Rock, pop, alternative ›

Koskenkorvasieni: Tokihan se oli tiedossa, että elokuva ei ole sataprosenttisen tarkka dokumentti Queenista, vaan todellisiin henkilöihin ja tapahtumiin löyhästi perustuva, osin fiktiivinen teos, mutta näin pitkäaikaisena Queenin fanina nuo asiat kyllä kävivät hieman häiritsemään.
 
Dramaturgisesta näkökulmasta on melkoisen problemaattinen kysymys se, miten fiktiivisen elokuvan käsikirjoitus suhtautuu todellisiin henkilöihin ja tapahtumiin elokuvan lähdemateriaalina.
Jos elokuvan tapahtumat seuraavat millintarkasti todellisia tapahtumakulkuja, on se tavallaan ansio, mutta saattaa johtaa dramaturgisesti löysään kerrontaan ja kuivakkaaseen lopputulokseen. Lisäksi aina jää se kysymys, että "miksi juuri nämä asiat kerrottiin ja tuo ja tämä jätettiin pois" ja sitten vielä monimutkainen kysymys siitä, kenen näkökulmasta asioita kulloinkin kerrotaan.
Jos elokuvan dramaturgia taas ottaa taiteellisia vapauksia, käy juuri niin kuin yksityiskohtaisesti kuvailit ja lopputulos voi tuntua ärsyttävältä paitsi fanista, myös elokuvan todellisista henkilöistä ja heidät tuntevista/tunteneista.
En ole elokuvaa nähnyt enkä tunne paljoakaan Queeenin historiaa, joten tämä ei ollut kannanotto sinänsä elokuvan tasoon suuntaan tai toiseen.

Enemmän/vähemmän elämänkerrallisia musaelokuvia katsoessa pitää aina(?) muistaa että tiettyjä "taiteellisia vapauksia" on tehty ohjaajasta/käsikirjoittajasta riippuen välillä hyvinkin vapaalla kädellä. Tyyliin "antaa mennä vaan, ei sitä kukaan kuitenkaan huomaa". Välillä asiat esitetään ns. oikein eli todellisuuden/kronologian mukaan ja välillä pannaan esim. päähenkilö sanomaan/tekemään jotain mikä tapahtui todellisuudessa ihan toisella ajanjaksolla. Yleensä nämä perustellaan "elokuvallisilla ansioilla" eli että saataisi vuosikymmenten aikaiset tapahtumat mahdutettua about 2-3 h elokuvaan... Tulee mieleen esim. Doors-leffa jossa oli ihan hatusta vedettyjä tapahtumia (Jimin sekoiluja alleviivattiin vähän liikaakin) joita muut jäsenet eivät allekirjoittaneet.
 
Tuota Queen-leffaa en ole vielä nähnyt. Aion kyllä joskus kattoa kun tulee telkusta...

En olisi uskonut tällaista kirjoittavani, mutta mun mielestä leffassa oli vähän turhankin paljon "live"musakohtauksia. Pitikö sitä Live Aidiakin niin paljon näyttää. Olis senkin ajan voinut tarinankerrontaan käyttää. Kyllähän se näin fanin näkökulmasta viihdyttävä pätkä oli, ei siinä mitään. A Night at the Operan levytyssessioiden jutuista tykkäsin kovasti, vaikkeipa Paul Prenter tainnut oikeasti sielläkään vielä olla säätämässä.
 
Mun mielestä leffasta olis saanu toimivan ilman noita muunneltuja totuuksiakin.

Bluraylle toivottavasti saadaan jonkinlainen extended cut, tai ainakin poistettuja kohtauksia ja Brian Mayn ja Roger Taylorin haastatteluilla ryyditettyä dokumentaaria elokuvan teosta ja siinä kuvatuista todellisista tapahtumista. Ostoon menee joka tapauksessa, koska omistan jo nyt Queenin keikkataltiointeja ja dokkareita melko monta.
 
Brian Mayn instan perusteella bluraylle tulee koko Live Aid setti.
 
Viihdyttävä elokuva. Queenin pitkä oppimäärä on hallinnassa joten luonnollisesti dramatisoinnit yms. pistävät silmään. Toisaalta rainan kerronnan kannalta useimmat ratkaisut olivat perusteltuja.
 
Plussaa myös visuaalisuudesta, etenkin lopun Live Aid oli mahtavasti toteutettu. John Deaconin viileyttä basson varressa ei kuitenkaan ihan tavoitettu, paikoitellen Mazzellon eläytyminen oli aika hoopon näköistä.

Oli pettymys tai oikeastaan tuollaisiahan nuo musaelämäkertaelokuvat tuppaavat olemaan. Kahteen tuntiin puristetaan 30-vuotinen ura, niin lopputuloksena on liika kiire. En oikein hahmottanut, että oliko tuossa elokuvassa mitään erityistä käsikirjoitusta. Freddien ja bändin elämästä oli otettu parhaat palat, vähän väritetty ja laitettu sitten peräkkäin johonkin järjestykseen. Historiallisten faktojen muuttaminen ei minua oikeastaan haitannut ollenkaan, mutta tuotannon halpuus kylläkin. Välillä oli ihan hienosti toteutettuja juttuja kuten se lopun Live Aid, mutta välillä näkyi jostain Tiimarista ostettuja peruukkeja. Ei näin. Myös sen rumpalin olisi voinut opetella soittamaan rumpuja paremmin ja editoida iskut äänen kanssa kohdalleen eli valitettavasti paistoivat läpi todella halvat tuotantoratkaisut.
 
kaksi tähteä viidestä

1970-luvun tuotannosta tunnen vain Greatest Hits -levyn. Mitkäs on ne kovat 1970-luvun biisit, mitä tuohon kokoelmalle ei päätynyt?

sub zero: 1970-luvun tuotannosta tunnen vain Greatest Hits -levyn. Mitkäs on ne kovat 1970-luvun biisit, mitä tuohon kokoelmalle ei päätynyt?
 
The March of the Black Queen, Tenement Funster, Death on Two Legs, '39, The Prophet's Song, Tie Your Mother Down, White Man.

Queen on näköjään järjestämässä uutta Live Aid-tyylistä jättikonserttia syyskuun lopussa.
 
https://www.instagram.com/p/B0gNuP6BhzB/

Mihinkäs tällä kertaa kerätään rahaa? Äijien omaan taskuunko;)?

Regalis Apertura: Mihinkäs tällä kertaa kerätään rahaa? Äijien omaan taskuunko;)?
 
Jokavuotinen Global Citizen Festival New Yorkin Central Parkissa on kyseessä. Queen toimii tänä vuonna tapahtuman pääesiintyjänä.

Sydneyn maastopalokonsertissa nähtiin legendaarisen Live Aid-setin toisinto. Onhan tuo Adam Lambert ihan jäätävän hyvä. Hienosti on myös tuo Freddien yleisönhuudatus toteutettu. https://youtu.be/ijntCN1BVlI

Soittaako Deacon ja May "Radio Ga Gassa"? (etenkin studioversio)

Tyylilaji: eklektinen
(todella montaa genreä)
Suomessa tuonne päin monipuolisuudessa yltää vain Tehosekoitin.
Olen tykänny Queenista 1989 alkaen. Lempparibiisini heiltä on I want it all.
Mulla on samanlainen purenta ja sama synttäripäivä (toki eri vuosi) kuin Freddiellä.
Omistan 5 englanninkielistä Queen ja/tai Freddie-aiheista kirjaa, jotka olen lukenut monasti.
Levyistä mulla on Greatest Hits I, II ja III, sekä Hot space-albumi.

Katson tätä Netflixin "Show Must Go On"-dokkaria. Aika jännästi on koko Paul Rodgers-osuus hävitetty, kuin sitä ei olisi ollutkaan.

Tympee Huttunen: Katson tätä Netflixin "Show Must Go On"-dokkaria. Aika jännästi on koko Paul Rodgers-osuus hävitetty, kuin sitä ei olisi ollutkaan.
 
Onhan se siinä mainittu ja livepätkääkin mukana. Mutta dokkarihan keskittyykin suurelta osin Queeniin Adamin ollessa keulilla.
 
Mä luulen, että muut bändin jäsenet ovat oikeasti tyytyväisiä Lambertin tekemiseen, joten nostavat sen tarkoituksella jalustalle. Sen halutaan edustavan sitä Queeniä Freddien jälkeen.

Regalis Apertura: Mihinkäs tällä kertaa kerätään rahaa? Äijien omaan taskuunko;)?
 
Vanhuuden turvaksi. Muusikoilla huonot eläkkeet Englanniss

McNulty: Onhan se siinä mainittu ja livepätkääkin mukana. Mutta dokkarihan keskittyykin suurelta osin Queeniin Adamin ollessa keulilla.
 
Mä luulen, että muut bändin jäsenet ovat oikeasti tyytyväisiä Lambertin tekemiseen, joten nostavat sen tarkoituksella jalustalle. Sen halutaan edustavan sitä Queeniä Freddien jälkeen.
 
Perhana, en päässyt vielä noin pitkälle. Aikajanallisesti mentiin humauttamalla tuon ajanjakson yli ja luulin, että se oli siinä.

Olkoonkin, että näille tribuuttihommille on oma ketjunsa, mutta kyllä Gary Mullen vaan on (tietty Marc Martelin ohella) paras "vara-Freddie", josta olen koskaan saanut tulla tietoiseksi:
 
https://youtu.be/1dKYlyymKys

Missä kaikilla videoilla Farrokhilta lähtee paita pois?
 
edit: Vai olisko ennemminkin: missä videoilla ei lähde

Areenassa dokumentti Queenin ja Adam Lambertin touhuista: https://areena.yle.fi/1-50392832