Rock, pop, alternative ›

Mitäs piditte ( siis te onnelliset, jotka olitte sinne päässeet ) eilisestä Mew:n keikasta. Itse tykkäsin ainakin valtavasti. Se toi jotenkin aivan uutta kontrastia koko musiikkiin, kun siinä oli mukana se visuaalinen puoli. Tosi hienoja valojuttuja ja sitten mielenkiintoisen hypnoottisia taustakangasjuttuja. Kyllä oli yksi parhaista keikoista missä oon ollu. Ja tunnelmakin oli aivan katossa, kiitos siitä loppuunmyydylle keikalle.

joo, kyllä oli mahtava keikka. Viides kerta kun kyseisen bändin näin livenä ja paras keikka tähän saakka. Varsinkin harvinaisuudet "Panda" ja "Mica" yllätti positiivisesti, videopätkät taustalla olivat kyllä todella upeita, on kyllä laitettu niihin aikaa ja rahaa....

Ihan hyvä, mutta... ei täydellinen. Jäi vähän sellainen olo, että alussa heitettiin kaikki paukut kehiin ja loppua kohden jäi turhan laimeaks. Päinvastoin kuin Ruisrockissa. Ehkä osittain odotinkin liikaa alusta asti keikalta.
 
Uudet oli hyviä, ja vanhatkin toi piristystä settiin.
 
Sellainenkin häiritsi ainakin minua, että kitaristin maalailuja pidettiin välillä vähän turhan piilossa, toisinaan en kuullut mitään tyypin soitosta. Se olis kuitenkin tuonut lisää avaruutta äänimaisemaan.
 
Ja dynamiikan käyttö hieman epäonnistui mun mielestä ajoittain. Ainakin She Came Home For Christmas jäi tasapaksuks ja Comforting Soundsiakaan ei lopulta saatu nostettua ihan lakipisteeseen, ihan kuin olis jäänyt "viimeinen kierros" välistä.
 
Hyvä keikka silti, mutta vieläkin jäi jotain hampaankoloon. Kyllähän tuollaisissa kävis jo ihan sen visuaalisen annin puolesta.

Sellainenkin häiritsi ainakin minua, että kitaristin maalailuja pidettiin välillä vähän turhan piilossa, toisinaan en kuullut mitään tyypin soitosta. Se olis kuitenkin tuonut lisää avaruutta äänimaisemaan.
 
Missä kohtaa olit siellä katsomassa, kun ainakin siihen portaisiin kuulu ne kitarajutut tosi hyvin..? Mä voisin taas sanoa sen, että sinne ei taas kuulunu oikein kunnolla aina noi synajutut vaan jäi jotenkin puuroksi.

Missä kohtaa olit siellä katsomassa, kun ainakin siihen portaisiin kuulu ne kitarajutut tosi hyvin..? Mä voisin taas sanoa sen, että sinne ei taas kuulunu oikein kunnolla aina noi synajutut vaan jäi jotenkin puuroksi.
 
Olin siinä portaiden alapäässä. Kyllä ne aina välillä kuulukin hyvin, mutta ehkä miksaaja sitten jossain välissä heitti ko. kitaran toiseen laitaan enemmänkin.
 
Keikasta muutoin: She Spiderista toimi jälleen loistavasti, se toimii keikoilla paljon paremmin kuin levyllä. Dynamiikkakin tuli vielä vähän paremmin esille kuin levyllä. Jonas vois siirtyä koskettimiin niin tulis varmaan muihinkin biiseihin lisää kaivattua jyrää ja jytää.

mie tykkäsin todella paljon. mielettömän laadukasta meininkiä. aika taikaa koko setti. olin ihan edessä toka rivissä kitaristin kohdin.
 
tosin eihän tuo täydellinen ollut, varmasti pystyvät parempaankin. mutta tarpeeksi kova. eteen ei laulu aina ihan kantanut mutta sehän on selvä kun musa menee hieman "ohi" edessä normaalistikkin.
 
jos tarkotti edellinen että jonaksen pitäisi kitara tiputtaa ja ottaa koskettimet haltuun niin en ole samaa mieltä. menettäisivät paljon tehoja, tyyli on kuitenkin dramaattinen ja tunteikas. menis liian pelkistetyksi yhdellä skeballa.

jos tarkotti edellinen että jonaksen pitäisi kitara tiputtaa ja ottaa koskettimet haltuun niin en ole samaa mieltä. menettäisivät paljon tehoja, tyyli on kuitenkin dramaattinen ja tunteikas. menis liian pelkistetyksi yhdellä skeballa.
 
Ei, ei. Tarkoitin, että nyk. kosketinsoittaja voisi soittaa kitaraa livenä ja jonas koskettimia (mikäli tämä nyt olisi käytännössä mahdollistakaan). Toisaalta, myös koskettimet vaativat paljon huomiota MEW:n musiikissa, ehkä siis ylimääräisen live-kitaristin pesti olisi paras vaihtoehto. Voisihan jonas vielä soittaa kolmatta kitaraa toisinaan, tämän kaltainen on toimintatapa myös Radioheadillä.

Juuh, olin kans tsekkaamassa ja pidin todella paljon. Tämä oli toinen Mew-keikka, jonka näin. Ensimmäinen oli Ruisrockissa.
 
Ruississa odotukset eivät olleet kovin korkealla. Enemmän ehkä semmoisia pelonsekaisia tunteita, että miten Jonas pystyy laulamaan nuo korkeat kohdat ym. Vähän semmoista "älkää nyt pilatko sitä illuusiotani, jossa te ootte ihan v*tun kova bändi..." Ja pojat ei pettänyt, Ruisrockin keikka oli uskomattoman hyvä.
 
Ehkä juuri siksi odotukseni olivat todella korkealla ennen tätä Tavastian keikkaa. Ne ei ehkä lunastuneet kokonaan. En oikein osaa sanoa, mitä siitä puuttui. En päässyt ihan siihen hurmokseen, jossa olin toivonut olevani (olikohan "tankkaus" jäänyt vähän puolittaiseksi?).
 
Soitanta oli jälleen kerran loistavasti hallussa ja Jonaksen laulu korvia hivelevää. Bändistä kuitenkin näki, että he eivät olleet niin innoissaan kuin esim. olivat Ruisrockissa. Vai johtuikohan se kylmästi siitä, että Tavastian pienellä lavalla ei ole mahdollisuutta reuhkata niin tiukalla asenteella kuin olisi ollut halua.?
 
Yleensä ei pidä siitä, että bändi ei ota kontaktia yleisöön. Jonashan on juuri tämmöinen taiteilija, joka laulaa joko silmät kiinni tai ne auki mollottaen katse jossain kaukana tulevaisuudessa. Kerran taisi sanoa "kitos" ja sen jälkeen "kiitos". Tulee vähän semmoinen olo, että jätkä on veivaamassa ja ei juurikaan ole kiinnostunut yleisöstä, vaikka tässä tapauksessa ei siitä varmasti ole kyse. Basisti, syntsamies ja kitaristi ovat kiitettävästi mukana ja basisti antoi Comforting Soundsin aikana kunnon huudatuskiitokset yleisölle.
 
Biisilista oli mielestäni aika odotettu. Alkuun Am I Wry? No, joka on aivan ultimate keikan aloituskappale. Silti se on jopa niin hyvä, että hieman harmittaa, kun se haaskataan heti alussa. Sen jälkeen meininki hieman laantuu tasaisesti ja mukana oli näitä vanhempiakin biisejä. Wherever oli sovitettu hieman vauhdikkaammaksi, samoin kuin uudessa That Time On The Ledgessä oli tuhdimmat soundit mitä uudella sinkulla tulee todennäköisesti olemaan. Mica oli mukava kuulla livenä. Taustakankaalla oli aivan eri meno kuin muiden biisien aikana.
 
Taustakangas oli mielestäni hieno lisä. Jokainen joka oli Provinsissa katsomassa Massive Attackin keikkaa tietävät mitä se voi parhaimmillaan olla. Tai siellähän se oli oikein ruutu. Mewin kankaalla oli aika taiteellista menoa ja muutaman biisin aikana taustalla pyöri biisin video (Mica ja She Came Home For Christmas, ainakin) ja muuten kaikkia ihmeellisyyksiä. Monesti jutuissa oli hurjasti kontrastia esim. SnowBrigaden aikana siinä leijaili enkeli, jolla oli ruman miehen pelkistetty naama ja vain yksi käsi! Aika creepy menoa. Lopussa näkyi paljon nukkekavoisia hahmoja joiden naamat hajosivat. Am I Wry? No:n aikana tulleet lyriikka-tekstit oli mahtavia ja antoi lisää voimaa biisille.
 
Mew on jännä bändi. Harva tietää sen ja ne ketä tietää diggaa siitä ihan pähkinöissä. En ole kuullut, että kukaan joka olisi kuullut Mewiä ei tykkäisi siitä. Uutta Suomen keikkaa odotellessa...

Mew on jännä bändi. Harva tietää sen ja ne ketä tietää diggaa siitä ihan pähkinöissä. En ole kuullut, että kukaan joka olisi kuullut Mewiä ei tykkäisi siitä.
 
No jaa, onhan se 156 pyörinyt aikas tiuhaan tahtiin MTV:llä.
 
Kun ekan kerran kuulin bändiä, innostuin siitä aika kovaa. Muutaman Frengers-kuuntelun jälkeen innostus taas laski. En oikein löytänyt sieltä muita hyviä biisejä kuin Am I Wry? No:n ja Comforting Soundsin.
 
Onhan se silti ihan jees bändi, muttei mikään mitä jaksaisin jumaloida yhtä paljon kuin joitain muita.