 Pirkka
30.12.2005 14:23:20 | |
|---|
ritchie patsasteli koko keikan tympeä ilme naamallaan
Yllättävää, suorastaan odottamatonta käytöstä tältä herralta...;) |
Crossroad
30.12.2005 14:32:44 | |
|---|
Yllättävää, suorastaan odottamatonta käytöstä tältä herralta...;)
siksi se pitikin erikseen mainita.. |
 Loijaa
14.05.2006 14:14:52 | |
|---|
Noh..Ritchie Blackmore on maailman paras kitaristi ja Dio parhaita laulajia, mitä universumista löytyy, nii siitä ei voi tulla kuin hyvää musiikkia. Blackmore oli Rolling Stonen äänestyksessä säälittävän alhaalla..tais olla jossai 60- 70:n paikkeilla, ketkäköhän jenkit siellä päätösiä tekee?! Muutenkin miusta on aina tuntunut, ku amerikkalaisia musiikkilehtiä luen, että aika vahvasti ollaan puolueellisia noissa kaikissa best of- äänestyksissä.
Lisätään kahden edellä mainitun nimen lisäksi vielä Cozy Powellin takominen niin alkaa musiikki olla jo aika heavya. That´s The Way That It Is |
sus
14.05.2006 20:43:53 | |
|---|
Ritsie ruuls! Kyllä skitsofrenia aina yksin olemisen voittaa! |
sus
14.05.2006 20:45:43 | |
|---|
Noh..Ritchie Blackmore on maailman paras kitaristi ja Dio parhaita laulajia, mitä universumista löytyy, nii siitä ei voi tulla kuin hyvää musiikkia. Blackmore oli Rolling Stonen äänestyksessä säälittävän alhaalla..tais olla jossai 60- 70:n paikkeilla, ketkäköhän jenkit siellä päätösiä tekee?! Muutenkin miusta on aina tuntunut, ku amerikkalaisia musiikkilehtiä luen, että aika vahvasti ollaan puolueellisia noissa kaikissa best of- äänestyksissä.
Lisätään kahden edellä mainitun nimen lisäksi vielä Cozy Powellin takominen niin alkaa musiikki olla jo aika heavya.
Rolling Stonen yms paskalehtien best album, best guitarist yms hommelit on aina aivan päin persettä. Kyllä skitsofrenia aina yksin olemisen voittaa! |
 Landola59
14.05.2006 21:43:19 | |
|---|
Rolling Stonen yms paskalehtien best album, best guitarist yms hommelit on aina aivan päin persettä.
Näin maallikon sanoin juu. Mutta aika paljon sille annetaan arvoa musiikillisissa piireissä varsinkin britanniassa. Vulgarismi ei siis tarkoita tulivuoristumista. |
Loijaa
15.05.2006 05:56:37 | |
|---|
Mutta aika paljon sille annetaan arvoa musiikillisissa piireissä varsinkin britanniassa.
nii-in, ikävä kyllä. That´s The Way That It Is |
 Mr. Mustard
15.05.2006 11:40:17 | |
|---|
Rainbow´n Rising ja Long live Rock n Roll ovat omassa lajissaan mestariteoksia. Ensinmainittu on niin kova lätty, että se pärjää melko hyvin vertailussa mihin tahansa hevilevyyn. "Safe sex, safe music, safe clothing, safe hair spray, safe ozone layer. Too late! Everything that´s been achieved in the history of mankind has been achieved by NOT being safe..."
- Lemmy Kilmister |
 Mika Antero
15.05.2006 12:22:08 | |
|---|
Ensinmainittu on niin kova lätty, että se pärjää melko hyvin vertailussa mihin tahansa hevilevyyn.
Ei ainoastaan pärjää, vaan tekee kaikki myöhemmin julkaistut hevilevyt tarpeettomiksi... |
Mr. Mustard
15.05.2006 14:57:50 | |
|---|
Ei ainoastaan pärjää, vaan tekee kaikki myöhemmin julkaistut hevilevyt tarpeettomiksi...
Ehkä kärjistettynä, mutta itse löydän paljonkin iloa New wawe of bristish heavy metal- aallosta. (esim Iron Maidenin Number of the beast on itselleni merkkipaalu, vaikka oikeat fanit eivät sitä pidä välttämättä edes bändin parhaana)
Toisaalta Dion myöhemmät saavutukset Rainbown jälkeen ovat mainioita. Soolodebyytti Holy Diver on myös teos, josta ei löydy heikkoa lenkkiä. Ei ehkä sisällä yhtä virtuoosimaista kitaransoittoa kuin Blackmoren panos Rising-levyllä, mutta bändin soundi kokonaisuudessaan on varsin tanakkaa ja vaihtelua löytyy maltillisemmissa fiilistelykohdissa. Biisit ovat loistavia ja Dio puhkuu yhtä vakuuttavasti kuin aina. "Safe sex, safe music, safe clothing, safe hair spray, safe ozone layer. Too late! Everything that´s been achieved in the history of mankind has been achieved by NOT being safe..."
- Lemmy Kilmister |
Mika Antero
15.05.2006 15:12:04 (muokattu 15.05.2006 15:23:42) | |
|---|
Ehkä kärjistettynä,
Näin juuri...
Iron Maidenin Number of the beast on itselleni merkkipaalu
-----------
Dion myöhemmät saavutukset Rainbown jälkeen ovat mainioita. Soolodebyytti Holy Diver on myös teos, josta ei löydy heikkoa lenkkiä.
-----------
Allekirjoitan. Itselleni se tärkein Maiden on Powerslave, vaikka Beast ja Piece of mind ehkä kokonaisuuksina parempia ovatkin. Dion kaksi ekaa ovat ihan hevin eliittiä. Ei pelkästään 80-luvun, vaan ihan yleisesti. Valitettavasti taso laski jo Sacred heartilla aika paljon ja muutamien kuulemieni biisien mukaan sen jälkeen vielä enemmän. Angry machinesin joskus ostin, kun sitä mahottomasti kehuttiin. Myin melkein heti pois, ihan liian metallista minun makuuni.
Jos nyt ihan off-topiciksi heitetään, niin kyllähän 80-luvulla tehtiin monia hyviä hevilevyjä. Listasin niitä joskus tuolla metallipalstalla. Ainakin nämä taisin edellä mainittujen lisäksi listata:
Black Sabbath: Heaven and hell, Born again
Whitesnake: Ready & willing, Come an’ get it, Slide it in
Def Leppard: High ’n’ dry, Pyromania
Accept: Restless and wild, Metal heart
Scorpions: Blackout, Love at first sting
Zero Nine: Visions, scenes and dreams, Intrigue
Loudness: Disillusion
Molly Hatchet: No guts… no glory
Thin Lizzy: Thunder and lighting
Deep Purple: Perfect strangers
Lita Ford: Dancin’ on the edge
Gary Moore: Run for cover
Van Halen: 1984
Rush: Power windows
Bon Jovi: 7800 Fahrenheit, Slippery when wet (joo joo, eivät ne niin huonoja ole mitä kaikki muistelevat...)
Eiväthän nuo kaikki mitään klassikoita ole, mutta kyllä niitä voi edelleenkin kuunnella.
Meni todellakin vähän Blackmoresta ohi tämä... |
 Lapis
15.05.2006 17:11:08 | |
|---|
Black Sabbath: Heaven and hell, Born again
Whitesnake: Ready & willing, Come an’ get it, Slide it in
Def Leppard: High ’n’ dry, Pyromania
Accept: Restless and wild, Metal heart
Scorpions: Blackout, Love at first sting
Zero Nine: Visions, scenes and dreams, Intrigue
Loudness: Disillusion
Molly Hatchet: No guts… no glory
Thin Lizzy: Thunder and lighting
Deep Purple: Perfect strangers
Lita Ford: Dancin’ on the edge
Gary Moore: Run for cover
Van Halen: 1984
Rush: Power windows
Bon Jovi: 7800 Fahrenheit, Slippery when wet (joo joo, eivät ne niin huonoja ole mitä kaikki muistelevat...)
Meni todellakin vähän Blackmoresta ohi tämä...
Menee taas mutta sun listassa on vikaa! Acceptin ja Gary Mooren koko 80-luvun tuotanto on hunajata! |
Loijaa
15.05.2006 17:41:59 | |
|---|
Black Sabbath: Heaven and hell, Born again
Whitesnake: Ready & willing, Come an’ get it, Slide it in
Def Leppard: High ’n’ dry, Pyromania
Accept: Restless and wild, Metal heart
Scorpions: Blackout, Love at first sting
Zero Nine: Visions, scenes and dreams, Intrigue
Loudness: Disillusion
Molly Hatchet: No guts… no glory
Thin Lizzy: Thunder and lighting
Deep Purple: Perfect strangers
Lita Ford: Dancin’ on the edge
Gary Moore: Run for cover
Van Halen: 1984
Rush: Power windows
Bon Jovi: 7800 Fahrenheit, Slippery when wet (joo joo, eivät ne niin huonoja ole mitä kaikki muistelevat...)
Kuuntele Uriah Heepin Abominog vuodelta 1982, siinä tanakkaa tavaraa. That´s The Way That It Is |
Mika Antero
15.05.2006 18:06:14 (muokattu 15.05.2006 18:08:17) | |
|---|
Menee taas mutta sun listassa on vikaa! Acceptin ja Gary Mooren koko 80-luvun tuotanto on hunajata!
No siinä oli tarkoitus mainita vain muutamia omia alan suosikkejani, en vain älynnyt sitä selkeästi ilmoittaa.
EDIT: Perhana, mites tää editointi taas tökkii. Kirjoitin meinaan tuonne edellisen viestin loppuun vielä tarinaa Blackmoresta ja Rainbown ekasta levystä, mutta se katosi jonnekin. Sen kadonneen viestin asiasisältö oli suunnilleen se, että Rainbown eka on aivan hillittömän hyvä, omalla tavallaan jopa Risingin veroinen ja tasoinen lätty. |
Mika Antero
16.05.2006 13:53:09 | |
|---|
|
 Jäärä
16.05.2006 14:35:52 | |
|---|
Man in black on joskus ollut myös man in white:
http://youtube.com/watch?v=xedBlDFjYgM&search=ritchie%20blackmore Jumpe! Tulen heti seuraavissa treeneissä vaatimaan, että bändimme ottaa haltuun juuri samanlaisen lavaliikehdinnän. Ihan niinko niillä olisi kaikilla julmettu kusihätä ja yrittäisivät pidätellä. Haastatteluiden ym. perusteella Blackmoresta mulla on sellainen tiukkapipoinen ja vähän huumorintajutonkin kuva. Miten se on tollaseen suostunut? Tosin kekkuloihan se nykyäänkin jonkinlaisessa Robin Hood-kostyymissä. Suomen Hiihtoliiton luvalla. Kaikki tekstissä mainitut henkilöt ovat fiktiivisiä ja kaikki yhtäläisyydet eläviin tai kuolleisiin henkilöihin ovat puhtaasti sattumanvaraisia. Laaditun tekstin valmistuksessa ei ole vahingoitettu eläimiä. |
Mika Antero
16.05.2006 14:39:55 (muokattu 16.05.2006 14:40:50) | |
|---|
Haastatteluiden ym. perusteella Blackmoresta mulla on sellainen tiukkapipoinen ja vähän huumorintajutonkin kuva.
Usein siteeraamassani Soundi-kirjassa "Heavy rock" on melkoisen hulvaton Blackmoren ja Dion haastattelu, joka sekin poikkeaa rajusti Blackmoreen normaalisti yhdistetystä tiukkapipoisuudesta. Vähän minusta kyllä näyttää, että tuossa YouTuben pätkässä Ritchie ei ole kovin iloinen. Ketäpä sitä toisaalta naurattaisi, jos on hirmuinen kusihätä... |
 aikavaikea
16.05.2006 14:41:09 | |
|---|
Man in black on joskus ollut myös man in white
Kai se oli Riku sitten. Tuolla kuvalaadulla olisin minäkin voinut olla tuolla ketkuttamassa. ;-D
Ja eihän tuo biisi kovinkaan kaukana herran nykyisestä materiaalista ollut. Nil by mouth. |
 rheinone
16.05.2006 14:41:25 | |
|---|
Haastatteluiden ym. perusteella Blackmoresta mulla on sellainen tiukkapipoinen ja vähän huumorintajutonkin kuva. Miten se on tollaseen suostunut? Tosin kekkuloihan se nykyäänkin jonkinlaisessa Robin Hood-kostyymissä.
Se mitään mihinkään oo suostunu. Se on tollanen kekkuli ihan luonnostaan. All you gotta do is plug me into High Voltage Rock'n'Roll. |
Mika Antero
16.05.2006 14:58:17 (muokattu 16.05.2006 14:59:22) | |
|---|
Tossa Death alley driverin videossa on haudankaivajan näköisen Blackmoren vissiin tarkoitus olla pelottava, mutta enemmän minua hirvittää nuo Joe Lynnin mulkosilmät... http://youtube.com/watch?v=QmHAmoGbDVE&search=blackmore Muistan kun tämä tuli joskus Levyraadissa, kyllä oli hianoo. |
