Rock, pop, alternative ›

Johtaa vai? USA punkin ekoja tais olla Ramones (vaikkei se kyl mitn punkkia sillee ollu) ja mitäs siel viel oli, olikos Dead Boys jenkkibändi? Oliks Stiv Bator jenkki vai britti? Mut en mä noitakaan mitenkään selkeenä punk-juttuna pitäis, mulle se oli sit enemmän Dead Kennedys ja Pistols-osastoa, Damnedit ja nää, ne oli mun mielestä enemmänkin velkaa tolle Dolls-jutulle, mut esim. Damned oli kuitenkin sitte rokkibändi, mikä vaan veti vähän räkäsemmällä otteella. Hardcore-punk oli sit jo ihan eri juttu, ei kyl liittyny enää NYD:n mitenkään.
 
Uhkaa karata oftopicin puolelle mut menköön. Malcolm"Rocknroll Swindle" Maclaren tais olla dolls manageri seitkytluvun alkuvuosina ja hilas Dollsit Lontooseen, siihen kai viittas nää vuolaat "London Yove Always Been Good To Us" höpinät tolla 2004 keikallakin.Homma kai kaatu sekoiluun ja maclaren manageroi uuven projektin Sex Pistolsit vähän niinku jatkamaan Dollseilla alotettua rock bisnestä, kai, joku joka tietää paremmin voi oikasta ja lisäillä historia faktoja.Musiikillisessa mielessä Stooges varmaan isompi punk vaikutin on, ainakin allekirjottaneelle, mut Stooges ei ollu kovin tunnettu seitkytluvun alussa.
Tosiaan, Damnedin hurlumhei rockmeiningissä on jotain Dollsmaista kieliposkessa räimettä.
Ramojen keitos viiskytlukuu, tyttöbändejä,popralleja on aika lähelle samaa sylttytehasta mitä Dollsit hyödynsi pari vuotta aikasemmin

Johtaa vai? USA punkin ekoja tais olla Ramones (vaikkei se kyl mitn punkkia sillee ollu) ja mitäs siel viel oli, olikos Dead Boys jenkkibändi? Oliks Stiv Bator jenkki vai britti? Mut en mä noitakaan mitenkään selkeenä punk-juttuna pitäis, mulle se oli sit enemmän Dead Kennedys ja Pistols-osastoa, Damnedit ja nää, ne oli mun mielestä enemmänkin velkaa tolle Dolls-jutulle, mut esim. Damned oli kuitenkin sitte rokkibändi, mikä vaan veti vähän räkäsemmällä otteella. Hardcore-punk oli sit jo ihan eri juttu, ei kyl liittyny enää NYD:n mitenkään.
 
Please Kill Me-kirjaa suosittelen. Siitä näkyy varsin hyvin Dollsien vaikutus. Stooges, MC5 ja Dolls ovat kaiken katurockin taustalla glamin ohella.

Uhkaa karata oftopicin puolelle mut menköön. Malcolm"Rocknroll Swindle" Maclaren tais olla dolls manageri seitkytluvun alkuvuosina ja hilas Dollsit Lontooseen, siihen kai viittas nää vuolaat "London Yove Always Been Good To Us" höpinät tolla 2004 keikallakin.Homma kai kaatu sekoiluun ja maclaren manageroi uuven projektin Sex Pistolsit vähän niinku jatkamaan Dollseilla alotettua rock bisnestä, kai, joku joka tietää paremmin voi oikasta ja lisäillä historia faktoja.
 
Mä muistelisin, että McLaren manageroi Dollsia loppuaikoina, "Red Patent Leather" ja silleen. Mutta voi olla että muistan väärin. Dolls taisi käydä Lontoossa ennen McLarenin aikaa, eikös se eka rumpali Billy Murcia kuollutkin sillä reissulla. Ja kyllähän liki kaikki noista '76-'77 punkorkista on velkaa NYD:lle sekä asenne että myös musiikillisella puolella, moneen kertaan dokumentoituja juttuja.

Please Kill Me-kirjaa suosittelen. Siitä näkyy varsin hyvin Dollsien vaikutus. Stooges, MC5 ja Dolls ovat kaiken katurockin taustalla glamin ohella.
 
Jep, tuo on mainio - ja pirun hauska! - kirja esi- ja varhaisesta punkista tai "punkista".

Mä muistelisin, että McLaren manageroi Dollsia loppuaikoina, "Red Patent Leather" ja silleen. Mutta voi olla että muistan väärin.
 
Ei kyllä se noin meni justiinsa, ainakin just Please Kill Me:n mukaan; soittivat Malcolmin buukkaamia keikkoja jossain Floridassa ja asuivat Nolanin mutsin omistamassa trailer parkissa, ja sitten Nolan ja Thunders päättivät häipyä Nykiin ja jättää Dollsit.

Ei kyllä se noin meni justiinsa, ainakin just Please Kill Me:n mukaan; soittivat Malcolmin buukkaamia keikkoja jossain Floridassa ja asuivat Nolanin mutsin omistamassa trailer parkissa, ja sitten Nolan ja Thunders päättivät häipyä Nykiin ja jättää Dollsit.
 
Mä voin kyllä kuvitella millasta sähläämistä pitää olla jos Thundra ja Nolan päättää liueta maisemista, onneks ei tarvii ku kuvitella :)

Mä voin kyllä kuvitella millasta sähläämistä pitää olla jos Thundra ja Nolan päättää liueta maisemista, onneks ei tarvii ku kuvitella :)
 
Kai suurin ongelma (huonojen keikkapaikkojen lisäksi) oli se, että keskellä ei mitään oli kovien huumeiden saatavuus vähän heikkoa.

Please Kill Me-kirjaa suosittelen. Siitä näkyy varsin hyvin Dollsien vaikutus. Stooges, MC5 ja Dolls ovat kaiken katurockin taustalla glamin ohella.
 
Näin varmaan onkin. Niillä taas sitten omat vaikuttajansa. Aerosmith oli oikeesti omalla tavallaan yllättävän lähellä tuota ryhmää sikäli, että nekin aloitteli hommiia Max's Kansas Cityssä ja oli saman ajan kasvatteja sekä Rollareilta juttujaan ammentaneita. Lähtivät vaan sitten aika eri suuntaan, + niiden juttu perustui alusta asti nimenomaan musiikkiin ja Tylerin visioon sekä vaatimuksiin svengaavasta bändistä. Samasta yleisöstä esim. Dollsin kanssa kumminkin oli alussa kyse.

Johtaa vai? USA punkin ekoja tais olla Ramones (vaikkei se kyl mitn punkkia sillee ollu)...
 
Nostaisin tähän kärkeen Velvet Undergroundin.

No jos toi oli se pintti, niin sittenthän olen missannut sen kokonaan. Eli siinä on vähän Sliipparihenkeä messissä? Muuttaa koko mun suhtautumisen siihen. Ei sillä, että se vieläkään kuulostais mistään kohtaa hyvältä, mutta kieli poskessa-asenne on kokonaan toinen juttu. Sitä en hiffaa, et miks siitä on tullu kuitenki tollanen ikoni? Ehkä eka lajisaan, tai jotn.
 
Sen takia että New York Dolls oli ekalla levyllään, ja oikeestaan kyllä tokallakin, aivan käsittämättömän loistava bändi jolla oli aivan käsittämättömän hienoja biisejä. Ilkeitä, vaarallisia, arvaamattomia, joko aivan loistavia tai täyttä pas*aa mutta ei mitään siltä väliltä. Eli just sitä mitä rock ja roll on.
 
Ei mikään ihme että kun mä halusin 1978 vi**uilla kadulla palloileville rasvapäille, jotka odotti mun tulevan ovesta että saisivat vetää turpiin, mä nostin kaiuttimet ikkunalle ja pistin täydellä volyymilla just New York Dollsia.
 
Pills, Personality Crisis, Looking For A Kiss, Vietnamese Baby... siinä oli bändi joka mun kirjoissani oli aika lailla ilman seuraajaa kunnes tuli Dead Boys.
 
Ja mitä tulee punkin alkuun, se ei oo mikään "nyt on näin ja eilen oli toisin", vaan asteittain siihen liu'uttiin niin Amerikassa kuin Englannissakin. Pubibändit kuten Dr Feelgood, Stackwaddy, Dave Edmunds Band tai Eddie & The Hot Rods olivat ihan valmista punkkia, samoin amerikkalaiset Lou Reediltä ja vastaavilta vaikutteensa ottaneet post-glam -bändit kuten Brownsville Station tai Dictators, siinä missä Stooges tai NY Dolls'kin. Ja entäs sitten garage / rhythm'n'blues -bändit (aikana jolloin r'n'b ei vielä tarkoittanut MTV-viihdesoulia) kuten Chocolate Watch Band tai Flamin' Groovies? Punkkia kaikki tyynni.
 
Hommaa sekoittaa vielä sekin, että junaan riitti tulijoita. Punk / uuden aallon nousun myötä vanha brittikantriveteraani Brinsley Schwartz muutti bändinsä (jossa soitti mm Nick Lowe) nimen The Rumouriksi, ja teki aika särmää musiikkia ennen kuin mukaan tuli yhteistyö Graham Parkerin, karun ja vähän Leonard Cohen -henkisen rokkarin kanssa. Pitkätukkabändi Vibrators karisti Status Quot setistään ja teki ensin muutaman levyn omissa nimissään, sitten BBC'n lastenohjelmien The Wombles -eläinpuku-showyhtyeessä kannuksensa saaneen kitarasankari Chris Speddingin (miehen jonka kerrotaan soittaneen Sex Pistolsin kitarat) taustabändinä. Keikkailevat muuten edelleenkin, ja taitavat olla ainoa punkbändi jolla on Zemaitiksen kitaroita lavalla.
 
Että mikä sitten on uskottavaa? Dictators-kitaristi Ross the Boss perusti Manowarin loogisena jatkona omalle tyylilleen, samalla kun toinen bändin kitaristeista keskittyi enempi newyorkilaiseen katurokkiin Del-Lordseissa. Ross The Bossin mielestä Manowar oli looginen jatko punkille sellaisena kuin hän sen koki.
 
Sori pitkä ja vähän offtopiciksi menevä luento, mutta kun aina muistetaan mainita että CBGB's ja Ramones ja Richard Hell ja Television ja Patti Smith. Ja Wayne / Jayne County. Ja Blondie. Mutta ei siinä oo koko totuus - yhtä hyvin Aerosmithista olisi voinut tulla punkkia elleivät he olisi päättäneet olla ennemmin boogieta, ja yhtä hyvin Kiss olisi voinut olla punkkia, tai Alice Cooper, tai Slade. Koska omana kulta-aikanaan ne eivät olleet "heviä" tai "metallia" - ne olivat rokkia.
 
Punk tai heavy tai texas-boogie tai glam tai pubrock ovat vain nimiä jotka keksitään jälkeenpäin musiikin luokittelemiseksi. Onneksi on aina ollut joitakin ihmisiä kuten Lester Bangs tai John Peel jotka tiesivät mitä on rock ja roll.
 
Se ei ole musiikkia. Se on asenne.

Sen ainoan kerran kun olen nähnyt Johnny Thundersin liveä, se omisti "Born To Lose"-biisinsä jollekin Andy McCoyllle.

Sen ainoan kerran kun olen nähnyt Johnny Thundersin liveä, se omisti "Born To Lose"-biisinsä jollekin Andy McCoyllle.
 
NYD oli yksi innoittaja Hanoille silloin kun ne aloitti. Nyt kun katsookin vanhoja hanoi kuvia ja videoita niin ne on kuin sekoitus NYD:tä ja Rollareita ulkoisesti. Mutta kyllähän herrat sitten oppivat toisensa myös tuntemaan...
 
Please kill me on kyllä aika kattava kuvaus noista kuvioista ja herkullista luettavaa kaikin puolin.

Please Kill Me on loistava kirja. Ja tää Dollsien uusin levy on soinut meidän ruokakunnassa ilmestymisen jälkeen aikans' tiuhaan tahtiin. Törkee bändi ja Ruisrokin keikka viimekesänä nousee keikkojen ykköseks ja takana porskuttaa sitten Stooges, Stones, Qotsa,Johnny Thunders, the Godfathers, Ramones, edward vesala, krakatau, etc...
Loistava paluulevy bändiltä ja toivottavasti seuraa jatkoa.

olisiko ollu perjantaina(?) tuli New York Dolssien keikka Yle FST:ltä katsoin sen ja innostuin bändistä. menevää punk rokkiahan tuo on

Törkee bändi ja Ruisrokin keikka viimekesänä nousee keikkojen ykköseks ja takana porskuttaa sitten Stooges, Stones, Qotsa,Johnny Thunders, the Godfathers, Ramones, edward vesala, krakatau, etc...
 
Itselleni ei kyllä Dollsin keikka Ruisrockissa pudonnut läheskään yhtä paljon kuin Stoogesin veto Tampereella, eikä pelkästään sen takia että Stooges on mulle levylläkin kovempi juttu, vaan lähinnä siksi että Detroitin tyypit vetivät homman huomattavasti intensiivisemmin ja raaemmin.
 
Mutta lähtökohtaisestihan nuo ovat hyvin erityyppisiä bändejä, joten ehkä siksi turha vertailla. Hyvä se Dollsin veto joka tapauksessa oli, ainakin hauskaa oli varmasti kaikilla. Dollsista ennen kuulemattomat kaverinikin olivat menossa mukana, vaikkeivat sen tyyppistä musaa edes kuuntele.

Loistava paluulevy bändiltä ja toivottavasti seuraa jatkoa.
 
Vihdoin tuli hommattua tuo uusin tuotos ja täytyy myös sanoa että varsin mukava levy kyseessä! Joo, se ei ole vaarallista eikä maailmaa muuta miksikään, mutta eipä noita hyviä rokkilevyjä koskaan liikaa ole. Toivottavasti tosiaan into olisi kohdillaan jalostaa noita "ikämiesrock" -vaikutteita vieläkin paremmiksi biiseiksi ja napakammaksi kokonaisuudeksi.

New York Dolls Helsinkiin 7.12. Tavastia klubille. Liput on. Onko sinulla?

New York Dolls Helsinkiin 7.12. Tavastia klubille. Liput on. Onko sinulla?
 
No huh..tämä "pakko nähdä" keikkojen sarja ei taida loppua koskaan..

Tulossa ollaan!

Voi hemmetti tätä konkurssia! Yht'äkkiä tässä on liian iso määrä levyjä, joita ostaa ja liikaa keikkoja, jotka pitäisi nähdä. Jostain joutuu tinkimään, mutta saa nyt nähdä mistä.
 
Kiinnostaisi kyllä, Dolls oli Ruisrockissakin ihan hyvä, ja varmaan toimisi vielä paremmin Tavastialla.