Rock, pop, alternative ›

Oon vasta alkanut kuuntelemaan Rushia. Vaan youtubesta hajanaisia biisejä. Oisko toi uusi live levy hyvä aloittaa kuuntelemaan Rushia. Ku esim toi between the whels live on TOSI hyvä biisi. Tai muita ehdotuksia?
 
Suosittelen katsastamaan ainakin R30-liven, siinä on aika hyvä läpileikkaus.
 
Tai jos saat jostakin käsiisi Rushin Chronicles-kokoelman, sekin on oiva johdatus.

Ite ainakin alotin Exit, Stage Leftistä.

Itse sanon että Rush on kaikkien aikoijen paras bändi Kanadassa.
Itse olen prodgerockin ihailija. Rush on aikalailla samanlainen kuin Pink Floyd,
Yes tai Genesis. Mikä on erikoista Rushissa, on vaikea sanoa, mutta Rush
pystyy soittamaan melkeinpä mitä vaan.

Rush on aikalailla samanlainen kuin Pink Floyd,
Yes tai Genesis.
 
No en kyllä allekirjoita. Diggaan kyllä noista kaikista (erityisesti Floydista) ja Rushista mutta ei niitä mun mielestä voi sanoa samanlaisiksi. Vaikka "progea" ehkä ovatkin niin aika erilaista on.

No en kyllä allekirjoita.
 
En minäkään. Rush on aika vahvasti hard rock -pohjainen ja riffeihin nojaava bändi, kun taas noilla muilla ei ole hard rockin kanssa oikein mitään tekemistä. A Farewell to Kings ja Hemispheres ovat kyllä biisirakenteiden osalta vähän lähempänä noiden muiden edustamaa "sinfonista" progea, tai miksi sitä nyt sanoisi, mutta minusta Rush on kuitenkin kaiken kaikkiaan aika erityylinen bändi.

Heh pitäisiköhän Rushille keksiä ihan oma genre "hardproge"? Eli hardrock meets proge...

Heh pitäisiköhän Rushille keksiä ihan oma genre "hardproge"? Eli hardrock meets proge...
 
Noh, en nyt tiedä omasta, tuon saman tyylisuunnan edustajia kun on miljoonia. Proge tuntuu vähän liian vahvalta sanalta muutoinkin Rushin musaa kuvattaessa, muutamaa 70-luvun levytystä lukuunottamatta se proge on kuitenkin ollut bändin musassa lähinnä vain sävynä ja vivahteena.

Noh, en nyt tiedä omasta, tuon saman tyylisuunnan edustajia kun on miljoonia. Proge tuntuu vähän liian vahvalta sanalta muutoinkin Rushin musaa kuvattaessa, muutamaa 70-luvun levytystä lukuunottamatta se proge on kuitenkin ollut bändin musassa lähinnä vain sävynä ja vivahteena.
 
On musiikkia ja sitten on Rush, joka on luonnonvoima.

On musiikkia ja sitten on Rush, joka on luonnonvoima.
 
The words of the prophets were written on the M.net walls! Preach it, brotha!

Mikä on erikoista Rushissa, on vaikea sanoa, mutta Rush
pystyy soittamaan melkeinpä mitä vaan.
 
Ei pysty, ei yhtyeenä eikä yksilönä.
 
Vaikka rumputaiteilija N. Peart onkin vannoutunut Buddy Rich -palvoja, näyttää hän Richin kunnianosoituskonsertissa varsin suppeaa osaamistaan soitossaan svengin, muotokieli (idiomi), dynamikka ja kosketus. Eli hänenkin osaamisensa, Phil Collinsia muistuttaen, on parhaimmillaan dynamiikan ääriyläpäässä, mutta kevyemmässä soitossa molempien herrojen soitosta jää paljon toivomisen varaa. Myös Peartin afro- ja kiinalaissoolot ovat riittävän luovia ollakseen yhdistämättä mihinkään muuhun musiikkikulttuuriin kuin hänen omaansa.
 
Geddy Lee on taas soolokomppifillibasisti, joka kuulostaa aina samalta, siis itseltään. Häntä on vaikea kuvitella mihinkään muuhun yhtyeeseen.
 
Alexandar Zivojinovich (Alex Lifeson) on taas saundimies, jonka instrumentinkäsittely toimii Leen tavoin vain ja ainoastaan Rushissa.
 
Eli Rush kokonaisuudessaan on enemmän kuin osiensa summa, missä yksilöinä jäsenet ovat parhaimmillaan juuri elinikäisten soittokavereidensa kanssa. Rushin hardproge on tuloksena, kun nämä kolme herraa sijoitetaan soittimensa ja laitteistonsa kanssa samaan huoneeseen. Rushin tyyli on vaihdellut taidokkaan hard rockin, mahtipontisen sinfonisen rockin ("proge") ja kompleksin futurockin välillä. Lainaukset muista musiikeista ovat lähinnä kuriositeettejä (reggae, rap), joissa esteettisesti tyylit ovat lähinnä päälleliimattuja musiikillisia irtiottoja heidän esittämästään oletus-hardprogesta.

Ei pysty, ei yhtyeenä eikä yksilönä.
 
Ei kukaan pysty."Jokapaikanhöylienkin" joiden osaaminen on soittaa monentyylistä musiikkia (studioketut) osaaminen on jokaisella osaamisalueella pintapuolista.
 
Vaikka rumputaiteilija N. Peart onkin vannoutunut Buddy Rich -palvoja, näyttää hän Richin kunnianosoituskonsertissa varsin suppeaa osaamistaan soitossaan svengin, muotokieli (idiomi), dynamikka ja kosketus. Eli hänenkin osaamisensa, Phil Collinsia muistuttaen, on parhaimmillaan dynamiikan ääriyläpäässä, mutta kevyemmässä soitossa molempien herrojen soitosta jää paljon toivomisen varaa. Myös Peartin afro- ja kiinalaissoolot ovat riittävän luovia ollakseen yhdistämättä mihinkään muuhun musiikkikulttuuriin kuin hänen omaansa.
 
Mitenkäs Buddy Rich itse? Eikö hänenkin osaamisensa ole suppeaa?
 
Geddy Lee on taas soolokomppifillibasisti, joka kuulostaa aina samalta, siis itseltään. Häntä on vaikea kuvitella mihinkään muuhun yhtyeeseen.
 
Tuskin Geddy soittaisikaan Rushin tyylisesti jo soittaisi muualla.Pystyisi taitojensa puolesta soittamaan kyllä muutakin.Pääteltävissä soitostaan Rushissa.
 
Alexandar Zivojinovich (Alex Lifeson) on taas saundimies, jonka instrumentinkäsittely toimii Leen tavoin vain ja ainoastaan Rushissa.
 
Paskat.Kts.edellinen.Alex pystyy kyllä muunkinlaiseen soittoon ,mutta Rush toki edellyttää Rushin kuuloista soittoa.
 
Jos näin ei olisi sinäkin valittaisit täällä ettei "kuulosta Rushilta".

Alex pystyy kyllä muunkinlaiseen soittoon ,mutta Rush toki edellyttää Rushin kuuloista soittoa.
 
Jos näin ei olisi sinäkin valittaisit täällä ettei "kuulosta Rushilta".
 
Niinhän minä juuri sanoin!
 
Alexin soittohan on Rush, ja tuskin kukaan yhtyeenjäsen Rushissa odottaa muuta kuin soittamista ja laulamista oman estetiikkansa raameissa. Alexilla on tyyli, Geddyllä on tyyli ja Peartilla on tyyli, mistä yhtyeen tyyli syntyy. Ja yhtyehän on ajoittain tehnyt mahtavaa jälkeä sekä studiossa että konserttilavalla, eli yhtyeen tyyli on kohdillaan.
 
Halusin vain sanoa sen, että pari kommenttia ylempänä väitettiin Rushin soittavan mitä tahansa. Minun mielestään yhtye soittaa omaa musiikkiansa, joka on ollut yhden yhtyeen esittämäksi harvinaisen monisärmäistä matkan varrella, mutta on erittäin alkeellista sanoa, että yhtye pystyisi soittamaan mitä tahansa sekä teknisessä että tyylillisessä mielessä. Piste.

Niinhän minä juuri sanoin!
 
Sinä sanoit: "Alexandar Zivojinovich (Alex Lifeson) on taas saundimies, jonka instrumentinkäsittely toimii Leen tavoin vain ja ainoastaan Rushissa."
 
Tuosta sain kuvan ,että Alex osaa vain ne "Rush-jutut" eikä mitään muuta.
 
No Lifeson ei ole(kuten eivät muutkaan Rushin jäsenet erikseen tai yhdessä) kovinkaan merkittävästi esitellyt taitojaan muussa kuin Rushin yhteydessä.Tämä ei mielestäni kuitenkaan tarkoita etteivätkö heidän taitonsa riittäisi muuhunkin.
 
Vanhoja ei pitäisi kaivella ,mutta "pohjana" kommentoinnissani ovat aiemmat muistikuvani joiden mukaan olet suhtautunut esim.hevimuusikoihin kommenteissasi ennakkoluuloisesti vaikka alasi ammattilainen oletkin.Jotenkin kommentoinnista on paistanut "jazz-ja-klassinen-on-oikeaa-musiikkia-rock-on-roskaa" -asenne joka meikäläisen korvaan kalskahtaa ikävältä.Voin toki olla väärässäkin ja varmaan olenkin.
 
Tunnen nimittäin myös ihan ammattilaisia joille ei tuota vaikeuksia kehua milloin Bachia milloin Randy Rhoadsia milloin Miles Davisia silloin kun siihen on aihetta.Aikoinaan oma kitaransoitonopettajani oli tästä oiva esimerkki.
 
Halusin vain sanoa sen, että pari kommenttia ylempänä väitettiin Rushin soittavan mitä tahansa.
 
No sehän ei varmaan pidä paikkaansa.Tuskin Rush pystyy soittamaan "ihan mitä tahansa".Tuskin kukaan pystyy.
 
Peace.

Tarpeetonta nyt oli muutenkin tarttua tuohon varsin turhaan ja huonoon kommenttiin, jolla aiemmin yritettiin Rushia sanoiksi pukea. Kukaan järkevä ihminen ei tietenkään ajattele, että Rushin jätkät soittais mitä vaan. Sitä tarvi rautalangasta vääntää, arvon pedagogi.

Sinä sanoit: "Alexandar Zivojinovich (Alex Lifeson) on taas saundimies, jonka instrumentinkäsittely toimii Leen tavoin vain ja ainoastaan Rushissa."
 
Tuosta sain kuvan ,että Alex osaa vain ne "Rush-jutut" eikä mitään muuta.
 
No Lifeson ei ole(kuten eivät muutkaan Rushin jäsenet erikseen tai yhdessä) kovinkaan merkittävästi esitellyt taitojaan muussa kuin Rushin yhteydessä.Tämä ei mielestäni kuitenkaan tarkoita etteivätkö heidän taitonsa riittäisi muuhunkin.
 
Jos mennään todellakin vanhojen kaiveluun, niin olen seurannut yhtyettä, välillä jopa jumaloiden, vuodesta 1982. Alexin suhteen olen aina ollut samaa mieltä: hänen saundinsa on ollut upea, mitä olen päässyt kaksi kertaa livenäkin todistamaan. Kyllä hän säveltäjänä ja kitaransoittotyylinsä puitteissa on päässyt aika lailla näyttämään venymisensä ns. Rush-tyylissä, ja olemattomien sivuprojektiensa kanssa hänestä ei ole paljoakaan tietoa tai näyttöä. Eli turhaa spekulointia osaako hän tehdä jotakin muuta vaiko ei.
 
Itselleni tietty suttuisuus hänen instrumentinkäsittelyssään on vaivannut siitä lähtien, kun aloin yhtyettä kuunnella, ja suttuisuutta edelleen korosti aikoinaan Roland Stereo Chorus -vahvistin. Mutta kyllähän hän rytmissä pysyy ja saa soittimen tarvittaessa soimaan, joten se on hänen esteettinen valintansa soittaa kyseisellä saundilla ja artikulointitavalla.
 
Vanhoja ei pitäisi kaivella ,mutta "pohjana" kommentoinnissani ovat aiemmat muistikuvani joiden mukaan olet suhtautunut esim.hevimuusikoihin kommenteissasi ennakkoluuloisesti vaikka alasi ammattilainen oletkin.Jotenkin kommentoinnista on paistanut "jazz-ja-klassinen-on-oikeaa-musiikkia-rock-on-roskaa" -asenne joka meikäläisen korvaan kalskahtaa ikävältä.Voin toki olla väärässäkin ja varmaan olenkin.
 
Tunnen nimittäin myös ihan ammattilaisia joille ei tuota vaikeuksia kehua milloin Bachia milloin Randy Rhoadsia milloin Miles Davisia silloin kun siihen on aihetta.Aikoinaan oma kitaransoitonopettajani oli tästä oiva esimerkki. Peace.
 
Ja Rushia ennen kuuntelin 1970- ja 80-luvun heviä. Nimenomaan heavy rockia ja Motörheadia. 1980-luvulla soitimme speed metalia, kunnes thrashin, sankarimetallin ja death metalin myötä musiikki muuttui itselleni sietämättömäksi. Se on minun oma vammani ja olen ylpeä siitä! Kaikesta ei voi pitää, ja jos tuntuu että tietää mikä musiikissa mättää, on sana vapaa. Ja todellakin olen välillä provosoinut niin että paukkuu ja aina olen sydämessäni pohjimmiltaan tarkoittanut sitä, seisonut sen takana ja kantanut siitä vastuun.
 
Mielestäni paras pop- ja rock on tehty jo, sen olen joutunut karvaasti kokemaan. Tekijät keskimäärin ovat juurettomia, joko angstisia tai hyötyä tavoittelevia uhoajia, joilta puuttuu osaaminen. En tarkoita osaamisella pelkästään instrumenttitaitoja, vaan muodon ja perinteen hallinnan osaamista. Jotenkin tuntuu siltä, että rock haluaisi olla ainoastaan erottuvaa, yksilöllisä ja luovaa, eikä pelkkästään musiikkia, jossa on substanssi tai sitten ei.
 
Eli se siitä omasta subjektistani kirjoittajana. Kaikki ammattilaiset eivät vain ole ev'rybody-great-amazing -tyyppiä. Suotakoon se ammattilaisille, että heilläkin on sanaansa oikeus.

Tässä ketjussa olis kai tarkoitus puhua RUSHista, ja vaikka saat toki oman subjektiivisen näkemyksesi bändistä ilmaista, niin tossa edellisessä oli jo taas aika paksua, täysin ohi aiheen menevää narsismia havaittavissa. Saisko taas sordiinoa siihen oman torven toitotukseen ja vähän suhteellisuudentajua peliin?

Tässä ketjussa olis kai tarkoitus puhua RUSHista, ja vaikka saat toki oman subjektiivisen näkemyksesi bändistä ilmaista, niin tossa edellisessä oli jo taas aika paksua, täysin ohi aiheen menevää narsismia havaittavissa. Saisko taas sordiinoa siihen oman torven toitotukseen ja vähän suhteellisuudentajua peliin?
 
Älä nyt sinäkin ala puhua minusta, positiostani ja peroonastani. Toimenkuvaani liittyvää loanheittoa saa lukea tämän tästä, kuten sinäkään et pystynyt olemaan kommentoimatta. Ja aina vastaan siihen, jos keskustelussa avoimesti puhutaan kommenttini ja positioni suhteesta. Mr., Mrs tai Ms PsyschedelicWarlord aloitti.

Mielenkiintoista keskustelua!
 
Onhan sekä Alex että Geddy julkaisseet myös soololevyt eli kyllä sentään jotain kuvaa miesten soitosta myös ei-Rushin puitteissa on olemassa!
 
Geddyn My favorite headache on mielestäni lähempänä Rushia kuin Alexin Victor-levy. Victor sisältää miellyttävän erilaisiakin (ja pirun hauskoja!) biisejä. Headache on piisilevy ja moni sen levyn piiseistä olis voitu Rushin muiden hemmojen soittamina/sovittamina jopa julkaista Rush-nimen alla. Victorilta ei ykskään piisi ehkä olis Rush-levylle sopiva??!?!

Mr., Mrs tai Ms PsyschedelicWarlord aloitti.
 
No se on kyl totta, sen puolen aloittikin. Mutta sun piti päästä pätemään, kun joku ihan selkeesti asioista aivan pihalla oleva (jollaisille on ihan turha saarnata mitään) oli heittänyt aivan turhaa kommenttia, jonka 90 prosenttia Rushista kiinnostuneista pystyi ohittamaan. Et sinä.
 
Enkä kyllä sun "toimenkuvaa" kommentoinut millään tavalla. Vain sun kirjoitusten sisältöä.
 
Sulla ei ole mitään asemaa (= positio suomeksi, opettele mielellään kirjoittamaan suomea, arvon maisteri) täällä eikä kyllä missään muuallakaan. Et ole auktoriteetti Rush-palstalla etkä juuri missään muuallakaan. Sua kukaan kuuntele.
 
"Muusikoiden.net on palvelu, joka on suunnattu niin musiikin ammattilaisille, harrastelijoille kuin kuluttajillekin"

My favorite headache on mielestäni lähempänä Rushia kuin Alexin Victor-levy
 
Ja Geddyn levy on myös astetta parempi kuin Alexin vastaava. No, aika turhia ovat molemmat.