Rock, pop, alternative ›

Minä taas diggailen enemmän tai vähemmän kaikista Rollarien levyistä. Kaikilta löytyy hetkensä ja helmensä. Toki kultakauden levyillä on omanlaistansa magiaa, mitä ei myöhemmiltä levyiltä löydy.

Numb: Juu, se onkin hyvä levy. Mutta esim Black & Blue ei ole, eikä Tattoo You,
 
Tattoo You on tietynlaisessa välinpitämättömässä römäkkyydessään ihan OK levy. Black & Blue tosiaan ei sitä ole. (mutta uukakkosesta oppii tykkäämään, kun hommaa Achtung Babyn. Edit: U2 mainittiinkin Andy Sixin kommentissa! Pahoittelut sekavuudesta...)
 
Rollareilla on jotain semmoista herkkyyttä ja läsnäoloa enemmän kuin monella muulla.
 
Niin ja "Love is strong", jestas, kyllä mahtibiisejä on irronnut kultakauden jälkeenkin.

Ei oo parempaa & energisempää Rollari-liveä kuin Got Live If You Want It!.
 
Se on parasta Rollaria. Edellisiin postauksiin vielä sen verran kommenttia että Voodoo Loungen I Go Wild -jyskytys on kanssa hieno.

Andy Six: Samoin...En jaksa esittää,että Some Girlsin jälkeinen tuotanto kiinnostais vain siksi,kun ne on Rollarilevyjä...Hyviä irtobiisejä on toki tullut tuon jälkeenkin...Tuohon Juccizen kommentiin sanoisin,että itse en ole ikinä ymmärtänyt jonkun UuKakkosen megasuosiota....Kai se sitten on jotain elämää suurempaa musaa,kun kaikki niin kerran sanoo...
 
Sama täällä. U2, Bruce Springsteen... ei ole kauhiasti maistunut ja ymmärrys ei ole riittänyt sinne suuntaan (joskin hetkensä heilläkin tiettyinä aikakausina), mutta nämähän ovat niin makuasioita, että mikä itselle tippuu luonnostaan, niin ei välttämättä yhtään toiselle ja sama toisinpäin. Onneksi kuitenkin on olemassa näitä vaihtoehtoja ;) Minun tapauksessani valinta kuitenkin STONES.

Stone: Minun tapauksessani valinta kuitenkin STONES.
 
Viimeinen sana kirjoitettu kerrankin oikein, jotkut kun puhuvat jostain"Rollareista"...

velipesonen: Ei oo parempaa & energisempää Rollari-liveä kuin Got Live If You Want It!.
 
Se on parasta Rollaria. Edellisiin postauksiin vielä sen verran kommenttia että Voodoo Loungen I Go Wild -jyskytys on kanssa hieno.
 
Mun mielestä Got Liveä vaivaa nimenomaan sama homma kuin nyt; biisit kuulostavat liian samankaltaisilta keskeltään, kuin jameilta. Jumittavilta, mutta ei toimi myöskään jumitusmusana, kun on kuitenkin jotain aggressiivisuutta biiseissä. Toki alkuperäiselle levylle on vielä otettu noita rokki- ja bluesbiisejä paljon, mutta bonuslevyltä esimerkiksi Under My Thumb ja I'm Free kuulostaa ihan siltä, että soittajat täysin toisiaan kuulematta meuhkoisivat kappaleet läpi.

Jokapaikanapina: Toki alkuperäiselle levylle on vielä otettu noita rokki- ja bluesbiisejä paljon, mutta bonuslevyltä esimerkiksi Under My Thumb ja I'm Free kuulostaa ihan siltä, että soittajat täysin toisiaan kuulematta meuhkoisivat kappaleet läpi.
 
Heh, niin ne varmaan tekivätkin, kun tuskin paljon mitään toistensa soitosta kuulivat.

Tattoo You kuuluu kyllä meikän suosikkeihin kulta-ajan ulkopuolisista lätyistä. Siinä on tosiaan jotain välinpitämätöntä ja irtonaista römäkkyyttä, joka pistää sitä levyä kuuntelemaan uudestaan ja uudestaan. Sillä levyllä ei, ainakaan mun korvaan, ole mitään pakotettua.
 
Tolla tuoreella New Jerseyn keikalla oli yksi hetki yli kaiken, Midnight Rambler Mick Taylorin kera. Rock-juhlaa.
 
STONES. Kyllä.

Jokapaikanapina: (...) esimerkiksi Under My Thumb ja I'm Free kuulostaa ihan siltä, että soittajat täysin toisiaan kuulematta meuhkoisivat kappaleet läpi.
 
Freetunnelmaa.

2randpo: Viimeinen sana kirjoitettu kerrankin oikein, jotkut kun puhuvat jostain"Rollareista"...
 
En tiedä,minkä ikäinen olet,mutta 70-luvulla suomessa puhuttiin vallan Rollareista,siksi minä kutsun bändiä sillä nimellä..Anteeksi,jos se loukkaa sinua....

Andy Six: En tiedä,minkä ikäinen olet,mutta 70-luvulla suomessa puhuttiin vallan Rollareista,siksi minä kutsun bändiä sillä nimellä..Anteeksi,jos se loukkaa sinua....
 
Ei loukkaa ketään; ei tää nyt niin vakavaa ole.

Ei punkkaritkaan ole oikeasti punkkareita vaan punkkeja tai punkseja.

Tää on kyllä aika mielenkiintonen juttu. Ite en ole hirveästi rollareita/STONESIA kuunnellu mutta ei toi telkkarikeikka tai esim Exile hirveesti sytytä. Livenä bigger bang -kiertueella bändi oli taas ihan loistava. Jotenkin tuntuu että musiikki kaipaisi vähän lisää potkua ja levyt rajua remasterointia että meikäläisestä ihan fani tulisi. U2:lla puolestaan olisi saundit kohillaan mutta en kyllä ymmärrä siitä musiikista mitään. Omaan korvaan ei oikeen kuulosta edes musiikilta...
 
Plussat rollareille siitä ettei ole lähtenyt musiikkiaan väkipakolla modernisoimaan ja musiikkityyliään uudistamaan

McLeach:
 
Plussat rollareille siitä ettei ole lähtenyt musiikkiaan väkipakolla modernisoimaan ja musiikkityyliään uudistamaan
 
Joo,tästä samaa mieltä....Eivät lähteneet 70-luvun alussa mukaan silloin muodikkaaseen raskaampaan soundiin,siksi kuulostivat selvästi aina omalta itseltään...

Vaikka Exile mun suosikkejani onkin niin en sitä silti välttämättä ekaksi levyksi suosittelisi jos orkesteriin haluaa tutustua. Let it Bleed, Beggars Banquet ja Goats Head Soup vois olla ehkä mun valintojani vanhemmasta tuotannosta.
 
Voodoo Loungella on mainioita ralleja ja yksi mun suosikeistani Keefin laulama Thru and Thru(jota en siltikään suosittelisi kuuntelemaan ensimmäisenä).
 
Bridges to Babylonilla diggaan erityisesti avausbiisistä ja Keefin laulamista biiseistä(You Don't Have to Mean It, Thief in the Night ja How Can I Stop?) ihan jo siksikin että ovat hieman erilaisia vetoja.
 
Stripped on myös mukava levy joka toimii monellakin tavalla ja riippuen vähän henkilöstä tätä voisin suositella ihan ensimmäiseksikin levyksi tutustumiseen.
 
Mut niinhän se on että jos ei nappaa niin ei nappaa eikä silloin väkisin pidä yrittää tutustua saatika diggailla.

Methis: Vaikka Exile mun suosikkejani onkin niin en sitä silti välttämättä ekaksi levyksi suosittelisi jos orkesteriin haluaa tutustua. Let it Bleed, Beggars Banquet ja Goats Head Soup vois olla ehkä mun valintojani vanhemmasta tuotannosta.
 
Jees, mä lisäisin ehkä Sticky Fingersin ja poistaisin Beggarsin - se kun ei akustisvoittoisuudessaan ole niin tyypillinen Stones -levy.

Numb: Jees, mä lisäisin ehkä Sticky Fingersin ja poistaisin Beggarsin - se kun ei akustisvoittoisuudessaan ole niin tyypillinen Stones -levy.
 
Just siksi mä sen Beggarsin sinne laitoinkin. Kolme levyä joissa on mukavasti hieman erimoista menoa.

2randpo: Viimeinen sana kirjoitettu kerrankin oikein, jotkut kun puhuvat jostain"Rollareista"...
 
Stoneseista puhuvat ihmiset, joilla on huono itsetunto, haluavat olla sisäpiirissä tai ovat kyynisiä besserwissereitä. Rollareista puhuvat me kokeneet, joilla on hyvä itsetunto, ovat paljon nähneet ja arvostavat yhtyettä.

jazzmies: Stoneseista puhuvat ihmiset, joilla on huono itsetunto, haluavat olla sisäpiirissä tai ovat kyynisiä besserwissereitä. Rollareista puhuvat me kokeneet, joilla on hyvä itsetunto, ovat paljon nähneet ja arvostavat yhtyettä.
 
Puhun joskus Stoneseista, olen siis sisäpiirissä, jiihaa! Hey Keef, whatcha doin man... puhun myös, varsinkin puhuessani enkä kirjoittaessani, Rollareista. En olekaan sisäpiirissä ja mulla onkin hyvä itsetunto, voi jehna!
 
Ei ole musta jaskamieheksi, kun en osaa päättää olenko kyyninen sisäpiiriläinen vai paljon nähnyt arvostaja.
 
Voi Jesus.

jazzmies: Rollareista puhuvat me kokeneet...
 
Siis vanhat... Ne jotka ovat Helpistä lukeneet "rollarit".