Rock, pop, alternative ›

velipesonen: Maccan bändi oli hyvä muttei niin hyvä kuin Beatles!
 
Harva on..

Flash: Brian Ray on se bassoa soittava kaiffari.
 
Keikka oli hiton hyvä, mutta tämän herran kitaransoitto oli kyllä melko mautonta ajoittain. Ei sillä että sekään olisi haittaamaan päässyt, kun kokonaisuus oli niin paljon plussalla.

BaariMikko: ... mutta tämän herran kitaransoitto oli kyllä melko mautonta ajoittain.
 
Millä muotoa? Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun kitarat kantautuivat mun istumasijalle melko kehnosti.

Täh? Etteks te mennykkää sinne kirkumaan? :-P

Ossi: Millä muotoa? Ihan mielenkiinnosta kysyn, kun kitarat kantautuivat mun istumasijalle melko kehnosti.
 
No, soundistansa ja sooloista tuli välillä mieleen, että luuleekohan herra olevansa esim. Van Halenin keikalla. :)

BaariMikko: No, soundistansa ja sooloista tuli välillä mieleen, että luuleekohan herra olevansa esim. Van Halenin keikalla. :)
 
Täh? Mun mielestä saundi ja soitto oli (kaikilla kitaristeilla) aika kaukana mistään VH touhusta (tietysti hallin eri osissa kuulostaa erilaiselta)... Annappa joku esimerkki? The End kappaleessa tietty oli jotain sormet otelaudalla revittelyitä, joita voisi luonnehtia asiaankuulumattomiksi. :)

BaariMikko: No, soundistansa ja sooloista tuli välillä mieleen, että luuleekohan herra olevansa esim. Van Halenin keikalla. :)
 
Joo. Toisaalta sen ymmärsi kun biisit soitettiin muutenkin semmoisella aika tuhdisti rokkaavalla otteella. Et bändi saundas selkeesti enemmän semmoiselta 70 lukuisalta areenarock bändiltä kuin vaikka... biitlekseltä. Hesarissa verrattiin bändin sointia osuvasti Cheap Trickiin. Jotenkin siihen osasi varautua kun keikkaa odotellessa tihrustin skebakamoja. Marsustäckit ja biitles ei jotenkin mun kirjoissa kuulu samaan lauseeseen :D

luulenpa että harvempi 60-luvulla laajalti suurille yleisöille esiintynyt artisti kaipailee senaikaisten soittokamojen perään, varmaan Macca olisi tuottanut nörteille orkkuja jos olisi heittänyt keikan parilla Voxilla ja urheiluselostus-PA:n kautta. Setin kestokin olisi voinut olla napakat 30 minuuttia.

Kyllä minun makuun molempien kitaristien soundit olivat hyviä, se soitto oli välistä ehken turhan sliipattua, semmoista halvalla menee mutta menköön -kamaa. Mutta sellaisenakin tiukkaa ja hyvin kuosissaan.

Laulustemmat ainakin lähtivät kaikilta soittajilta viiltävän tarkasti.

Gritsen: Laulustemmat ainakin lähtivät kaikilta soittajilta viiltävän tarkasti.
 
Näin on marjat ja kukas muu kuin rumpali Abe se siellä kiekui "Now they know how many holes it takes to fill the Albert Hall". Olisiko lähtölaskenta jo alkanut, aiemmin en tiedä Maccan turvautuneen tällaiseen. Osoittaa tietysti sitäkin että Sir Paul on todellisuudessa kaikkea muuta kuin itsekritiikitön, miksi häntä usein haukutaan.

Posti toi tänään Ticket To Riden alkuperäisen Suomi-painoksen. Kuvaton seiskatuumainen vinyylisingle, jonka ostin Kanesta 9,50 eurolla.

Gritsen: Laulustemmat ainakin lähtivät kaikilta soittajilta viiltävän tarkasti.
 
Kyllä! Suurimman osan ajasta oli ilo kuulla (parhaimmillaan) neliäänistä lauluvallia - upeaa!
 
Itte olin liikuttua kyyneliin kun The Word pamahti loppukeikasta. Kuulosti vaan hassulta kun oli tottunut siihen, että Ringo kiilaa aivan sikana filleissä ja nyt komppi pysyi tasaisena koko biisin. Kuunnelkaas huviksenne levyversio, jos ei oo tuoreessa muistissa kyseisen biisin sinänsä verrattoman hauska rumputyöskentely. :D
 
Mun puolesta Rubber Soulin ja Revolverin ois toki saanu soittaa kokonaankin, mutta hyvä näinkin...
 
Onkohan Paul esittänyt Here, There & Everywhereä keikoilla? Ittelle tuo on yksi kauneimpia biisejä koskaan.

Jucciz:
 
Onkohan Paul esittänyt Here, There & Everywhereä keikoilla? Ittelle tuo on yksi kauneimpia biisejä koskaan.
 
Yllättävän vähälle huomiolle jäänyt biisi siihen nähden,että melodia on kyllä Maccan kauneimpien joukkoon kuuluva....

Onhan se jopa levyttänytkin sen toiseen kertaan: http://en.wikipedia.org/wiki/Give_My_Regards_to_Broad_Street

Jucciz: Onkohan Paul esittänyt Here, There & Everywhereä keikoilla? Ittelle tuo on yksi kauneimpia biisejä koskaan.
 
On joskus. Löytyy ainakin tältä livelevyltä: http://en.wikipedia.org/wiki/Back_in_the_U.S.

On se sitä aika paljon esittäny. Myös Unpluggedilta löytyy.

Jucciz:
Itte olin liikuttua kyyneliin kun The Word pamahti loppukeikasta. Kuulosti vaan hassulta kun oli tottunut siihen, että Ringo kiilaa aivan sikana filleissä ja nyt komppi pysyi tasaisena koko biisin. Kuunnelkaas huviksenne levyversio, jos ei oo tuoreessa muistissa kyseisen biisin sinänsä verrattoman hauska rumputyöskentely. :D

 
http://www.youtube.com/watch?v=D3QGkt_EZP0

Calliope: http://www.youtube.com/watch?v=D3QGkt_EZP0
 
Ringo ja substitute-Ringo tekevät vain sen, mitä rumpalin pitääkin tehdä.

Jucciz:
Itte olin liikuttua kyyneliin kun The Word pamahti loppukeikasta. Kuulosti vaan hassulta kun oli tottunut siihen, että Ringo kiilaa aivan sikana filleissä ja nyt komppi pysyi tasaisena koko biisin. Kuunnelkaas huviksenne levyversio, jos ei oo tuoreessa muistissa kyseisen biisin sinänsä verrattoman hauska rumputyöskentely. :D

 
Hauskaa, että Macca on juuri ton biisin ottanut ohjelmistoonsa. En muista kuolemaksenikaan enkä edes elämäksenikään, soittiko sir Paul tuon edellisellä keikalla Stadikalla. Mutta the Word on aina ollut meikän moppitukkasuosikkeja. Lennonin ärjymät välikkeet ja kitarakuviot ovat parasta. Sitä paitsi hippimeininki vuonna -65 oli aikaslailla uutta.