Rock, pop, alternative ›

Onko Susanna And The Magical Orchestra kenellekään tuttu?Itse ostin heidän uusimman Melody mountain levyn viime viikolla.Kuulin Radio Helsingissä Crazy nights-biisin ja tykästyin kovasti.Varsinkin laulajan ääni teki meikäläiseen lähtemättömän vaikutuksen.Levylle on kerätty laajakirjo pop-musiikin helmiä.Jotka bändi coveroi erittäin laadukkaasti ja omaperäisesti.Niin tai helmiä ja helmiä.Ehkä jotain Kiss:in Crazy nights-biisiä ei voi kovin suurena helmenä pitää.Vaikka nuoruuden suosikkeihin kuuluukin vahvasti.
En osaa kategorisoida bändiä ja levyä.Mutta hieman jazzahtavaa laulajan+pianon yhdistelmää tämä on.Biisit on siis raskaasti uudelleen sovitettuja.Kappaleista on todella löydetty uusia ulottuvuuksia.Monia biisejä ei meinaa toisellakaan kuuntelu kerralla tunnistaa.Joku herkkä hipiäinen tästä voisi vettä herneen nenään.Mutta ennakko luulottomalle musiikin ystävälle tässä riittää digattavaa.En muista yhtäkään näin hienoa Joy Division:Love will tear us apart-coveria kuulleeni ikinä.Myös Crazy nights toimii erittäin hienosti.Vaikka ei näitä biisejä voi paremmuus järjestykseen laittaa.Koko levy on todellakin täysosuma.

Ei taida Susanna And The Magical Orchestra olla vielä kenellekään sitten tuttu.Olisiko ketään kuitenkaan ollut eilen katsomassa bändiä Umo Jazz Clubilla?Olisi mielenkiintoista kuulla minkälainen "bändi" oli livenä.

Tuttu on, liputki oli jo varattu mut erehdyin viime hetkellä tsekkaamaan tilini saldon, joten väliin jäi :(
 
Molemmat levyt on aika loistotavaraa.

Mulle tosiaan bändi on ihan uusi tuttavuus.Olin tutustunut Susanna And The Magical Orchestraan vasta uusimman levyn yhteydessä.
Keikka jäi meikäläiseltäkin väliin.En saanut järkättyä menoja enää uusiksi.Tuli huomattua tuo keikkamainos turhan myöhäisessä vaiheessa.

Koko Runegrammofonin tuotanto on oikeestaan kuuntelemisen arvoista, kannattaa tsekkiä.
 
http://www.runegrammofon.com/

Lainasin "Melody Mountain" -levyn kirjastosta ja kuuntelin läpi. Kiva pitkäsoitto, mutta ei nyt mitenkään elämää suurempi, mikä pätee nyt melkein kaikkiin cover-albumeihin.
 
Susannan Taikaorkesterin levyttämät cover-versiot olivat kyllä mielenkiintoisia ja omaperäisiä, mutta välillä tuntui, että tässä on tarkoituksella lähdetty tekemään erikoisia versioita yllättävistä biiseistä, ilman että oltaisiin tavoitettu jotakin uutta kappaleesta tai päästy sen ytimeen. Pahiten tämä mielestäni kuului AC/DC:n "It's a Long Way to the Topissa", jonka teksti ja melankolinen sovitus olivat niin pahasti ristiriidassa, että homma menetti kaiken uskottavuutensa. Sen sijaan Joy Divisionin "Love Will Tear Us Apart" toimi jo paljon paremmin uudessa asussaan.