Rock, pop, alternative ›

Haulla löysin joitakin vuosia vanhan keskustellun Rokysta ja Alieneista, mutta ei kai kukaan pahoita mieltään jos laitan uuden alulleen?
 
Itse en omista kuin You're Gonna Miss Me: The Best of Roky Erickson kokoelman ja sitä on muutama vuosi tullut kuunneltua aikalailla. Uskomattoman hienoja ja tarttuvia biisejä sekä vähintäänkin mielenkiintoisia lyriikkoja. Aika pintapuolisesti siis olen tutustunut ukon tuotantoon, joka ilmeisestikin pitää sisällään kaikenmaailman kokoelmia enemmän kuin itse levytyksiä. Tai ainakin samoja biisejä näkyy olevan useammallakin levyllä.
 
En muista kuulleeni miehestä ennen The Flaming Sideburnsin The Interpreter coveria ja tuon kappaleen innoittamana sitten tulikin tutustuttua hieman miehen värikkääseen elämään. Varmaankin turha pitää historiantuntia kun netistä löytyy pitkät pätkät tarinaa, esim täällä on mielenkiintoinen artikkeli joka kannattaa lukaista läpi.
www.sunpoint.net/~rnrsuit/ROKY%20ERICKSON.htm
 
Jokainen tuon kokoelmani 21 kipaletta kolahti minulle aivan suoriltaan ja olen ollut siitä lähtien hämmästynyt kuinka pienelle huomiolle ukko on jäänyt. Kehotan vilpittömästi tutustumaan.
 
Rokysta on tehty You're Gonna Miss Me niminen dokumenttielokuva, jota vielä esitettiin Tampereen lyhäreilläkin, mutta jota en suureksi pettymyksekseni päässyt näkemään. Onko joku nähnyt tuon?
 
Mitäpäs mieltä olette miehen tuotannosta? Olisi kiva lukea mielipiteitä ja kertomuksia laajemmaltikin, kun omat tutustuminen on rajoittunut vain tuohon yhteen kokoelmaan. Nyt olisi vakaa aikomus alkaa tutustumaan ja keräämään tuotoksia laajemmalti.
 
Muutamia linkkejä:
www.rokyerickson.net
www.rokyerickson.com
www.youregonnamissme.com

Mielipuolisen hienoa musiikkia. Suosittelen Roky Erickson & The Aliensin ekaa pitkäsoittoa (en tosin tiedä onko sitä cd:nä) ja Don't Slander Me-levyä, jotka ovat upeaa ufo-rockia. Clear night for love on kauniimpaa poppia. Viime aikoina herra on muuten taas keikkaillut...
 
Äijästä löytyy tarina peräti suomeksi netistä:
 
http://www.sunpoint.net/~rnrsuit/ROKY%20ERICKSON.htm

Evil One on paras munsta. Hieno mies, hienoa musiikkia.

Mielipuolisen hienoa musiikkia. Suosittelen Roky Erickson & The Aliensin ekaa pitkäsoittoa (en tosin tiedä onko sitä cd:nä) ja Don't Slander Me-levyä, jotka ovat upeaa ufo-rockia. Clear night for love on kauniimpaa poppia. Viime aikoina herra on muuten taas keikkaillut...
 
http://www.youtube.com/watch?v=shRw … =related&search=roky%20erickson

Evil One on paras munsta. Hieno mies, hienoa musiikkia.
 
Mullakin on tää. Pitäis noita muitakin hankkia, ja ehkä 13thFloor Elevatorsia. En oo juuri sitä kuullut. Vaik en ny muista oliko Bermuda vielä niiden biisi.
Tais olla Return of the Living Deadissa Rokyn biisi lopussa Burn (in fire) tjs. siinä kohdassa, kun se tyyppi menee krematorioon.

Roky Erickson rokkaa ihan täpöllä. Ensimmäinen kosketus miehen tuotantoon taisi tulla joltakin "Nuggets" -kokoelmalta löytyneen 13th Floor Elevatorsin "You're Gonna Miss Me'n" myötä - klassinen garagerymistely, jota käytettiin myös onnistuneesti High Fidelity -elokuvan aloituskohtauksessa.
 
Levyhyllystä löytyy 13 Floor Elevatorsin kaksi ensimmäistä pitkäsoittoa ja Roky Erickson & The Aliensin mainio kokoelma "The Evil One (Plus One)". Jälkimmäinen on etenkin kovassa soitossa. Suosikkibiisejäni ovat tuon edellämainitun "You're Gonna Miss Me'n" ohella minimalistisen rocklyriikan multihuipentuma "I Walked with the Zombie", "Don't Shake Me Lucifer" ja "Two Headed Dog".
 
Roky Ericksonin elämäntarina on tietysti oman lukunsa arvoinen: huumepidätyksiä, sähköshokkihoitoa mielisairaalassa, sisäisiä riivaajia ja kulttimainetta - eli vähän niin kuin hardcore-versio edesmenneestä Syd Barrettista.

Kas kas, pari päivää sitten vaihdoin avatariksi Rokyn Aliens-yhtyeen ässäkitaristi
Duane Aslaksenin kuvan... (tosin mittasuhteiden vääristymän vuoksi muistuttaa
näköjään enemmän Dioa) (e: omakuvassa)
 
"Gremlins have pictures" oli eka miehen levy jonka ostin (joskus -87) ja se on
hajanaisuudessaankin erinomainen. Tosin ei Roky ole juuri huonoa albumia
tehnytkään, ainakaan fanin mielestä. Tai onhan niiitä esim. jotain epämääräisiä
huonosti äänitettyjä mies ja kitara-levyjä, ja "Beauty and the beast"-live on aika
ponneton. Huippuja esimerkiksi "Don´t slander me", live "Casting the runes", "The
evil one" (= eka soolo "I think of demons" bonusbiiseillä) ... ja tietysti 13th Floor
Elevatorsin lätyt.
 
Räkärodeo/Kitarama-Miettinen on nähnyt Rokyn livenä Austinissa, siitä voisi
halutessaan olla ihan pikkuisen kateellinen...

Hitto, mulla on jo pitkään ollu aikeena tutustua enemmän. Koska Night of the vampire on niin maagisen loistava biisi, että pitää tutustua lisää.

13th Floor Elevators on yksi suosikkejani. Kerrassaan mainiota musiikkia ja vaikka Rokyllä on ollut/on mielenterveydellisiä sekä huumausaineongelmia, niin ei se yhtään vähennä hänen lahjakkuuttaan.

Roky Ericksonin elämäntarina on tietysti oman lukunsa arvoinen: huumepidätyksiä, sähköshokkihoitoa mielisairaalassa, sisäisiä riivaajia ja kulttimainetta - eli vähän niin kuin hardcore-versio edesmenneestä Syd Barrettista.
 
Ripplessähän näitä "episodeja" ruodittiin aika paljon.
 
japoikol
Räkärodeo/Kitarama-Miettinen on nähnyt Rokyn livenä Austinissa, siitä voisi halutessaan olla ihan pikkuisen kateellinen...
 
Mulla on koneella "joku" Austinin keikka viime vuodelta. Kovaa kamaa.

Rokyn ei-niin-hitti Song to Abe Lincoln on kummalla tavalla koukuttava biisi, vaikka välillä tuntuu, ettei se meinaa pysyä ollenkaan kasassa. Piti joskus kuunnella kymmenen kertaa peräkkäin kun ei jättänyt muuten rauhaan.

Roky räjäytti tajunnan kun kuulin vappuna 2000, Cold Night For Alligators -biisin. Kuunneltiin se varmana noin 30 kertaa yhteensä sen illan aikana. Ja se on yhä mielestäni Rokyn paras biisi. Tokihan tuo I Think Of Demons piti heti hommata ja se on ollut kestosoitossa siitä lähtien. Bloody Hammer -biisiä kukaan ei ole vielä jostain syystä maininnut, vaikka on Alligatorsin jälkeen itselle yhtä selvä kakkonen.
 
Rokyn ei-niin-hitti Song to Abe Lincoln on kummalla tavalla koukuttava biisi, vaikka välillä tuntuu, ettei se meinaa pysyä ollenkaan kasassa. Piti joskus kuunnella kymmenen kertaa peräkkäin kun ei jättänyt muuten rauhaan.
 
Huippubiisi. Tuo Gremlins Have Pictures on täynnä kerrassaan huikeaa kamaa. Monikaan biiseistä ei meinaa pysyä kasassa ja ehkä mm. siksi niistä jollain vinksahtaneella tavalla pitää. Samalla levyllä myös mielestäni Rokyn kaunein biisi, Anthem (I Promise).

You're Gonna Miss Me
 
Hehe, mm. tuon biisin oikeudet Roky vaihtoi pirtelöön.
 
Mahtavaa kamaa!

Tämä on musta aukko sivistyksessäni. Usein se on pitänyt paikata, mutta aina jotain muuta on ehtinyt edelle.

You're Gonna Miss Me
Hehe, mm. tuon biisin oikeudet Roky vaihtoi pirtelöön.
 
Tuo rupesi kiinnostamaan sen verran että piti vähän googlata asiaa. Ainakin tällainen
teksti v. -95 tuli vastaan:
 
Ex-wife Dana Gaines says she was present when Doug Sahm of the Sir Douglas
Quintet, for instance, bought the rights to "Starry Eyes" for a milkshake decades ago,
during a period when Roky and Dana (for whom "Starry Eyes" was written) were literally
starving.
 
http://www.dallasobserver.com/issues/1995-02-02/music2_3.html
 
Aika jännää jos on totta, Sahmia oon pitänyt pikemminkin yhtenä Rokyn tukijoista.
Soittaa muuten mainiolla Roky-tribuutilla "Where The Pyramid Meets The Eye":
 
http://www.artistdirect.com/nad/store/artist/album/0,,184678,00.html

Tutustuin joskus bändiin Hellacoptersin, fleimareiden ja Entombedin kautta. Mad Dog-levyä olen tietokoneelta pyöritellyt, pitäisi tosiaan hankkia hyllyyn joku levy. Roky on hieno tulkitsija.
 
Osaisiko kukaan suositella jotain nettisivuja, mistä voisi lukea enemmän tosta Rokyn historiasta?
 
Edit: ja aloitusviestissähän niitä sitten olikin. Hyvä minä.

Kas kas, pari päivää sitten vaihdoin avatariksi Rokyn Aliens-yhtyeen ässäkitaristi
Duane Aslaksenin kuvan... (tosin mittasuhteiden vääristymän vuoksi muistuttaa
näköjään enemmän Dioa) (e: omakuvassa)
 
No enpä tosiaan olis tunnistanut, vaikka Duane Aslaksen on mun kirjoissani varauksetta sovituksellinen nero, ja kitaristi jota diggaan todella paljon.
 
Roky Erickson -diggailu alkoi mun osaltani kauan sitten hämärällä 80-luvulla joltain obskuurikokoelmalta löytyneestä Two-Headed Dog -kappaleesta, jota sittemmin soitettiin coverinakin. Levyhyllyyn tuli melko pian hankittua I Think Of Demons, Don't Slander Me, Gremlins Have Pictures sekä 13th Floor Elevatorsin definitiivinen tuplakokooma His Eye Is On The Pyramid.
 
Mukavaa jos Roky on edes jotenkin tolkuissaan. Viimeksi ostamani All That May Do My Rhyme -kantrilevy ei siihen suuntaan viitannut.

Kyllä Roky on ihan ykköstyyppejä rockhistoriassa. Jo pelkkä musiikki vie mukanaan, puhumattakaan Rokyn lievästi sanottuna omalaatuisesta persoonasta. Se mikä ainakin itseäni viehättää, on tuo Rokyn musassa oleva "kaikki ei ole ihan kohdallaan" fiilis, ja tietenkin mieletön melodian taju. Ericksonin CD:tä on nykyään hyvin saatavilla, mutta noita Rokyn vinyylejä ei pahemmin kaupoissa näy. Tupla CD "I Have Always Been Here Before" on suositeltava ensihankinta.

Herätellään todella vanhaa aihetta eloon nyt kun mies on kuitenkin Suomeenkin tulossa.
 
Nyt on viime päivät ollut kovassa kuuntelussa tuo "I have always been here" -kokoelmalevy, ja on kyllä valehtelematta aivan mielettömän loistavia kappaleita täynnä. Tekisi melkein jo mieli ostaa lippu Ruisrockiin ja käydä todistamassa tämä legenda livenä, mutta taitaa se Ilosaarirock viedä kuitenkin voiton.
No äskeinen ei nyt liittynyt aiheeseen, mutta mitäs studiolevyä suosittelisitte kun mietin että voisi lähteä kaivelemaan Jyväskylän levykauppoja ja katsella jos sattuisi jokin Ericksonin lätyistä halvalla löytymään.

No äskeinen ei nyt liittynyt aiheeseen, mutta mitäs studiolevyä suosittelisitte kun mietin että voisi lähteä kaivelemaan Jyväskylän levykauppoja ja katsella jos sattuisi jokin Ericksonin lätyistä halvalla löytymään.
 
Vuonna 1981 ilmestynyt "The Evil One" on ainakin täyttä asiaa. En tosin tiedä, miten hyvin sitä saa enää mistään vai onko painos loppuunmyyty, mutta levy sisältyy kuitenkin kokonaisuudessaan erinomaiselle kokoelmalle "The Evil One (Plus One)".
 
Ja sitten kun tuohon lisää vielä 13th Floor Elevatorsin ensimmäisen levyn, niin aika hyvä paketti alkaa olla jo koossa.