://www.levykauppax.fi/cat.php?id=200
 
The Beatlesia näkee harvemmin saatavilla noin edullisesti, eli nyt vaan tilaamaan! Ainakin "Rubber Soul" ja "Magical Mystery Tour" ovat pakkohankintoja.

The Beatlesia näkee harvemmin saatavilla noin edullisesti, eli nyt vaan tilaamaan! Ainakin "Rubber Soul" ja "Magical Mystery Tour" ovat pakkohankintoja.
 
Kaikki ne ovat pakkohankintoja, jos ei ennestään noita levyjä omista.

Kaikki ne ovat pakkohankintoja, jos ei ennestään noita levyjä omista.
 
Höpsis. En omista ainuttakaan ko. orkesterin levyä, enkä tunne minkäänlaista pakkoa yhdenkään hankintaan. :-)

Höpsis. En omista ainuttakaan ko. orkesterin levyä, enkä tunne minkäänlaista pakkoa yhdenkään hankintaan. :-)
 
"Beatles-impotentti!" ;)

En omista ainuttakaan ko. orkesterin levyä, enkä tunne minkäänlaista pakkoa yhdenkään hankintaan. :-)
 
Noh noh, nyt olisi hyvä sauma aloittaa. :)

Höpsis. En omista ainuttakaan ko. orkesterin levyä, enkä tunne minkäänlaista pakkoa yhdenkään hankintaan. :-)
 
Ootko MrQ?

Ootko MrQ?
 
Voi luoja! Tuo oli paha. Pois se minusta. Ja sitä paitsi olen kuullut huhuja, että hänet olisi hiukkasen "käännytetty" tässä suhteessa.
 
E: Tykkään muuten kyllä siitä Walrus-biisistä.

Voi luoja! Tuo oli paha. Pois se minusta. Ja sitä paitsi olen kuullut huhuja, että hänet olisi hiukkasen "käännytetty" tässä suhteessa.
 
Markuusin Biitles -diggailu tais unohtua aika äkkiä kun iski se "vihaan kaikkee mikä liikkuu" -vaihe taas päälle...

Kaikki ne ovat pakkohankintoja, jos ei ennestään noita levyjä omista.
 
Joo, onhan se vähän noinkin. Korjataan siis: jos et omista yhtään ainoaa levyä, mutta haluat tutustua orkesteriin, niin hanki alkajaisiksi ainakin "Rubber Soul" ja "Magical Mystery Tour".
 
E: Tykkään muuten kyllä siitä Walrus-biisistä.
 
Et ole ainoa: muun muassa Jeff Lynnen tiedetään Electric Light Orchestran perustamisvaiheessa todenneen, että nyt jatketaan siitä, mihin the Beatles jäi "I'm the Walrusin" levytettyään.

Joo, onhan se vähän noinkin. Korjataan siis: jos et omista yhtään ainoaa levyä, mutta haluat tutustua orkesteriin, niin hanki alkajaisiksi ainakin "Rubber Soul" ja "Magical Mystery Tour".

 
Tuo Magical mystery tour nyt on pakkohankinta lähinnä vain sen takia, että siinä on Penny Lane ja Strawberry Fields. Ja I'm the walrus tietysti. Muutenhan levy ei (Beatles -mittapuulla) kovin kummoinen ole.
 
Tai no onhan siinä nimibiisi ja Fool on the hill ja Your mother should know. Ja on tiätty All you need is lovekin. Tarkemmin mietittyäni pakkohankintahan tämäkin on ilman muuta...