Rock, pop, alternative ›

Monroe on äijä ja vielä jaksaa rokata. Sensory Overdrive on kyllä hieno albumi, päätyy takuulla Hanoi Rocks fanien hyllyyn

Silloin, kun kuulin tuon Sensory Overdriven ekaa kertaa niin silloin kyllä tiesi, että siinä on jotain mitä on ollut "kadoksissa" jo hieman pidemmän aikaa musiikissa.
 
Odotan kyllä todella innolla tulevaa lättyä. Varsinkin tuota rokimpaa, rajumpaa osastoa.

Daissi: Vaasassa näytti olleen Black Sabbath cover-listalla: http://www.youtube.com/watch?v=FiRxaCBGFS8
 
Vittu miten huonosti laulettu. Siis ihan oikeesti, joku roti.

Olen itse aina pitänyt Mccoyn soolotuotannosta. Vielä 80-luvun hanoissa Monroen laulu oli ok, mutta myöhemmällä iällä siitä tuli sellaista väkisin yrittämistä. Muutenkin Monroen biisit on vähän sellaisia jokamiesrokkibiisejä.

Slash kehuskelee uudessa haastattelussa Monroeta. Siistii et se tulee Slashin keikalle! Kaks rokkikukkoa ja legendaa yhdellä iskulla!
 
http://m.voice.fi/musiikki/slash-su … iso-stara-michael-monroe-on/1/46118

sirdickyj: Vittu miten huonosti laulettu. Siis ihan oikeesti, joku roti.
 
Joo, tuo oli kyllä ihan hirveän kuuloista. Kaikkea ei kannattaisi tehdä vaan sen takia, että se on kivaa.

Cathi777: Joo, tuo oli kyllä ihan hirveän kuuloista. Kaikkea ei kannattaisi tehdä vaan sen takia, että se on kivaa.
 
Varsinkin kun eivät ole viitsineet opetella sitä nopeampaa osaa piisistä.

StJerky: Varsinkin kun eivät ole viitsineet opetella sitä nopeampaa osaa piisistä.
 
Muutenkin ihmevalinta coveriksi Monroelle.Ei istu yhtään eikä kulje muutenkaan.

PsychedelicWarlord: Muutenkin ihmevalinta coveriksi Monroelle.Ei istu yhtään eikä kulje muutenkaan.
 
Varmaan se olisi keikalla mennyt vitsinä ja olisi unohtunut saman tien, mutta nyt se on "ikuisesti" juutuupissa.

PsychedelicWarlord: Muutenkin ihmevalinta coveriksi Monroelle.Ei istu yhtään eikä kulje muutenkaan.
 
Sehän on vaan vaihtuva jamihässäkkä, jonka aikana Makke yleensä kiipeilee/sekoilee/esittelee bändin/muuta sirkusta. Ei siis treenattu osa settilistaa.
 
Samassa slotissa on kuultu eye of the tigeria ja jotain Huey Lewisia ja vaikka mitä.
 
Paskaahan se on ja vois pojat vähän miettiä mitä tekee, mutta ei kannata kovin vakavasti ottaa. Kuten ei muutenkaan rokkenrollia, eikä edes elämää. Kenenkään.

Nuo hassuttelucoverit kannattaa ottaa aivan saatanan tosissaan.

...no R-kiskalla näin ässä-arvan ja kukas se siinä kuvassa, tällingeissään.
 
..nyt täytyy kaivaa isolla kauhalla esiin luovuutta ja selittää tää homma siten,
ettei rock hautaudu kokonaan..
 
...no olihan siellä Paula Koivuniemikin ja lastenmusaa värkkäävä räppärikin..
 
sulassa sovussa, kaikki.
 
..meinasin aloittaa ton legendaksi nousseen rockarin elämäkerran lukemisen,
 
..mutta kupla poksahti ja tenho juoksi metsään.
 
..on se kovaa.
 
...Makke on takuusti symppis, mutta minä olen vanhanaikainen ja ehkä kapeakatseinen, joskin uskon yhteen hyvään käteen, joka kannattaa pelata.

Monumentti: ..meinasin aloittaa ton legendaksi nousseen rockarin elämäkerran lukemisen,
 
..mutta kupla poksahti ja tenho juoksi metsään.
 
Mä olen jo niin vanhus, että hyväksyn inisemättä sen, että rokkikukkojenkin on puuhattava yhtä sun toista saadakseen makkaraa leivän päälle.
 
Ei tule mieleen ketään, jonka katsoisin menettävän uskottavuutensa lähtemällä tuommoiseen hommaan... tämä hämmästyttää vähän itseänikin. Ilmeisesti en löydä mistään uskottavuutta menetettäväksi. Nuorena olin idealistisempi.

http://www.image.fi/artikkelit/helin-keiju-michael-monroe
 
Tuossa jutussa on hiukan samoja näkökantoja kuin aiemmin tässä ketjussa. Virpi Immonen, Ari Väntänen ja Voice of Finland: julkisivumuurareita lienee jokainen.
 
Ketkä ovat sitten toisella puolella? Tekstissä mainitaan Arto Leivo ja edesmennyt manageri Tatu Huhanantti. Kirjoitus käy mielenkiintoiseksi näiden nimien kohdalla. Väntäsen kirjaa lukiessa huvitti kertomuksen vaatimaton ja opettavainen sävy. Tietääkö kukaan, mistä Arto Leivon mahdollisessa kirjassa voisi olla kyse? Varmasti tietää. Ollaanko kirja julkaisemassa? Melkein sanoisi, että jokin synkkä ydin uhkaa vihdoin purkautua, ellei kirja sitten lopulta osoittaudukin vain kyseenalaiseksi paljastusopukseksi.

Magicbone Joe: http://www.image.fi/artikkelit/helin-keiju-michael-monroe
 
Tietääkö kukaan, mistä Arto Leivon mahdollisessa kirjassa voisi olla kyse? Varmasti tietää. Ollaanko kirja julkaisemassa? Melkein sanoisi, että jokin synkkä ydin uhkaa vihdoin purkautua, ellei kirja sitten lopulta osoittaudukin vain kyseenalaiseksi paljastusopukseksi.
 
Niin no, eikös tuossa linkissäsi vastata juuri noihin kysymyksiin. Alla suora lainaus Imagen jutusta. Jutussa mainitaan myös kirjan ajoittuvan vuosiin 2001-2004 ja Monroen retkahtamisen vuosiin 2001-2003. Sinänsähän sen ymmärtää jo vaimon menetyksen johdosta, jos artisti haluaa nuo vuodet unohtaa. Managerilla voikin olla sitten jo ihan omat syynsä, niinkuin tuosta lainauksesta voi päätellä (Shokkipaljastus: Voice of Finland -tuomari muutti hotellihuoneensa huumelaboratioksi - katso kuvat!).
 
Julkisivumuuraus ja Monroen mediatempaukset ovatkin jo sitten oma ilmiönsä. Vielä pari vuotta kissakuvien floodausta, molemminpuolista kuuluisien kavereiden kehumista, tv-esiintymisiä ja Suomen-kiertueita, niin valmista tulee. Sitten voi vaan rokata kuin fuck.
 
Oskari kirjoittaa Imagessa:
 
"Leivo uskoo saavansa kirjan valmiiksi ensi keväänä. Sen jälkeen on etsittävä riittävän rohkea kustantaja. Rockpiireissä spekuloidaan yleisesti, ettei kustantajilta löydy uskallusta kirjan julkaisemiseen. Se kertoo lähinnä Leivon kirjan sisältämän materiaalin rankkuudesta.
 
Huhanantti oli halunnut kertoa näkemyksensä rockmanageriuden varjopuolista ja siitä, kuinka yhden yhtyeen hoitaminen suistaa Huhanantin, varakkaan solmiomiehen, rapajuopoksi ja lopulta vie hengen 44-vuotiaana. Vaikka kirjan tarkoitus ei ole olla paljastusteos, Leivon auki kirjoittamista haastattelunauhoista käy ilmi lukuisia rumia yksityiskohtia Hanoin taipaleelta: kamppailu tyttöystävistä saattoi johtaa potkuihin bändistä, hotellihuoneet muuttuivat huumelaboratorioiksi ja rahasta riitely johti kiristykseen ja aseilla uhkailuun.
 
Huhanantin kertomukset esittävät Hanoi Rocksin holhousta vaativana ja poikkeuksellisen hankalana yhtyeenä, jonka elämä 2000-luvun alussa on ollut täynnä öisiä rahankerjäyspuheluita Huhanantille, jonka kukkarolla Michael ja Andy elivät sekopäistä, kovien huumeiden ja rahan ohjailemaa elämäänsä."

..joo eihän se noissakaan kuvioissa aina helppoa ole.
 
Mutta rahalla juntataan lähes yhdeksi perheeksikin, eri planeetankin heimot.
 
...ja mukavatahan se on kun ne tuolla Voicessa tuntuu löytäneen itsensa..tai
perheensä.
 
Ne on ikäänkuin tulleet kotiin.
 
...ne voi todella hyvin..silminnähden.
 
...siellä halaillaan, kosketellaan ja liikututaan.

Tänään ilmestyi uusi single, johon myö tehtiin tällainen video: http://www.youtube.com/watch?v=XhAbtZXu2RU&hd=1
 
Erittäin kova biisi miun makkuun ja lupaa hyvää tulevalta levyltä. Kyllä mie aika paljon edellisestä soolostakin pidin, mutta tässä tuntuisi olevan vielä kovempi meininki meneillään, jo luomumman kuuloisen tuotannon ansiosta.

dixi19: Tänään ilmestyi uusi single, johon myö tehtiin tällainen video: http://www.youtube.com/watch?v=XhAbtZXu2RU&hd=1
 
Erittäin kova biisi miun makkuun ja lupaa hyvää tulevalta levyltä. Kyllä mie aika paljon edellisestä soolostakin pidin, mutta tässä tuntuisi olevan vielä kovempi meininki meneillään, jo luomumman kuuloisen tuotannon ansiosta.
 
Johan tuli Green Day (tai jokin vastaava punk-pop-bändi)-vibat. Vähän ylitsetursuava tulkinta, mutta tässä biisissä oli melkein enemmän koukkuja kuin koko viime levyllä = tykkään. Hieno video ja hyvin päästy biisin/Monroen tunnelmaan.

Jokapaikanapina: Johan tuli Green Day (tai jokin vastaava punk-pop-bändi)-vibat.
 
Miulle tuli mieleen jostain syystä Social Distortion, vaikka ei nyt kuitenkaan ihan sitä tyyliä olekaan.

Jokapaikanapina: Johan tuli Green Day (tai jokin vastaava punk-pop-bändi)-vibat. Vähän ylitsetursuava tulkinta, mutta tässä biisissä oli melkein enemmän koukkuja kuin koko viime levyllä = tykkään. Hieno video ja hyvin päästy biisin/Monroen tunnelmaan.
 
Biisinä ja soundienkin puolesta voisi hyvinkin olla Green Dayn viimeisimmiltä levyiltä. Hyvä biisi kumminkin, tykkään minäkin.