Rock, pop, alternative ›

Kuuntelin Magic Recoveriesin pitkästä aikaa pari päivää sitten, eikä se ollutkaan ihan niin väsähtänyt tuotos, kuin muistelin. Pettymys on jäänyt taakse ja nyt siihen pystyi suhtautumaan ihan rock-levynä muiden joukossa. Hyviä biisejä on monia, mutta mitäänsanomattomuuksia ja hukattuja mahdollisuuksia aivan liikaa. Ja väkinäistä fire-läppää. Levyn julkaisun jälkeen en ole jaksanut juuri keikoillakaan bändiä käydä katsomassa, mitä nyt pari kertaa ilmestymisen aikoihin, jospa sitä joskus taas kävisi katsastamassa, että mitkä biisit ovat säilyneet settilistassa. The Alpsin studioversiota odottelen kyllä.

Itselläkin on Magic Recoveries pyörinyt viime aikoina taas ahkerasti. Se on mielestäni edelleen bändin paras levy. Tälle ylijäämäbiisi-EP:lle ei ole paljoa odotuksia ainakaan tuon radiobiisin perusteella.

Juu aika heppoiselta tekeleeltä vaikutti tää uus biisi. No tossa ennen kertsiä on ihan siistit kitarat, mutta muuten aika laiska biisi munsta. Ei oikein sillai iskeny. Eipä toisaalta iskeny Bad Luck Charmkaan aluksi. Tiedä tästä sitten... Ostan ton EP:n varmaan kuitenkin.

Noh, ennakkokuuntelun perusteella (www.myspace.com/discoensemble) ei tätä ainakaan julkaisupäivänä tarvitse hyllyyn hakea, mutta enköhän tuon aikanaan osta. The Alps, Abandoned ja Golden Age ainakin parempia biisejä kuin MF Street, mutta silti ehkä Disco Ensemblen keskitasoa huonompia. Ihan kelpo kappaleita kumminkin.
 
E. Ylikosken kitarasoolot on näissä biiseissä kyllä varsin siistejä, niinkuin aina.
E. Ainiin, nuo remixit. Eka oli paikoitellen vähän työläs korville, paikoitellen taas ihan jees tanssimeininkiä. Tuo toka, Mr. Velcro-setti taas on ihan älyttömän kova, joskin aika kaukana alkuperäisestä.

noog:
E. Ylikosken kitarasoolot on näissä biiseissä kyllä varsin siistejä, niinkuin aina.
 
No henkilökohtaisesti oon vaan ihan sitä mieltä, että The Alpsissa oli ainoo siisti kitarasoolo, mutta jätetään se mielipide sitten sinne kuuluisaan omaan arvoonsa.

ten: No henkilökohtaisesti oon vaan ihan sitä mieltä, että The Alpsissa oli ainoo siisti kitarasoolo, mutta jätetään se mielipide sitten sinne kuuluisaan omaan arvoonsa.
 
Henkilökohtaisesti oon sitä mieltä että Ylikossu vois heivata noi kikkelihalipulipippulapyy -saundit johonkin, mutta ilmeisesti herra on kovin rakastunut niihin kun se soolospottikin pitää joka keikalle nykyään tunkea :)

Davos: Henkilökohtaisesti oon sitä mieltä että Ylikossu vois heivata noi kikkelihalipulipippulapyy -saundit johonkin, mutta ilmeisesti herra on kovin rakastunut niihin kun se soolospottikin pitää joka keikalle nykyään tunkea :)
 
Mun mielestä tuollasia settejä on ehdottomasti mukavempi kuunnella kuin jotain tuhanteen kertaan soitettuja bluesrokkivääntöjä. Se nintendosoolo on erittäin siisti.

noog: Mun mielestä tuollasia settejä on ehdottomasti mukavempi kuunnella kuin jotain tuhanteen kertaan soitettuja bluesrokkivääntöjä. Se nintendosoolo on erittäin siisti.
 
Jotenkin toi saundi on Ylikossun kohdalla muodostunu jo sellaseks et tuntuu että se tunkee sen nykyään joka paikkaan mihin vaan voi, vaikka totuus taitaa olla että The Alps ja se sen soolospotti on ainoot missä se niitä käyttää.. Ei se juttu oo huono, mutta jotenkin oon onnistunu ylikyllästämään itteni sillä saundilla jo muutaman keikan ja kuuntelun pohjalta.

Eikös toi The Alps oo suhteellisen vanha biisi? Tai no vanha ja vanha, mut oonko väärässä, jos sanon noiden veivanneen tota ruisrokissa 2007?

^Muistaakseni vetivät tuota jo joskus keväällä 2006.

Kaikki nämä EP:n biisit äänitettiin samaan aikaan Magic Recoveriesin kanssa. The Alps oli yksi ensimmäisistä uusista biiseistä joita bändi esitteli livenä.

Ainakin Kaapelitehtaalla syksyllä 2006 The Alpsia jo soiteltiin. Silloin esiteltiin myös toinen tuolloin uusi biisi, This is not our party nimeltään, josta en sitten kyllä tiedä onko se ilmaantunut uudella nimellä Magic Recoveriesille tai uudelle ep:lle, koska en biisistä yhtikäs mitään muuta kuin nimen muista.

^Aika monta Ensemble-keikkaa tuli nähtyä ennen Recoveriesin ilmestymistä, Kaapeli oli ainoa kerta kun This Is Not Our Party esitettiin. Sen jälkeen siitä ei ole kuulunut mitään mainintaa. No, ei se muistaakseni erityisen loistava biisi ollutkaan, toisin kuin The Alps, joka on ensikuulemasta lähtien kuulunut suosikkeihini bändin tuotannosta. Nuo muut ep:n biisit tuntuivat aika vaisuilta kerran kuunneltuna.

Nyt kotona levyltä kuunneltuna MF Streetin biisit iskevät yllättävän hyvin, kyllä noilla olisi saanut hyvin paikkailtua Recoveriesin pahimpia pyllähdyksiä. Remixitkin pelittivät, mikä oli vielä yllättävämpää.

Pedroz: Nyt kotona levyltä kuunneltuna MF Streetin biisit iskevät yllättävän hyvin, kyllä noilla olisi saanut hyvin paikkailtua Recoveriesin pahimpia pyllähdyksiä. Remixitkin pelittivät, mikä oli vielä yllättävämpää.
 
Todellakin.
 
Korvataan Poltergeist Back On The MF Streetilla, 24/365 The Alpsilla ja Lightweight Giants Golden Yearsilla niin meillähän on kasassa oikeesti tosi hyvä levy. Magic Recoveries repsahtaa tosi pahasti Beaconin jälkeen. Sen jälkeen ei tapahdu muuta mielenkiintoista kuin sitten lopussa levyn kovin biisi, Stun Gun.

Ostin uteliaisuuttani tuon uuden ep:n. Sanottakoon, että ainakin The Alps ja ehkä nimibiisikin olisivat ehdottomasti ansainneet paikan Magic Recoveriesilla vaikkapa 24/365:n ja Headphonesin paikoilla. Nuo muut eivät oikein iskeneet, paitsi remixit - nehän toimivat hienosti.

Itse en vaihtaisi Magic Recoveriesilta mitään pois. Poltergeist on levyllä hyvä järjetön-kaahaus-biisi ja Lightweight Giants ainoa kunnon slovari. Kaikki EP:n neljä biisiä ovat suhteellisen keskitien biisejä joissa ei ole oikein rankkoja juttuja eikä hitaita juttuja. Kaikki ehkä hitusen enemmän garage-indietä kuin DE:n peruslinja, eli sikäli vaikka 24/365 oltaisiin voitu korvata millä tahansa näistä neljästä, mutta on se silti mielestäni parempi.
 
Back on the MF Street tuntui aluksi järkyttävän rasittavalta biisiltä, mutta sitä ei voi kieltää että se riffi on älyttömän tarttuva. Jää aina soimaan päähän kun kuuntelee. Muuten oikeastaan kaikkia EP-biisejä vaivaa pieni väsyneisyys, jota en osaa tarkemmin kuvata.

Exhausted: Itse en vaihtaisi Magic Recoveriesilta mitään pois. Poltergeist on levyllä hyvä järjetön-kaahaus-biisi ja Lightweight Giants ainoa kunnon slovari. Kaikki EP:n neljä biisiä ovat suhteellisen keskitien biisejä joissa ei ole oikein rankkoja juttuja eikä hitaita juttuja. Kaikki ehkä hitusen enemmän garage-indietä kuin DE:n peruslinja, eli sikäli vaikka 24/365 oltaisiin voitu korvata millä tahansa näistä neljästä, mutta on se silti mielestäni parempi.
 
Back on the MF Street tuntui aluksi järkyttävän rasittavalta biisiltä, mutta sitä ei voi kieltää että se riffi on älyttömän tarttuva. Jää aina soimaan päähän kun kuuntelee. Muuten oikeastaan kaikkia EP-biisejä vaivaa pieni väsyneisyys, jota en osaa tarkemmin kuvata.
 
Poltergeist "järjetön kaahausbiisi" ? Musta se on niin väsyneen, laiskan ja ponnettoman kuulonen veto ettei toista. Stun gun on melkeinpä se järjetön kaahausbiisi jossa painetaan täysillä!

Järjetöntä kaahausta tai laiskaa ponnettomuutta, on Magic Recoveries ehdottomasti toiseksi paras DE:n kuulemistani julkaisuista. First Aid Kit on aina ollut mulle syvääkin syvempi pettymys Viper Ethicsiin verrattuna, joka on siis mielestäni niukasti paras näistä kolmesta. Uutta EP:tä en oo vielä kuunnellu, mutta vaikuttaa mielenkiintoiselta.

Nyt vasta pääsin kuuntelemaan Magic Recoveriesia kunnolla. Tämä kuulostaa kyllä perhanan hyvältä muutaman kierroksen jälkeen. Vielä pitää lisää kuunnella, että osaa syvällisempaa analyysia antaa.
 
Innolla odotan kyllä ruissin keikkaa! Oli piristävä ylläri, kun kiinnittivät pmmp:n tilalle, vaikka sitäkin olisi ollut kiva käydä katsomassa. Viimeksi kun näin DE:n keikan, taisi olla -05 Qstockissa, kun oli juuri tuo first aid kit tullut. Silloin keikka upposi kovasti tajuntaan ja vieläkin muistan miten olin aivan täpinöissäni keikan alusta loppuun asti.