Rock, pop, alternative ›

jYRKI Hämäläinen otsikoi jonkin Ganes-jutun Suasikissa aikoinaan jotenkin "Kolme sointua, kolme Ganesta". Sitten samaa alettiin sanoa punk-bändeistä ja etenkin Pistolsista, vaikkei siinä ole mitään perää.
 
Mikä ihmeen maaginen numero se kolme on? CCR soitti yhden soinnun biisejä. Paras lukumäärä olisi varmaan kaksi tai puolitoista.

jYRKI Hämäläinen otsikoi jonkin Ganes-jutun Suasikissa aikoinaan jotenkin "Kolme sointua, kolme Ganesta". Sitten samaa alettiin sanoa punk-bändeistä ja etenkin Pistolsista, vaikkei siinä ole mitään perää.
 
Mikä ihmeen maaginen numero se kolme on? CCR soitti yhden soinnun biisejä. Paras lukumäärä olisi varmaan kaksi tai puolitoista.
 
-En ole mikään Sibelius: että raapustaisin partituurin ääressä. Ne biisit ei ole sillä tavalla impressionistisia, vaan formaatti on hyvin vankka ja selkeä. Kolme sointua ja totuus. Musiikkiopistossa joskus teoriatunneilla selitettiin, että se on A-A-B-A, tai A-osa ja toinen A-osa, B-osa ja A-osa _ hurraa. Pari säkeistöä ja kertosäe ja ehkä soolo. Se on siinä.
 
-Kari Peitsamo

Tässä on biisinikkareille ilmainen neuvo: Kaikkein paras biisi on se missä soitetaan enimmän osan aikaa sointua josta ei tiedä onko se e vai a. Sitten pitää välillä vaihtaa se sointuun josta ei tiedä onko se a vai e. Näin saadaan yhteensä puolitoista sointua ja voilà! Kolmen soinnun nyhrääminen on lievästi sanottuna vanhanaikaista.

Mikä ihmeen maaginen numero se kolme on?
 
Viittaa rakenteeseen I-IV-V, jolla soittaa vaikka mitä ja koko Eddie Cochranin ja Buddy Hollyn tuotannot. Väljemmin ajatellen samaa kolmen soinnun rakennetta on vaikkapa 12 tahdin blues:
I | I | I | I | IV | IV | I | I | V | IV | I | V (Edit: viimeinen tahti voi olla myös |IV,V|)
 
Noin niinku teoriapohjalta. Vai oliko liian tosikkomainen vastaus?

Viittaa rakenteeseen I-IV-V,
 
Noin niinku teoriapohjalta. Vai oliko liian tosikkomainen vastaus?
 
Tottahan toki, tai näkökulmasta riippuen vaikkapa V - I - II . Hassuna vaan olen pitänyt että lukumäärää kolme pidetään jotenkin yleisenä siellä missä voi olla yhtä hyvin yksi kuin seitsemän tai kahdeksankin sointua. Aina tulee joku joka sanoo että se on kolme. Outoa.

Okei, mä lisään: neljän soinnun nerokkuutta...

Antiikin kieltä on se. An Arche, jotakuinkin "ilman hallintoa", tai järjestystä, hierarkkiaa ( se Arche kait on siinä se hier). Arkki-, niinku tehti tai piispa tai atri tai jotain.
Joku joka oikeesti osaa kreikkaa tai latinaa vois tarkentaa. Mut antiikin aikasia yhteiskunnan järjestelmien pohdintojen ismejä on anarkia. Ihan niinku politiikkakin on antiikin kieltä ja tarkottaa "yhteisten asioitten hoitamista", vai mitä se ny oli.
 
Tätä threadiä on hauska lukea. Vaikka itse koen olevani liian nuori ottaakseni kantaa vanhojen partojen muisteluihin (tsori), ja taitaa mulle kuitenkin olla niin, että lähimmäs nuoruuden punk-diggailuja osuu tosiaan ne Beastie Boysien varhaiset matskut.
 
Intuitioni on se, että tällaiselle oikeasti vapaalle ja hiukan anarkistiselle itsetekemisen meiningille olisi tällä hetkellä aika reilusti kysyntää. Siihen en osaa oikein osata vastata, miksei yhtä paljon nykyään tunnuta saavan aikaan.
 
Varsinaisesti mun piti tietysti ottaa tähän kreikka-asiaan kantaa, vaikken mikään filologi olekaan. Alunperin Arkhe on tietysti niinkun "perusta", ja anarkhe on niinkun "ilman perustaa". Siis, vähän kuten ensimmäisillä luonnonfilosofeilla (siis kaikkien länsimaisten tieteilijöiden esi-isillä) oli sellaisia teorioita, että kaiken Arkhe on vesi tai maa tai jotain vastaavaa. Myöhemmin sitten Platonilla ainakin löytyy jo poliittisesta käytöstä, eli siis "perustaton" hallintomuoto.
 
Polis tarkoittaa tietysti yksinkertaisesti vain Kaupunkivaltiota, ja politiikka siis kirjaimellisesti kaupunkivaltiota koskevia asioita. Tietyssä mielessä punkin poliittisuus on todella mielenkiintoisella tavalla "alkuperäistä" politiikka. Emmä jaksa sen enempi analysoida, mutta siis kaupunkivaltio oli yksinkertaisesti se mesta missä Kreikkalaiset asui ja sitä rataa.
-
Kun olen lueskellut tätä threadiä, niin mulle on tullut sellainen fiilis, että tosiaan tuo hippeihin tai sitten "hämyihin" vedetty ero tuo kuitenkin jotain esiin punkista. Ehkä juuri sen takia, että hippeilyssä on kuitenkin paljon samaa: itse tehdään juttuja, yhteisöllisyyttä ja "systeemistä" irrottautumista. En osaa sanoa mikä se keskeinen ero on, mutta jotenkin tuntuu, että tällä hetkellä hippiä on edes jonkinverran, mutta primitiivinen punk-meininki (tai jokin sen nykyinen versio) ei ainakaan mun silmille hypi riittävästi.

Kun olen lueskellut tätä threadiä, niin mulle on tullut sellainen fiilis, että tosiaan tuo hippeihin tai sitten "hämyihin" vedetty ero tuo kuitenkin jotain esiin punkista. Ehkä juuri sen takia, että hippeilyssä on kuitenkin paljon samaa: itse tehdään juttuja, yhteisöllisyyttä ja "systeemistä" irrottautumista. En osaa sanoa mikä se keskeinen ero on, mutta jotenkin tuntuu, että tällä hetkellä hippiä on edes jonkinverran, mutta primitiivinen punk-meininki (tai jokin sen nykyinen versio) ei ainakaan mun silmille hypi riittävästi.
 
AAARGH, olemmeko viimein päätyneet siihen tilaan ettei hipillä ja punkilla ole mitään eroa? Pitääköhän käydä juomassa viimeinen lasolinjämä autotallissa.
 
Hippi on se joka juo mausteteetä ja lukee tyhmiä kirjoja. Se on kiinnostunut muiden elämän kyttäämisestä kun oma ei suju. Muuten se ei voisi hippi ollakaan. Punkki on se joka haastaa jumiutuneen yhteiskunnan ja luo uutta vaikka väkisin. Punk haastaa myös itsensä. Hämyt eivät haasta mitään eivätkä tiedä sellaista olevankaan. Hämy ei osaa muuta kuin sulta tupakat ja rahat viedä.
 
Eli hippi on siis se joka kuvittelee tietävänsä kaiken ja hämy on se joka järjestää kerhoillat sun muut. Kolikon kaksi puolta, molemmat hyödyttömiä.
 
Punkin todellisuus perustuu haasteeseen. Se tarkoittaa että todellisuus perustuu haasteeseen.

Olen kaikesta muusta samaa mieltä MUTTA saan näppylöitä aina kun jumalaani ROTTENIA aliarvioidaan (sitä tapahtuu aivan liian usein). Rotten ei todellakaan ole vain oma räkäinen itsensä sillä mies on yksinkertaisesti NERO (Rotten on Englannin Ismo Alanko). Sex Pistols teki vain yhden merkittävän teon ja sen nimi on NEVER MIND THE BOLLOCKS. Rottenin osuus levyn syntymiseen oli ERITTÄIN huomattava. Matlock ja Rotten vihasivat toisiaan mutta ilman näitä kahta ei kukaan tietäisi punkista yhtään mitään.
 
Tuon ei ollut tarkoitus olla mikään moite, koska Rottenin räkäisyys teki hänestä mainion keulakuvan maailman näkyvimmälle punk-bändille. Ensinnäkin Rotten on mainio sanoittaja ja ensiluokkainen punk-runoilija. Musikaalisesti Rotten saattaa olla ylimainostettu, mutta kyllä hänen vaikutuksensa myöhempään rock-musiikkiin on suuri jo hänen aggressiivisen tyylinsä, karismansa ja oivallustensa ansiosta.
 
Teknisesti Rotten ei varmasti ollut kummoinen laulaja, mutta eihän tässä rokki-touhussa teknisyys ole koskaan ollutkaan se homman juju. Tunnetilan välittäminen on tärkeämpää kuin tekninen suoritus. Tässä tunnetilan välittämisessä Rotten todella onnistui - oli se sitten turhautumisen, vitutus, uhmakkuus, raivo yms . Tässä on mielestäni kiteytettynä punkin ja hyvän rock-musiikin idea. 70-luvun mainstream-musiikki oli ollut pääasiassa mahtipontista pullistelua vailla sielua, mutta punk palautti välittömyyden rock-musiikkiin.

Tuon ei ollut tarkoitus olla mikään moite, koska Rottenin räkäisyys teki hänestä mainion keulakuvan maailman näkyvimmälle punk-bändille. Ensinnäkin Rotten on mainio sanoittaja ja ensiluokkainen punk-runoilija. Musikaalisesti Rotten saattaa olla ylimainostettu, mutta kyllä hänen vaikutuksensa myöhempään rock-musiikkiin on suuri jo hänen aggressiivisen tyylinsä, karismansa ja oivallustensa ansiosta.
 
Teknisesti Rotten ei varmasti ollut kummoinen laulaja, mutta eihän tässä rokki-touhussa teknisyys ole koskaan ollutkaan se homman juju. Tunnetilan välittäminen on tärkeämpää kuin tekninen suoritus.
 
Lydon on karismaattinen esiintyjä ja loi tahtomattaan ensimmäisen punk prototyypin. On tosiasissa huvittavaa että Suomi oli hukkua Rotten klooneihin tuossa 70-luvulla (katukuvaan ja lavoille ilmestyi nopeasti myös Joe ja Sid klooneja). Lydon loi Rottenin monista asioista joten Rotten ei ole mikään tyhjästä syntynyt luonnonlapsi (Rotten on roolihahmo). Sex Pistols oli alunperin hippien luoma tuote mutta Lydon teki siitä kapinan. Lydon ei ollut siinä asemassa että olisi voinut päättää Pistolsin tulevaisuudesta ja ulkoisesta olemuksesta mutta niin tämä itsepäinen irkku kuitenkin teki (Pistols syntyi ja kuoli Rottenin mukana). Lydon ei alistunut määräilevän hipin tahtoon kuten muut tekivät sillä Lydonilla oli ihan selkeä visio siitä millainen Pistolsin olisi pitänyt olla (P.I.L). Pistols oli monien osien summa ja yhtälö syntyi hipin ja punkkarin kaksintaistelusta jonka punkkari voitti hajottamalla yhtyeen USA:ssa (toinen voitto tuli oikeussalissa kymmenen vuoden taistelun jälkeen). Yhtyeen loppu oli itsestään selvä koska kukaan ei voinut korvata Lydonin luomaa Rottenia. Lydon on väärinymmärretty nero (Lydonia arvostetaan mutta arvostetaan vääristä syistä).

Työnjakohan taitaa olla läpi koko Never Mind The Bollocksin sellainen, että Glen Matlock on säveltänyt biisit, Rotten on sanoittanut ne, ja studiossa levyn ovat soittaneet Steve Jones (basso ja kitara), Paul Cook (rummut) ja mahdollisesti Chris Spedding (kitara), Rotten on lopuksi laulanut leadit ja Jones ja Cook stemmat. Sid oli onneksi sairaalassa lähes koko levyn teon, keltataudissa, eikä yrittänyt raidoille kuin kerran joka sekin päätyi Jonesin päällesoittamaksi kuten Matlockinkin bassoraidat.
 
Näinhän se nykytiedon valossa meni vaikka tuo Sidin keltatauti taitaa olla Jonesin heittämä vitsi.

Pistols syntyi ja kuoli Rottenin mukana. Lydon ei alistunut määräilevän hipin tahtoon kuten muut tekivät sillä Lydonilla oli ihan selkeä visio siitä millainen Pistolsin olisi pitänyt olla (P.I.L).
 
Niin on, ja Malcolm se vaan jaksaa jauhaa, paljolti siksi että on itse alusta lähtien uskonut syöttämäänsä hömppään. Ajatusleikki: Jos Brian Epstein olisi selvinnyt elossa Beatlesin hajoamisen yli ja alkanut sen jälkeen suureen ääneen todistaa "luoneensa bändin massojen manipulaatiota varten", aika moni uskoisi.
 
Malcolmin skeidaa näyttäisivät kaikkein mieluiten uskovan tyypit jotka pitävät itseään jotenkin tosi rajuina. Niin pidän heitä minäkin.
 
Harmi ettei PiListä koskaan tullut oikeaa bändiä jolla olisi oikea ura, koska siinä olisi ollut sellaiseen ainesta. En tiedä olisiko Lydon tosin ollut kiinnostunut.
 
P.S. Damnded on perunut muutaman keikan (eli jättänyt keikat tekemättä) eikä uusia ole luvassa, joten onko ne taas tehneet itselleen tyypillisen hajoamistempun?

AAARGH, olemmeko viimein päätyneet siihen tilaan ettei hipillä ja punkilla ole mitään eroa? Pitääköhän käydä juomassa viimeinen lasolinjämä autotallissa.
 
Tämä hämyjen ja punkkien mystinen rakkaus-viha suhde olisi väitöskirjan arvoinen asia. Suomessa hämyillä ja punkeilla oli alusta saakka selkeä yhteys, osittain kai siksi että musiikkiteollisuus oli puoliksi hämyjen käsissä (se toinen puoli oli Elvis ja humppa kansaa). Tuomari ei suotta laulanut Pelle Miljoonasta joka vei hämyt parturiin.

Tuomari ei suotta laulanut Pelle Miljoonasta joka vei hämyt parturiin.
Ja Woude niistä "vanhoista pieruista jotka ei koskaan kuole, ne alkaa punkkareiksi". :-D

Tämä hämyjen ja punkkien mystinen rakkaus-viha suhde olisi väitöskirjan arvoinen asia. Suomessa hämyillä ja punkeilla oli alusta saakka selkeä yhteys, osittain kai siksi että musiikkiteollisuus oli puoliksi hämyjen käsissä (se toinen puoli oli Elvis ja humppa kansaa). Tuomari ei suotta laulanut Pelle Miljoonasta joka vei hämyt parturiin.
 
Hahhaa, paitsi että hämyille ei ole mitään etua siitä että jotain punkkia on ylipäätään olemassa. Ne olisivat vielä onnellisempia ilman. Ei niitä kiinnosta.

Hahhaa, paitsi että hämyille ei ole mitään etua siitä että jotain punkkia on ylipäätään olemassa. Ne olisivat vielä onnellisempia ilman. Ei niitä kiinnosta.
 
Emmä nyt kyl tiedä tuosta. Kun jossain Lepakon kellarin käytävällä tai toimistossa keskusteltiin, niin aika lailla vahvasti oli punk-lauman ohjaileminen esillä visioissa. Epäilemättä esim Teemu Lehto, Moustgaardit, Harri Jones Laitinen ja muut asianosaiset näkee tuon hämyasetelman hieman eri valossa
;-)
 
Eiköhän se näkemys hämyistä villapaitaisina ituvegaani-hymisijöinä oo kuitenkin vähän ruotsin mallia (vrt. Mullvadden-kommuunin vierailu tai mainio elokuva Tillsammans), suomen hämyt oli parhaimmillaan suorastaan pakkomielteisiä agitaattoreita, häiriintyneimpänä mieleen tulee Barabbas-Kemppainen jolle on ihan sama mitä ryhmää se politisoi, kunhan saa politisoida.
 
Ja Atte Blom maalasi spraymaalilla seinään sloganeita Otto Donnerin pitäessä vahtia.

Oliks Kemppainen kans Vox Populi?

Oliks Kemppainen kans Vox Populi?
 
Joo kyllä oli, ja radiossa tuhkatiheään äänessä. Hän lienee ainoa ihminen maailmassa joka on onnistunut soittamaan radion valtakunnallisessa ohjelmassa Homo-Kaiden biisin Homon kyrpä ei seiso naiselle. Se taisi mennä saman tien soittokieltoon eikä ole ilmestynyt levynä kai tänä päivänäkään.

Emmä nyt kyl tiedä tuosta. Kun jossain Lepakon kellarin käytävällä tai toimistossa keskusteltiin, niin aika lailla vahvasti oli punk-lauman ohjaileminen esillä visioissa. Epäilemättä esim Teemu Lehto, Moustgaardit, Harri Jones Laitinen ja muut asianosaiset näkee tuon hämyasetelman hieman eri valossa.
 
Ja Atte Blom maalasi spraymaalilla seinään sloganeita Otto Donnerin pitäessä vahtia.
 
Tarkoitin sitä että jos punkkia ei olisi vielä keksitty lainkaan, eli se antaisi odottaa itseään, hämyt olisivat vieläkin tyytyväisempiä. Se että moni hippi on tehnyt punkilla hyvän tilin on eri asia.
 
Vaikka polemisoin asialla, en usko että myöskään punkkarit tarvitsevat hippejä ollakseen olemassa sen enempää kuin päinkään vastoin. Mielestäni punk ei tarvitse mitään mitä vastustaa!

Mielestäni punk ei tarvitse mitään mitä vastustaa!
 
Vuosisadan slogani!
 
Tai eiks jo Marlon Brando sanonu sen:
 
-Whadda ya rebelling against?
-I dunno.Whadda ya got?