 HaloOfFlies
15.01.2007 16:20:46 | |
|---|
It's always funny until someone gets hurt, and then it's just hilarious. S.M.A.K.-jäsen #5 |
 tommijk
15.01.2007 16:22:32 | |
|---|
Ohhoh! mää kun luulin että ovat pistämässä pillejä pussiin. pöö.. |
 Ali
15.01.2007 16:26:26 | |
|---|
Kertokaapas, millä levyllä olisi hyvä lähtä liikkeelle? King's X on yksi näistä bändeistä, mihin olen aina aikonut tutustua, mutta ei ole koskaan saanut aikaiseksi. Ty Taborin työskentelystä Jugheadissä pidän kyllä todella paljon! "Jesus was crucified for doing nothing, but God is worshipped for even less"
Levylista |
 2541
15.01.2007 16:44:34 | |
|---|
Meikäläisen oma suosikki on "Ear Candy" (1996), mutta levy tuntuu jakavan mielipiteet aika vahvasti. "Dogman" (1994) on myös loistava, mutta saattaa antaa hieman yksipuolisen kuvan bändin soundista, levy kun on melkoisen raskas.
Alkuaikoijen hieman psykedeelisestä soundista saa hyvän kuvan kakkoslevyltä "Gretchen Goes To Nebraska" (1989).
Mielenkiinnolla odotan uutta levyä, edellinen kun oli pitkästä aikaa piristävä tuotos. Toivottavasti hyvä linja jatkuu. |
HaloOfFlies
15.01.2007 16:47:23 | |
|---|
Itse aloitin Please Come Home Mr Bulbous-levyllä joka on kerrassaan mahtava. It's always funny until someone gets hurt, and then it's just hilarious. S.M.A.K.-jäsen #5 |
tommijk
15.01.2007 19:22:31 | |
|---|
Kertokaapas, millä levyllä olisi hyvä lähtä liikkeelle? King's X on yksi näistä bändeistä, mihin olen aina aikonut tutustua, mutta ei ole koskaan saanut aikaiseksi. Ty Taborin työskentelystä Jugheadissä pidän kyllä todella paljon!
Paras levy on Gretchen Goes To Nebraska, mutta se on soundeiltaan aika kasaria. Dogmania suosittelen uudemmista, vaikka taitaa sekin olla jo 13 vuotta vanha. pöö.. |
 Majesty
16.01.2007 02:38:10 | |
|---|
Ite suosittelen kans Dogmania ja Ear Candya.
Aika erihenkiset levyt, Dogmanilla vähän jämäkämpi ote ja sellasta melko raskasta groovea, kun taas Ear Candy vähän enemmän tollasta mellow-osastoa jne.
Taitaa muutes tuolla Ear Candyllä mennä noi vokaaliosuudet aika fifty-sixty Tyn ja Dougin välillä, suurinpiirtein jokatoisen biisin laulaa aina toinen, ellen väärin muista...
Ei oo hetkeen tullu kuunneltuakaan ko. bändiä. Loistava uutinen kerrassaan toi uus lätty, voisikin vähän verestää muistoja ja lyödä Ear Candy yön iloksi.
Ehkä tiukimpia trioja ikinä ? En juo vettä koska kalat naivat siinä. |
 kyseinen
16.01.2007 09:15:41 | |
|---|
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=5&t=52815 Tuosta lisää mielipiteitä levyistä. Oli täällä joku toinenkin KX-keskustelu, johon muistan kirjoittaneeni mutta enpä osannut etsiä. Itse suosittelisin vankahkolla 17 vuoden KX-diggauksella, että mikä tahansa levy Ear Candystä taaksepäin on hyvä aloituskohde. Ear Candy on semmoinen vedenjakaja minulle, sitä edeltävät levyt on täyttä timangia (Dogman uran musikaalinen huipentuma), itse Ear Candy sellainen "hyvä ok", ja siitä seuraavat levyt sitten tasaisen laskevasti heikompia. Välissä tosin about 2002 julkaistu Black Like Sunday, joka hieman nostaa päätään muiden yläpuolelle. Tältä uudelta levyltä ei ole tasan mitään odotuksia, oli se edellinenkin Ogre Tones niin läpihuutojuttu, että ihan harmitti. It is better to remain silent and be thought a fool than speak and remove all doubt. |
 Veikko
16.01.2007 10:18:41 (muokattu 16.01.2007 10:19:02) | |
|---|
Jees, hienoa. Dogman on yksi suosikkilevyistä. Vielä kun saataisiin orkesteri Suomeen. kaasu pohjassa, käsijarru päällä |
kyseinen
12.04.2007 11:22:39 (muokattu 12.04.2007 11:23:53) | |
|---|
Nostellaan, kun tuolla jatsiproge-puolella (miksi?) on KX-ketju, jossa ansiokkaasti mainostetaan uutta livelättyä, joka on ainakin mun korviin monin verroin parempi kuin väsynyt Live All Over the Place. Tuplalive "Dogman" ajoilta:
http://myspace.com/dugpinnickpoundhound
Klikkaa "Live & Live Some More" -kuvakettaIt is better to remain silent and be thought a fool than speak and remove all doubt. |
