Rock, pop, alternative ›

Eilen ilmestyi Manicsien uusi levy - ja on kyllä aivan helvetin hyvä. Jos pitää everything must go:sta ja this is my truth..:sta niin pitää tästä vähintään yhtä paljon. Vuoden parhain pop-levy, jos minulta kysytään!
 
Mitä muut ovat mieltä? Ja jos ette ole vielä ostaneet niin menkää ihmeessä.

Eilen ilmestyi Manicsien uusi levy - ja on kyllä aivan helvetin hyvä. Jos pitää everything must go:sta ja this is my truth..:sta niin pitää tästä vähintään yhtä paljon. Vuoden parhain pop-levy, jos minulta kysytään!
 
Mitä muut ovat mieltä? Ja jos ette ole vielä ostaneet niin menkää ihmeessä.
 
Minulla on jäänyt ihan huomaamatta tämän ilmestyminen. Kiitos muistutuksesta. Pistin sitten CDONilta tilaten. Siellä tosin julkaisupäivän kohdalla luki vasta 3.11. vaan kohtahan sekin on.

Mitä helvettiä, miten oon voinut tämän missata! Pakkohan tuo lienee ostaa hetikohta, harmi vaan että on yli 50 euron paketti cdonista jo tulossa, mutta jostain vähempiarvoisista jutuista, kuten syömisestä, voi aina tinkiä.

Minäkin olen koko ajan kuvitellut, että se tulee vasta ensi viikolla. Täytyypä käydä hakemassa tänään jostain. Tosin odotukset eivät ole kovin korkealla.

Aika yllättäen kyllä ilmestynyt, itsekin huomasin vasta Rumban levyarvosteluista, että tällainenkin on tullut. Saa nähdä, tuleeko hankittua, bändin muut studio-albumit hyllystä löytyvät, mutta uudempia ei oo hirveästi tullut kuunneltua.

"Ihan hyvä", etten sanoisi. Huomattavasti parempi kuin Know your enemy, mutta jää 90-luvun mestariteoksista. Välillä hiipii mieleeni sellainenkin mahdollisuus, että Manicsistä on tullut tylsä.
 
To repel ghosts kuuluu kuitenkin tämän vuoden suurimpiin biisisuosikkeihini.

Mitä helvettiä, miten oon voinut tämän missata!
 
Heh, täysin sama reaktio. Missään vaiheessa en ole edes kuullut, että olisivat levyä tekemässä. Noh, pitäähän tuo ostaa heti, kun rahaa on.

Minä peesaan muita myös. Luulin, että tämä julkaistaan viides marraskuuta, kuten yhtyeen kotisivuilla mainittiin, mutta luotettavista lähteistä kuultuani kävin äsken ostamassa levyn. Ratkaisu oli täysin oikea, sillä musiikki on hyvää. Ensimmäistä kertaa kappaleisiin on tungettu ilmaa oikein ronskisti, mikä on todella hyvä seikka. Todeksi osoittautui myös, että The Love of Richard Nixon oli pelkkä alkupala, sillä useat muut kappaleet päihittävät sen. Maininnan ansaitsevat ainakin I Live to Fall Asleep, Glasnost ja Solitude Sometimes Is. Hyvä kokonaisuus. To Repel Ghosts edustaa ehkä perinteisempää Manicsia kuin nämä muut, mutta muutenhan tämä levy poikkeaa edellisistä varsin rutkasti.
 
En olisi ikinä uskonut, että tämä yhtye voisi vielä sytyttää.

Eilen ilmestyi Manicsien uusi levy - ja on kyllä aivan helvetin hyvä.
 
Pakko hankkia.

No huh, edes kuullutkaan uuden levyn tulemisesta! Kovasti musiikista tykännyt, jotta tämä uusi levy kuultava on. Pitäisiköhän jopa ostaa...

Saatte varmaan kiittää Ylexin soittolistoja ja Soundi-lehden artikkeleja samoista dinosaurusbändeistä (eppu normaali, RHCP, metallica, REM) että Manicsien uuden levyn julkaisu ei ole ollut uutinen oikeastaan missään.

Nyt, kun kuuntelukertoja on tullut enemmän, levy kuulostaa yhä enemmän manicsmaiselta. Kaksi kappaletta on noussut omassa kategorisoinnissani kuitenkin muiden yläpuolelle.
 
Glasnost on toinen näistä stykeistä. Kertosäe, ilma, melodia.
 
Solitude Sometimes Is on tällä hetkellä varmaan minun maailmani paras kappale. Ilmaa ja kerrankin epätyypillisen emotionaaliset lyriikat, mikä väkisinkin vetää puoleensa. En vain voi olla pitämättä. Valkoinen, seesteinen tunnelma tunkeutuu tajuntaan. Tämä on oikeasti jotakin sellaista, mitä Manic Street Preachers ei ole ikinä aiemmin kyennyt tekemään.

joo tuli hommattua myös...paljon parempi kuin edellinen studio-albumi, mut se kokoelman there by the grace of god(vai mikä olikaan!) antoi odottaakkin ihan hyvää. Empty Souls on ehkä taas vähään aikaan parhaita pop-biisejä. Mahtavat "new years day"- pianot.

Pakko sanoa että vaikka pidänkin enemmän ajasta ennen This is my truthia niin on tämä kyllä kova levy, koko ajan tulee Emptysoulsia napeista. Ehkä paras levy sitten Holy Biblen, jolle ei kylläkään vedä vertoja, in my opinion.

Joo kyllä tämä on hyvä levy. Paljon parempi kuin Know your enemy, ei näitä kahta voi edes verrata. 1985 kertosäe rullaa todella loistavasti ja Glasnost on aivan mahtava. Tavallaan kuulostaa, että Manics olisi löytänyt uuden puolen itsestään. Lyriikat ovat tuttua Manics laatua. Solitude Sometimes Is on myös loistava.

Minä hc-fanina tiesin kyllä jo pitkään levyn tulosta ja seurannut studiopäiväkirjoja. Onhan tämä älyttömän nätti pop-levy. Ei särökitaroista tietoakaan mikä on tod cool. Tosin aika ilmeistä näin Keanen voitonpäivinä, vuosi sitten olisi ollut melko radikaalia.
 
Lemppari ralli on muilta mainitsematta jäänyt A song for departure ja yksi manicsien kevysti parhaista lauluista koskaan Cardiff Afterlife, jonka kertosäe on kyllä hatunnoston arvoinen veto!

Levy oli vasta albumilista 15. Menkää nyt ihmeessä ostamaan, parempihan tämä on kuin eppu normaali; )

Kyllähän tuo levy menettelee kun ei ajattele sitä Manics levynä (siis perkele, tämä bändikö on tehnyt Holy Biblen). Tuollaisena kivana syksypoppislevynä ihan ok.

On tosiaankin loistava levy. Huonoja biisejä ei levyllä olekaan, esiin nousevat kuitenkin eniten The Love Of Richard Nixon, Song For Departure, I Live To Fall Asleep, Glasnost ja Solitude Sometimes Is. Päihittää Know Your Enemyn selvästi, vaikka ei pääsekään The Holy Biblen tasolle (Miten on edes mahdollista?).