Rock, pop, alternative ›

Youtube-linkkien spämmääminen ainakin on kuollutta kuin rock konsanaan, ei musta keskustelua, vaan listaamista. Eikä jaksa edes avaa niitä.

Lennu: Youtube-linkkien spämmääminen ainakin on kuollutta kuin rock konsanaan, ei musta keskustelua, vaan listaamista. Eikä jaksa edes avaa niitä.
 
No jos et jaksa nii et jaksa. Spämmistä en osaa sanoo, on se vaan helpompi niitä heittää esimerkkinä, kun voi kuunnella het eikä viiestoista päivä. Ja sanallinen selittäminen täällä on aika hukkaan heitettyä useimmiten.

BigPapa: No jos et jaksa nii et jaksa.
 
No voisit edes alustaa, mitä niissä on. Nyt kun ei tiedä, niin ei jaksa avata, jos sieltä tulvahtaakin joku puhkinussittu tänttäränttäklassikko.

Lennu: No voisit edes alustaa, mitä niissä on. Nyt kun ei tiedä, niin ei jaksa avata, jos sieltä tulvahtaakin joku puhkinussittu tänttäränttäklassikko.
 
Voi kamala.

Tää ketju on niinku Salatut Elämät. Kaikki tietää että se sisältää silkkaa paskaa mutta silti tulee vilkuiltua sillon tällön. Eikä haittaa vaikka skippaisit välillä parin viikon jaksot, homma ei oo edenny yhtään mihinkään ja samat sankarit on heilumassa edelleen.

BigPapa: Mikäs tässä noin rock mielessä mättää:
 
Ihmiset kaipaavat uutta kuunneltavaa ja onhan se kiva että tällaisetkin kajalilla tahritut punktyypit voivat sitä järjestää. Aavistuksen mukavampi näitä on katsella kuin Mötely Crüeta mutta siihenpä se sitten jääkin.

Green Day on Ameriikan Kake Singers: http://www.youtube.com/watch?v=EC0VMHWf8p4
 
Green Day on eilispäivän pieru ja se oli sitä jo syntyessään mutta tämä on nykyrokkia: http://www.google.fi/url?sa=t&s … lEg&sig2=o-gnzLM8OiflaMXnUur8Tw
 
Tämän bändiesittelyn voisi kiteyttää sanoilla:
 
ROCK TÄNÄÄN
 
Moi dix Mois on Malice Mizer -yhtyeestä tunnetun Manan projekti. Monitoiminen goottityylittelyn idoli säveltää, sanoittaa ja sovittaa kappaleet, jonka lisäksi hän tuottaa ja julkaisee kaiken materiaalin omalla Midi:Nette-levy-yhtiöllään. Yhtyeen puvustus on Manan muotimerkin, Moi-même-Moitién, käsialaa.
 
Projektin ideaa pohjustavat vastakkaisuudet: kauneus ja pimeys, eleganssi ja aggressio, luovuus ja tuho. Klassiset elementit, sähkökitarat, cembalo, kirkkourut ja oopperamaiset lauluosuudet yhdessä luovat musiikille sen synkkyyttä tavoittelevan tunnelman. Sanoituksissaan Mana tähtää melankolisiin teemoihin, kuten menetykseen ja kuolemaan.
 
Ps. Taustalaulajana bändiin kuului jossain vaiheessa myös salaperäinen Shadow X, jonka henkilöllisyydestä liikkui villejä huhuja.

Atomic Cafe: ynyynyyny
 
eiku ei toi oo rokkia

geeza: eiku ei toi oo rokkia
 
Ymmärsit pointin aivan oikein, nykyään ei tehdä rokkia koska rock on kuollut.
 
Sen kunniaksi Johnny B. Goode
http://www.youtube.com/watch?v=lNeEb7I3bwI&ob=av2n

Atomic Cafe: Ymmärsit pointin aivan oikein (vahingossa mutta kuitenkin). Nykyään ei tehdä rokkia koska rock on kuollut.
 
Sen kunniaksi Johnny B. Goode
http://www.youtube.com/watch?v=lNeEb7I3bwI&ob=av2n
 
Rock ei ole kuollut.

Atomic Cafe: Moi dix Mois on Malice Mizer -yhtyeestä tunnetun Manan projekti. Monitoiminen goottityylittelyn idoli säveltää, sanoittaa ja sovittaa kappaleet, jonka lisäksi hän tuottaa ja julkaisee kaiken materiaalin omalla Midi:Nette-levy-yhtiöllään. Yhtyeen puvustus on Manan muotimerkin, Moi-même-Moitién, käsialaa.

Projektin ideaa pohjustavat vastakkaisuudet: kauneus ja pimeys, eleganssi ja aggressio, luovuus ja tuho. Klassiset elementit, sähkökitarat, cembalo, kirkkourut ja oopperamaiset lauluosuudet yhdessä luovat musiikille sen synkkyyttä tavoittelevan tunnelman. Sanoituksissaan Mana tähtää melankolisiin teemoihin, kuten menetykseen ja kuolemaan.
 
Kyllä tää on paljon jännittävämpää kuin rock. Näin kehitys kehittyy.

BigPapa: Rock ei ole kuollut.
 
Vanha museorock ei kuole koskaan vaikka sen tekijät ja osittain myös kuuntelijat ovat jo hämärän rajamailla ja matkalla ikuiseen lepoon mutta eihän tässä kai siitä asiasta ole tarkoitus keskustella?

Youtube-ketju on tuolla muualla.

Atomic Cafe:Vanha rock ei kuole koskaan vaikka sen tekijät ja osittain myös kuuntelijat ovat hämärän rajamailla ja matkalla ikuiseen lepoon mutta eihän tässä kai siitä asiasta ole tarkoitus keskustella.
 
Juu ja uutta rockia pukkailee, että ei se rock pääse kuolemaan muualla kuin jonkun omassa mielessä ja kuvitelmissa, jos siltä tuntuu, miltä tuntuu rock'n'roll.

Sakmongkol: Ei ole linkkejä
 
Niinpä.No se siitä argumentoinnista sitten.
 
Kyseinen toteamus oli minun pitkällisen pohdintani tulos ja perustui lähinnä musiikin kuuntelulle ja audiovisuaalisten tallenteiden katselulle, ei niinkään oheiskirjallisuuden lukemiselle. Kutsutaan nyt sitä vaikka mielipiteeksi jos niin haluat.
 
No mielipidehän se on joka ei siis perustu muuhun kuin..no omaan makuun ja mieltymyksiin.
 
Pointtihan tässä keskustelussa on ollut ,että rockin kuolema ei ole fakta vaan mielipide.
 
Ja se tuli tässä jo todistetuksi.
 
Grunge ja muu vaihtoehtopaska lukeutuu viimeiseen kategoriaan.
 
Se ettet pidä grungesta ei tarkoita etteikö sitä yleensä lueta rockin alalajiksi.En mminäkään pidä kaikesta mikä rockiksi yleensä luetaan.

Atomic Cafe: Vanha museorock ei kuole koskaan vaikka sen tekijät ja osittain myös kuuntelijat ovat jo hämärän rajamailla ja matkalla ikuiseen lepoon mutta eihän tässä kai siitä asiasta ole tarkoitus keskustella?
 
Ai nyt sitten tempastiin puskista joku "museorock" joka ei kuole koskaan?
 
On teillä kyllä argumentointi hanskassa ei voi muuta sanoa.

Atomic Cafe: Ymmärsit pointin aivan oikein (vahingossa mutta kuitenkin). Nykyään ei tehdä rokkia koska rock on kuollut.
 
Niin ja jos tehdään niin pistetään pää per..eikun pensaaseen ja todetaan:"toi ei oo rokkia".

BigPapa: Juu ja uutta rockia pukkailee, että ei se rock pääse kuolemaan muualla kuin jonkun omassa mielessä ja kuvitelmissa, jos siltä tuntuu, miltä tuntuu rock'n'roll.
 
Tässä keskustelussa on alusta saakka ollut yksi hyvin omituinen piirre ja se on se että kun on puhuttu rockin elossa olemisesta niin kaikki huomio on kiinnitetty eilispäivän rokkiin ja sen kopioimiseen, samalla on unohdettu kokonaan tämän päivän rock.
 
Rock tänään ei ole bluesia tai kantria vaan oopperaa, jatsia, klasaria, iskelmää, teknoa, hiphoppia, poppia ja metallia yhteen sovitettuna. Kun valtavirrasta eli hyvin myyvästä musiikista puhutaan niin tämän päivän uusinta uutta ei edusta Green Day vaan Nightwish ja Rammstein jotka nekin ovat jo muuttumassa vanhoiksi pieruiksi ja antamassa tilaa uusille suuntauksille joiden yhteinen piirre on se että niissä on vain pieni ripaus rokkia, eikä aina sitäkään.

Onhan tässä museorockista tai museaalisesta rockista puhuttu pitkin matkaa. Museorock'kin on verevämpää kuin tää modernimman sukupolven livestyle-fetisismi, ja siellä missä nämä kaksi kohtaavat (CSI) on jälki karmivaa.