Rock, pop, alternative ›

Neljäs levy Aivan kuin kaikki muutkin.
 
Kettu kuittaa!
On tää uus lätty eikä vielä ole edes ilta kans aika kova!

Suositelkaa mulle jotain hyvää Apulantaa
 
"Ehjä" levyä itse suosittelen...

Kiila oli itellä tosi kovassa kuuntelussa ja yksi henkilökohtaisista apulantalemppareista. EVOEI sen sijaan yllätti vähän puun takaa. Vasta about kuukausi sitten tulin tietoiseksi uuden levyn tulosta. En siis ehtinyt hypettää kovin pitkään mutta nyt parin kuuntelun jälkeen kuulostaa erittäin hyvältä. Tuntuu aivan kuin ei uskaltaisi vielä tykätä uudesta lätystä ihan niin paljon kuin voisi. Mutta ehkä sekin tästä ajan kanssa. Joka tapauksessa oikein kelpoa kamaa taas apikselta!

Jes, napakymppi Apulanta! Perhanan kova lätty! Tosin edelleenkään mikään ei mene mun henk. koht. suosikeissa AKKM:n ohi, mutta on tämä kyllä hyvä levy.

Orkesterin omalla kielellä sanoen _vägevät_ esitykset Kiila ja EVOEI toisaalta vahvistavat sitä, että pari aiempaa levyä tosiaan olivat heikompia. Bändi ei ole siis tuhoon tuomittu, kuten monet uskovat.

Täytyy sanoa että ensimmäinen oikeasti meikäläiseen iskevä Apulanta-levy...Kiilassa oli jo hyvät ainekset mutta tämä tykittää kyllä aikas kovasti.

Jukopliuta, tämähän on Kiilaakin parempi levytys. Pikkaisen pelkäsin, että mitä on tulossa mutta pelko olikin turhaa...Tässä on vielä sopivassa määrin uutta mukana ja jopa hyviä bassokuvioitakin ja, ja, ja...

Hurjaa hypetystä kyllä... jokohan tämän uskaltaisi käydä hakemassa kaupasta? Koneeseen Kadonnut-sinkkua en tohtinut ostaa edellisten pettymyksien jälkeen (mm. Armo), eikä tuo KoKa päässyt tekemään suuren suurta vaikutusta sitten kuitenkaan, vaikka alkuun kuulostikin ihan ok rallilta. Kuulemma kaikki akustinen tunnelmointi on karsittu pois EVOEI:ltä ja möyryä tullut tilalle, jos osasin yhtään lukea herran Wirtasen kommentteja. Viisaus Ei Asu Meissä taas kuulosti hyvältä, vaikkakin sen Huuma-vedon yhteydessä vain olen kuullutkin, ja vaikka yhtye veti päin persettä noin soitannollisesti. Tosin milloinkas Apulanta olisi livenä ihan loistanutkaan... Ankkarock05 taisi olla ihan hyvä keikka. Aurinkoon kajahti tuolloin ja se oli hieno hetki, sekä kuulosti hyvältä. Ehkä tämä tuorein pitää silti ostaa, varsinkin kun en ole kuullut vielä ainoatakaan poikkipuolista sanaa siitä.
 
E: -kin, -kaan

Mielenkiinnolla olen kyllä taas kuunnellut tätä levyä. Ensimmäisellä kerralla mietin, että mitähän hemmetin tuubaa tämä taas on, mutta osasin jo arvata tulevien kuuntelukertojeni reaktioita jonkin verran. Niinhän siinä sitten kävi, että nyt kun levy on pyörinyt jo neljä kertaa soittimessa, alkaa tietyt biisit toimia paremmin ja paremmin. Levyn yleisilme vaikuttaa yllättänkin hyvältä ja kappaleet muutenkin aavistuksen uudenlaisilta. Kyllä sieltä muutama kohta joissain kappaleissa tuo mieleen ihan selvästi Hiekka-albumin (hyvässä mielessä tosin) ja jokunen myös Kiilalle ihan selvästi kuuluva kappale on löydettävissä. Silti joukkoon on mahtunut myös täysin uudenlaisia veisuja, joita ei voi sanoa kuuluvaksi juuri millekään aiemmin julkaistulle levylle.
 
Ainut asia, mikä mielestäni kusee jossain määrin, on lyriikkapuoli. Wirtasella on ihan selvästi halua tehdä muunkinlaisia tekstejä kuin aiemmin, ja osa näistä on selvästi syntynyt irralisena kappaleista. Tämä taas aiheuttaa sen, että tulee tahattomankin koomisia lauluosuuksia, jotka eivät sovi alkuunkaan artikuloiduksi tietyn melodian päälle. (Esimerkkinä vaikkapa "Kaivo"-kappaleessa kohta, jossa lauletaan jotakuinkin näin "En voi uskookaan miten voidaan olla yksinkertaisesti näin helvetin tyhmiä", mikä ainakin omaan korvaan särähtää aina.)
 
En kuitenkaan vielä viitsi antaa tämän syvääluotaavampaa arvioita, koska tarvitaan ehdottomasti paljon lisäkuuntelua. Sen verran voi toki sanoa, että tällä hetkellä parhaiten potkivat ehdottomasti levyn avauskappale, levyn nimikappale (paras kertsi Apulannalta pitkiin aikoihin, menee aina iho kananlihalle sen kuullessaan) sekä levyn lopetuskappale.
 
Täytyy myös antaa propsit bändille siitä, ettei levylle ole ahdettu tahallaan sellaista "Armo"- tai "Jumala"-kappaleen tapaista slovaria, joka voitaisiin laittaa kakkossinkuksi keräämään pikkutyttöfaneja lisää.
 
edit. Näyttää muuten hemmetin hienolta tuo kansi sellaisessa julistemuodossa. Levykauppa Äxässä jakelivat moisia kaupanpäälisiksi. Muutenkin levyssä on onnistuneet kannet mielestäni.

Näyttää muuten hemmetin hienolta tuo kansi sellaisessa julistemuodossa. Levykauppa Äxässä jakelivat moisia kaupanpäälisiksi. Muutenkin levyssä on onnistuneet kannet mielestäni.
 
Ihan hieno kansikuva kyllä, MUTTA tuo anarkistinen Apulanta-logo on niin irvokkaan näköinen tuollaisen jylhän ja mahtipontisen kuvan ohessa, ettei mitään järkeä. Onkohan tuo ihan tiedostettua huumoria, tai sitten pelkästään kauhea tyylirikko, mene ja tiedä.

Ihan hieno kansikuva kyllä, MUTTA tuo anarkistinen Apulanta-logo on niin irvokkaan näköinen tuollaisen jylhän ja mahtipontisen kuvan ohessa, ettei mitään järkeä. Onkohan tuo ihan tiedostettua huumoria, tai sitten pelkästään kauhea tyylirikko, mene ja tiedä.
 
Tai ehkä sitä että Apulannan logo on aina ollut tuollainen? Hyvä etteivät sitä ole menneet muuttamaan, mielestäni.

Tai ehkä sitä että Apulannan logo on aina ollut tuollainen? Hyvä etteivät sitä ole menneet muuttamaan, mielestäni.
 
No ainahan se on kyllä ollut tuollainen ja mitäpä sitä muuttamaan... mutta silti kontrasti kansikuvan ja logon välillä on vähintäänkin hilpeä.

Minusta (!) Apualnnan uusin levy on paras tähän mennessä. Levy ei ole hyviä ekalla kuuntelukerralla, ei ilman sanojen lukemista ja perehtymistä ja ei ilman biisin avaimien lukemista. Ne kun luet, niin pääset aivan uudelle tasolle. Silloin biisit ovat monipuolisia, moniuloittaeisia, eivätkä kyllästytä.
 
Musiikista, minusta se on mennyt personallisempaan suuntaan (+), mutt asielt löytää myös sen Apulannan, syvältä, syvempää kuin ennen.
 
Muttei yleisesti, loistava levy, vaatii vain aikaa päästä sisälle!

Eka kuuntelukerta menossa ja aika hämmentynyt olo. Tää kuulostaa joltain ihan erilaiselta, mutta kuitenkin ihan samalta vanhalta apikselta. Vähän samanoloinen fiilis oli silloin kuin AKKM tuli, Kolmehan oli vielä selkeästi sitä punkimpaa ja simppelimpää kamaa ja AKKM jotain uutta ja hämmästyttävää. Ei ole vielä korvaan pistänyt yhtään tampere-komppia, siis sitä diskokompitusta, mikä on hyvä. Muutenkin Sipellä on paljon monipuolisempaa soittoa kuin ennen, muutenkin toki "progempaa" kamaa. On muuten varmaan ensimmäinen apiksen levy, josta jaksoin kuunnella sen ekan sinkkuhitinkin suurella mielenkiinnolla levyltä kokonaan.

Hienolta kuullostaa levy.
Olenko ainoa joka kuulee tässä kasariheviä kitaroissa?
Toimivat pirun hyvin:)
Rumpali on opetellut pari uutta filliä mikä tekee hyvää hevimeingille yms.

RAKASTAN noita rumpusoundeja!
 
...jatkan sitte aamulla! MORO!

Olenko ainoa joka kuulee tässä kasariheviä kitaroissa?
 
Et toki, mutta ne sulautetaan komeasti bändin omaan tyyliin sekä nykyajan emopop-vaikutteisiin. Kaivo-biisi henkii Coheed and Cambriaa ja Karman laina vähän Billy Talenttia. Kaikenkaikkaan hyvin omaperäinen paketti bändiltä.

Joo, hyvin kyllä yhdistelee tuota hevikitaraa muihin vaikutteisiin. Sanoisinko että aika omaperäistä musiikkia tämä loppujen lopuksi on. Ja se on kyllä ihan totta että osa sanoituksista menee vähän männikköön, mutta on siellä niitä onnistuneitakin.

Se pitää vielä sanoa että Apulanta (tai ehkä oikeastaan Sipe) on aina onnistunut laulustemmoissa. Vitalis jotta ne on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
 
Nyt useamman kuuntelun jälkeen tämä levy toimii kyllä erittäin hyvin. Voisi jopa sanoa että Apulanta on elämänsä voimissaan. Symppismeininki.

Eikös Toni muuten joskus ajat sitten ollut siinä Hotelli Sointu -ohjelmassa, jossa vieraalla oli jokunen tunti aikaa kirjoittaa biisi annetuista aiheista?
 
Onkohan tuo biisi kuultavissa jossain?